perjantai 2. marraskuuta 2012

Pieni ajatus : Lottoilluusiot

Bingossa töissä ollessani kohtasin kohtuu paljon ihmisiä. Osa heistä oli muutenkin "uhkapelihenkisiä". Itse jaan karkeasti uhkapelit kahtia:
1: On olemassa uhkapelejä joissa voittamiseen liittyy ainakin hieman taito. Tälläisiä pelejä ovat pokerit ja jossain määrin myös ravit. En pelaa näitä koska en osaa.
2: On olemassa ns. onnenpelejä joissa kysymys on voiton määräytymisestä sattumalta. Tästä malliesimerkkinä on lotto, jossa voitto jaetaan jos tietyt numerot osuvat. Sekä bingo jossa voittoa ja tappiota ei määrittele niinkään ulkopuolinen tilasto, vaan nopeus ; Lottokierroksessa ei aina voiteta ja joskus voitto jaetaan, mutta Bingossa joku voittaa aina. Pohjimmiltaan lotto pelaa tilastoa, bingo toista pelaajaa vastaan.

Tässä mieleeni muistui pari erilaista salaliittoteoriaa Lotosta. Lotto on tietysti ihastuttava salaliittoteorioinnin kohde koska se on tunnettu ja suuri. Näin sen huijaaminen tuntuu merkittävältä, ja tämä tekee jotenkin salaliittoteoriasta uskottavamman.

Itse jakaisin bingossa kohtaamani lottosalaliitot kahtia:
1: On salaliitto jossa Lottovoittoja annetaan näennäislottovoittajille. Tätä perustellaan sillä että lottovoitot menevät harvoin jakoon. Intentio tämän taakse on helppo kuvitella : Pottia ei tarvitse jakaa kun voittaja on näennäinen. Eikä tavallinen pelaaja voi tietää tätä, koska hänellä ei ole pääsyä aineistoon jossa on jokainen pelattu lottorivi. Kaikki tähän liittyvä tieto on Veikkauksen käsissä.
2: On salaliitto jossa Lottovoittoja annetaan jakoon näennäisvoittajalle. Eli kun joku voittaa Lotossa, tälle halutaan antaa näennäinen kaveri jotta voitto tarvitsee jakaa vain puoliksi. Kukaan ei voi tarkistaa tätä, koska ihminen voi tarkistaa vain onko hän voittanut lotossa, ei ole tietoa onko se jakajakin pelannut. Tätä perustellaan sillä, että voitot menevät jakoon useammin kuin tilastollisesti ajatellen voisi olettaa.

En luonnollisestu suhtaudu kumpaankaan ylläolevista kovin realistisena vaihtoehtona. Syynä ei ole se, että olisin erityisen luottavainen ihmisiin tai instituutioihin. En vain luota myöskään heppoisiin perusteluihin. Ylläolevat lottosysteemit ovat paitsi keskenään aivan vastakkaisia, ensimmäinen vetoaa että lottovoitot menevät liian usein yhdelle ja toinen että ne menevät liian usein jakoon. Niiden takana oleva logiikka on myös hyvin erilainen. Jakaisin tämän kahtia:
1: Ihmiset jotka näkevä että lottovoitot menevät melko harvoin jakoon unohtavat että lottovoitto on todella epätodennäköinen. Se, että se menee yhtään kenellekään johtuu siitä että peliä pelataan paljon. Kaksi voittoa vaatisi paljon paljon pelaajia. Näin ollen se, että lottovoitto ei mene jakoon on tavallisin lottovoiton tila. Tämän salaliittoteorian kannattajat ovat "liian simppeleitä" ; He eivät mieti tilastollisuutta ja todennäköisiä, vaan luottavat "fiiliksiinsä".
2: Ihmiset jotka näkevät että lottovoitot menevät usein jakoon ovat itse asiassa perustelullisesti vahvemmilla. Sillä lottovoittoja menee jakoon useammin kuin se olisi tilastollisesti odotettavissa jos ihmiset pelaisivat satunnaisia rivejä. Valitettavasti tämä ei ole asian tila. Monet ihmiset pelaavat tietynlaisia rivejä ja toiset pelataan vain aniharvoin. ; Koska ihmiset eivät pelaa lottorivejä tasaisella jakaumalla, on selvää että voitotkaan eivät mene tilastollisen keskiarvon mukaan. Näin ollen vaikka lottovoitot menevät melko harvoin jakoon, ne taatusti menevät useammin jakoon kuin matematiikan pohjalta voisi olettaa. Tätä salaliittoryhmää kutsuisin "liika viisaiksi". He miettivät tilastollisuutta ja käsittelevät helposti mutkikkaitakin laskelmia. Mutta heidän maailmansa on rationalistinen eikä empiristinen. He luottavat matematiikkaan osaamatta sovittaa todellisuuden asiantilaan tekeviä muuttujia kaavoihinsa. Näin laskelma pettää koska premissit ovat väärät.

Nähdäkseni kaikki salaliittoteoriatkin voidaan jakaa karkeasti näihin päätyyppeihin. Ne ovat huonosti perusteltuja, mutta niihin uskotaan. Ja aina niihin ei suhtauduta uskovasti siksi että oltaisiin tyhmiä. Joko sitä luotetaan intuitioon ja omaan kokemukseen miettimättä, joka ei ole sama kuin tyhmyys. Tai sitten luotetaan laskelmiin muistamatta ottaa todellisuutta huomioon joka ei sekään ole tyhmyyttä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Ei kommentteja: