Eurooppalaiset keskiaikaiset kilvet olivat yleensä lujatekoisia.(~ Ne pyrittiin tekemään sellaisiksi että ne eivät hajoaisi kovin helposti.)
1: Toki esimerkiksi viikingeillä oli helpommin särkyviäkin kilpiä, joita varattiin useampia kappaleita. Ja onhan esimerkiksi Afrikassa ollut käytössä kilpiä joiden pääraaka -aineena on ollut nahka. Mutta en puhu nyt niistä.
Vasta keihästyyppisten pike -rivistöjen käyttö muuttivat tätä asiaa. (Puhumattakaan tuliaseista.) Niihin asti se oli kuitenkin erittäin käyttökelpoinen.
Perusstrategia:
Painavuudestaan huolimatta kilpiä ei käytetty (-etä) "elokuvista tutuilla" vaihtoehdoilla, eli irrallisena puolelta toiselle heilutusmeiningillä, tai siten että kilpi on lähellä ruumista passiivisena kappaleena. Oikeanlainen liikkuminen oli keskeisempää kuin puhdas voima. On melko vaikeaa kirjallisesti selittää, miten yllättävän tehokas suojan kilven käyttö "oikein" antaa. Isompikokoisilla kilvillä voi helposti peittää puolet mahdollisista aukkopaikoista suojauksessa. Se mahdollistaa miekan pidon siten että sen käytön ennakointi on vaikeampaa. Sitä voi käyttää lähestymisprosessissa tehokkaasti apuna, koska samanaikaisesti voidaan työntää ja hallita toisen asetta ja lähestyä ilman että oma ase sidotaan samanaikaisesti. Sillä voidaan myös itsellään lyödä ja esimerkiksi työntää toisen kilpeä syrjään.
1: Ehkä mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy kirveisiin. Ne ovat hyviä kilpiä vastaan. Ei siksi että kirveeää pirstottaisiin kilpi palasiksi, vaan sen takia että niissä terä on selvästi kulmassa varteen nähden. Siitä saadan koukku, kirveen terällä voidaan tarttua kilven reunaan ja nykäistä sitä syrjään, mahdollisesti tehostaa ja tukea syntyvää aukko joko kilvellä tai jopa omalla torsolla ja vapauttaa kirves lyöntikäyttöön.
"Normaali tapa" käyttää kilpeä on se että tulevan aseen ja/tai kilven siirtää syrjään omalla kilvellä ja/tai sitoo sen kilven ja oman aseen kulmaan. Ja samanaikaisesti törkkää sen "oman haarukkansa" (tai mikä sitten onkaan käytössä) toiseen. Kilven käytössä on muistettava myös liikkua, kun mukaan ottaa askelluksen saa hyvinkin monenlaisia manööverejä jotka ovat samanaikaisesti defensiivisiä että hyökkääviä.
Kilpi ei siis ole mikään mukana roikkuva passiivinen suoja. Sitä ei pidetty lähellä ruumista lattanana, vaan sitä pidettiin (-tään) hieman kauempana ruumiista. Näin pidettynä sen liikkuvuus on moninaisempaa. Ja se myös suojaa paremmin, se peittää kaukana ollessaan isomman osan ruumiista kuin lähellä. (Samaan tapaan kuin jos joku laittaa peukalon kymmenen sentin päähän silmistä se peittää merkittävän osan näkymistä, mutta metrin päässä peukalo on pieni kohde. Kilven suoja -alue on se, mikä näkyy toiselle, ei se minkä alueen se peittää omasta näkökentästä.)
Kilpi on tehokas, koska se laajentaa sekä käden ulottuvuutta että voimaa. Sillä voidaan torjua iskuja suuremmalta alueelta ja paremmin kuin pelkällä kädellä. Ja sen avulla voidaan myös lyödä toisia lujempaa kuin ilman.
Toisen kilven kohtaaminen on siitä ongelmallista että toinen voi helposti torjua kilvellä suoraan. Siksi erityisen yleinen strategia kilven kohtaamisessa onkin feint, jossa toiselle luulotellaan iskua jostain, ja kun toinen sitoutuu torjumaan tätä, saadaan samalla avattua reittiä omalle toiminnalle toiselta puolelta. Toki tätä tehdään normaalissakin miekkailussa, mutta kilven kanssa sen merkitys korostuu. Toisen painavaa kilpeä ei nimittäin kovin helposti isketä syrjään miekalla, helpompaa on saada toinen tekemään työ itse, eli reagoimaan olettamaansa tulevaan iskuun. Tässä on muistettava että oikealle menevä kilpi avaa vasemmalle puolelle avointa aluetta samaan tapaan kuin oikealle menevä miekkakin tekee "avautuvan linjan" vasemmalle puolelle.
Tietenkin myös muoto vaikuttaa sen käyttötapaan.
Kilvillä oli myös erilaisia muotoja ja ne takasivat omanlaisiaan strategioita. Pyöreä kilpi tarjoaa loistavat suoja -alueet ja sitä voi käännellä hyvin eri suuntiin. Sillä on siis sekä hyvä liikkuvuus että toiminta -alue. "Käännetyn pisaran" muotoinen kilpi, jossa on alas osoittava suoja taas on hyvä sen vuoksi että sillä voi torjua alhaalta tulevia hyökkäyksiä ilman että jouduttaisiin dramaattisesti pudottamaan kilpeä, ja tätä kautta paljastamaan päätä. Muodolla estetään yhden linjan tarpeeton avaaminen. Tämänlainen kilpi on tietysti hieman raskaampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti