Muuri ja murtaja.

Otetaan aiheeksi muurit. Niitä on käytetty paljon, linnoista nykyaikaan. Jos ajatellaan fysikaalisesti, on vain yhdenlaisia muureja. Sellaisia jotka estävät kulkemista paikasta A paikkaan B.

Kuitenkin muureille annetaan erilaisia selityksiä. Jukka Hankamäki kirjoitti Berliinin muurista ja aikaisemmin Kiinan muurista. Muuri on hänelle myös ideologinen esitys. Hankamäki jakaa muurit kahtia. Hyvät muurit suojaavat ulkopuolisilta ja pahat muurit pitävät omat sisällä. Molemmilla perusteluna on suojaaminen. Sekä Kiinan muurilla että Berliinin muurilla pyrittiin pitämään valtiota kasassa. Kiinassa muurin ensisijainen tarkoitus oli estää vihollisia hyökkäämästä maahan. Näin valtio sai kehittää toimintaansa ilman ulkopuolista uhkaa. Berliinissä sen tarkoitus oli estää oman maan kansalaisia pakenemasta maasta. Näin estettiin työvoimapula.

Tätä Hankamäen tekemää eroa voi ensisilmäyksellä pitään olennaisena. Mielestäni näin ei ole.

Sillä jos Länsi-Saksa olisi rakentanut Berliinin muurin, se olisi rakenteellisesti aivan samanlainen möhkö, joka estäisi aivan samoja ihmisiä liikkumasta aivan samalla tavalla. "Käänteinen muuri" oltaisiin vain rakennettu sen takia että Itä-Saksasta ei tulisi köyhää ihmistä hankkimaan parempaa elintasoa. (Ja elintasopakolaisistahan ei pidä kukaan. Jostain syystä.) Köyhyyden mukana Länsi -Saksan rikos- ja väkivaltatilastot olisivat rumentuneet. Huonopalkkaisista töistä olisi maksettu entistä vähemmän palkkaa, kun Itäsaksalaiset tekisivät niitä surkealla palkalla.

"Suojaava muuri" ja "sisälläpitävä muuri" ovat ihmisille sama asia. Vain ideologiset taustaselitykset ja rakentajat vaihtuvat. Kun muuri on pystyssä, ihmisten elämän käytäntö ja elämä pysyy samana. Ero on vain siinä, kummalta puolelta rajaa (esimerkiksi) yritetään ampua hengiltä. Arkussa tämä varmasti kiinnotsaa aivan käsittämättömän paljon.

En ole koskaan uskonut sitä että yhteiskunta voisi parantaa sen asukkaiden hyvinvointia vain määrittämällä hyvinvoinnin uudestaan ja pitämällä olosuhteet ennallaan. Tällainen utopiaperustainen lähestymistapa kuitenkin tulee vastaan toistuvasti. Toki jokainen voi määritellä itsensä voittajaksi, jos voittamisen määritelmiä voidaan vaihtaa aina tilanteen mukaan sopivasti. Mutta silloin koko voittamisen idea muuttuu merkityksettömäksi. Sama koskee tietysti "paremmuutta" joustavamminkin. "Muuripuheet" ovat tavallisia, ja ne ovat valtapeliä jossa onnellisuuden sijasta pelataan eri kilpailevilla onnellisuuden määritelmillä. (Kuules, juippi. Tämä on sitä postmodernismia.)

On siis vain yhdenlaisia muureja. Niille vain annetaan erilaiset perustelut. Ja perustelut vakuuttavat vain sitä kautta mitä ideologiaa seuraa. Kiinan muuri on olennaisesti samanlainen kuin Berliinin muuri. Niin fyysiseltä rakenteeltaan kuin takana olevalla ideologiallaan.

Meillä kaikilla on tietysti muurisysteemi päässämme. Sitä kutsutaan assimilaatioksi. Sen kautta sovitamme uuden tiedon ja uudet asiat siihen mikä näkemys meillä nyt on. Jos emme ole varovaisia, päädymme vahvistamisansaan. Teemme mitä vain pitääksemme yllä uskomuksiamme emmekä helposti usko että olisimme väärässä. Sen seurauksena voi käydä kuten YLE:n toimittajille, jotka perustelevat Berliinin muurin rakentamisen järkevyyttä työvoimalla, jota tarvitaan "kokeilussa". Siinä sitten on hyvää ja rakentavaa tehdä töitä sellaiselle taholle jonka leivissä toimii sellaisia "moraalisia toimijoita" kuin STASI. Ja unohdetaan se, että poismuutto on ongelma jos ja vain jos "kokeilu" ei oikein ota tuulta siipiensä alle.

Tässä muurin puolustaja ei ole kovin vahvoilla. Johan "Ihmemies MacGyverissäkin" itäsaksa oli aina ikävä paikka. Kun sen ajan ilmiöihin ja mm. valvonnan tasoon tehoon ja käytäntöön tutustuu oikeasti, tämä näkemys vahvistaa sitä henkeä minkä tämä viihteellinen sarja esittää.

Tilastollisesti kyseessä on sama kuin lakimiesten toimessa. Sitä joutuu tavallisesti ja usein edustamaan näkökantaa joka on väärässä. Syyttäjä syyttää syytöntä ja yrittää saada tämän näyttämään syylliseltä. Ja puolustusasianajaja puolustaa syyllistä rikollista ja yrittää saada tämän näyttämään syyttömältä. Tilastollisesti katsoen joko väitellään turhista asioista, sellaisista jotka ovat näkökantoja, tulkintoja tai muita makuasioita. Ja jäljellä olevasta ajasta 50% väittelyistä olemme väärässä. Ja jokainen ajattelee että "se on se joku muu" joka on vain enemmän väärässä niin että me saamme olla itse enemmän oikeassa.

Tämän seurauksena se mikä ulkopuolisesta on "Berliinin muuri", joka estää sen paljon puhutun avomielisyyden, on itselle arvokkaan ideologian ja arvojemme ja näkemystemme suojamuuri, "Kiinan muuri". Ulkopuolinen heiluttaa tässä kohden usein natsikorttia. Ja tavallaan syystä, koska pohjimmiltaan keskitysleiri oli muurineliö, joka esti alueelta poispääsyn. Mitä enemmän muureja nostetaan, sitä keskitysleirimäisemmäksi henki menee. Äärimuoto muistuttaakin jo "Wolfenstein 3D" -sokkeloita, joissa on paljon sekavia käytäviä joilla vilisee natseja.

Ja aina kun rajoilla käy kuhinaa, olemme valmiita astumaan aseisiin ja puolustamaan näitä kallisarvoisia muurejamme. Emme kuole niinkään "arvoja" puolustaessamme, kuin näitä "muureja" puolustaessamme. Sillä huomaamme arvojamme loukatun vasta kun joku kolkuttelee "muureillemme".