Jeesus Kristus paljastaa (katso kuvat!)

Joulunajan huono puoli on se, että se alkaa joka vuosi hieman aiemmin. Se on vain sillä tavalla että jouluostoksia yritetään aloitella marraskuun puolella. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä että myös jokajouluinen "War on Christmas" on alkanut vuosi vuodelta aikaisemmin.

Esimerkiksi olen törmännyt siihen  miten Answer in Genesis -kreationistijärjestön pomo Ken Ham on raivonnut julkiuskonnottomista uskonnosta riisutuista joulutapahtumista. Samoin olen jo joutunut ottamaan ensimmäiset kannanotot siihen että minua kielletään järkyttymästä jos joku sanoo että "Merry Christmas", koska sillä tarkoitetaan hyvää. Vastasin että sittenhän häntä, omaa ohjettaan seuraavana, ei taatusti haittaa jos sanon että "Happy Holidays", koska minäkin tarkoitan sillä vain hyvää. Hiljaisuuden vuoksi en tiedä miten tämä ehdotus meni perille, mutta jotain implisiittisiä oletuksia voin tehdä tästä hiljaisuudestakin.
1: Itse taas seuraan omaa ohjettani, koska käsittääkseni jokainen ihminen luo ja ilmituo omat sääntönsä, kuten sen että ei pidä loukkaantua jos toinen mielestään tarkoittaa hyvää on neuvojan näkemys jonka rikkominen olisi omien pelisääntöjen rikkomista ja paha asia.

Tämä on tietysti hemmetin rasittavaa. Jos jo normaalikuukautena saan helposti yliannokseni pseudotiedeuskontoa, joulunaika ja pääsiäinen takaavat että olen pahalla tuulella. Aihetta ei voisi välttää vaikka menisi sammioon piiloon. War on Christmas tuntuukin olevan molemminpuolinen halu riidellä. Tämä tietysti sotii jotain joulun sanomaa vastaan, mutta tietääkseni kristityt eivät välitä rauhasta jos vaihtoehtona on uskonnottomien ärsyttäminen. (Ymmärrän heitä, harjoitan samanlaista itsekin. Mutta he leikkivät pyhää ja hyvää ihmistä. Ja minä taas olen julkikusipää joka ei häpeä tätä tilaansa vaan kantaa sen ylpeydellä.)

Onneksi valtionkirkkomme ja luterilainen ilmapiiri ei tämänlaisia asioita ota vastaan, vaan sitä voi olla erossa kirkosta. Kirkko ei tungettele Ken Hamin ja kumppaneiden tapaan syliin. Markkinatalousvoimaisen juhlan valjastaminen uskonkuvaston levittämiseen uskovaisten piirin ulkopuolelle ei kuulu maamme tapoihin, vaan se on sitä Amerikkalaista blingblingkristillisyysjoulua jota maassamme ei tapahdu. (Ja siksi uusateistit ovat väärässä. He kritisoivat jotain USA -uskontoa eikä tätä meidän lempeää.)

Tai sitten ei. Kirkko on nimittäin osallistunut tempaukseen nimeltä "Aito Joulu". Sillä on kampanjasivutkin netissä. Etusivulla näkyy seimiasetelma jossa on naamalta mutta ei nimeltä tuttu TosiTV -nainen, se epämääräisesti tutulta näkyvä mies joka ei aina jaksa olla Dingo. Ja joku Frederik, tuo Titanickin kaltainen uppoamaton rautavuori. "7 -lehden" kanssa yhteistyössä tehdyssä kampanjassa on ruutu "Kohujoulu syrjäytti perinteisen?" Ensin ajattelin että kampanja on trolli samaan tapaan kuin se Nissenin mainoskampanja jossa jouluisen jeesusvirren sanat kertovat silmälasitarjouksesta.

"Kotimaasta" sain sitten hieman lisätietoa että mitä ihmettä tässä ollaan tekemässä. Kyseessä ei ole trolli. Kyseessä on kirkon kampanja. "Kaksiviikkoisen kampanjan kohderyhmäksi valittiin kirkosta vieraantuneet ihmiset eli valtaosa Helsingin, Espoon ja Vantaan väestöstä. Näin siksi, että viulujen maksajina kunnostautuvat pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät kera 200 -vuotisiaan viettävä Pipliaseura. Jos ihmiset eivät tule kirkkoon, niin kirkko tulee ryminällä sinne, missä ihmiset oikeasti ovat : bussipysäkeille, metron liukuportaille, aamu- ja iltapäivälehtiin, ilmaisjakelulehtiin, nettiin ja radiokanaville. Yhteistyö 7 päivää -lehden kanssa kuuluu myös kuvioihin värikkään näkyvästi."

Älkää ymmärtäkö väärin. Olen tottunut että jouluun kuuluu jonkinlainen kristillinen mainonta. Tämä on ymmärrettävää koska monille Joulu on uskonnollinen juhla. Minua ei haittaa yleensäkään jos on mainontaa jonka kohderyhmää en ole. Kaikki paikat pursuavat älypuhelimia joista en ole kiinnostunut, urheilua joka ahdistaa ja niin edespäin. Nähdäkseni mainonta on siitä hyväkin, että kun näen "Assassins Creedin" mainoksen, tiedän sen olevan turhan koska olin ennakkotilauksen siitä ja että mainos on ensin liian aikaisessa (tuotetta ei saa) ja sitten liian myöhässä (tuote on jo). Osaa uskonnollinen mainonta varmasti elähdyttää ja heitä kiinnostaa jo niin että mainosta ei edes tarvita. (Mutta voi sillä silti fiilistellä.)

Valitettavasti kyseinen mainos ei saanut minua kiinnostumaan edes siitä onko Neitsyt Marialla silikonirinnat vai ei. (Tai nyt kun laitoin kysymyksen esiin : Onko?) Sen perusongelmana onkin se, että sen kohderyhmä on omituinen. Se on hieman kuin "Assassins Creed" -pelin mainokset yrittäisivät mainostaa tuotettaan ihmisille jotka eivät pelaa ja jotka ovat vieraantuneet pelikonsoleista ja niillä pelaamisesta. (Toisin kuin vaikka itse.)

SHOKKISENSAATIO!
Näe Salatut Paparazzikuvat!
Maria Vilautti, onko liian eroottista?
Arvioi paljastavat rintakuvat!

Olen kohderyhmää. Ja ajatus siitä että mainos olisi jotenkin kohdennettu minulle herätti vain yhden tunteen. Se oli ajatus siitä että kirkko ihan oikeasti pilkkaa minua ja kaltaisiani. He tarjoavat "Aitoa joulua" joka on yhtä "aito" kuin mitä "TosiTV" on "totta". Eli vain nimeksi. Julkkiksien kuvilla ja muulla vastaavalla korostetaan ns. äärimmäisen pinnallisia arvoja. Ihanko oikeasti kirkko uskoo että kirkosta vieraannutaan siksi että ihmisistä on tullut äärimmäisen pinnallisia otuksia joilla ei ole tätä syvemoää ja kovempitasoista sisäistä elämää? Että kirkon ongelma johtuisi siitä että ihmiset eivät enää kykene ajattelemaan muuta kuin TosiTV:tä ja mainoskenkien kuluttamista?

Jos kirkko ei usko näin, niin mikä on kampanjan ydin?
1: Pilkata yhteistyökumppaneita? Laittaa Neitsyt Marian tilalle kevytkenkäinen nainen, Joosefiksi aisankannattajan sijasta itse Suuri Panomies, ja laittaa karunrujo kaunosielu tietäjksi. En usko että tämänlainen on kovin hyvä tapa hoitaa PR -puolta. "Että tule Kirkolle malliksi niin pilkkaamme imagoasi". Lienee uskottavampaa jos kirkko on sekoittanut näkyvyyden suosioon ja fanittamiseen ja hakee suosiota koska uskoo että kohderyhmä juuri näistä intoutuu.
___1.1: En ole varma, mutta jotenkin tuntuu että em. tähdet ovat jotenkin "last season", eli olleet muodissa aiemmin, julkkisstatuksen lyhytjänteisen luonteen kannalta "liian kauan aikaa sitten". Onko kirkkokin siis last season vai onko tämä se sanoma? Että nämä taiteilijat tunnustavat mukanaolollaan että meistäkin on muodin aika jäänyt vähän taakse, vähän kuin sillä kirkolla joka voi sekin vain yrittää uudelleenlämmittelyä. En usko että kirkolla riittää itseironiaa aivan tälle tunnustamisen tasolle asti.
2: Luoda ihmisille provokaatio ärsyttämällä ja loukkamalla heitä pinnallisiksi niin että he sitten tulevat näyttämään syvällisyytensä joulukirkkoon? Jos kirkko oikeasti uskoo että tositv:tä lisäämällä saadaan kävijöitä kirkkoon, niin se on vielä todellisuudesta etääntyneempi kuin luulen. tätä uskottavampaa taitaa olla se, että he ilmeisesti uskovat juurikin niin että kirkosta vieraannutaan koska ollaan hedonistis-kuluttajia ilman aivotoimintaa. (Tämä ei ole henkilökohtainen loukkaus mallejen ominaisuuksia kohtaan. Sillä minun maailmassani ei ole tyhmä se joka tekee, luo ja myy vaan korkeintaan se joka ostaa. Luultavasti nämä fiksut ihmiset ovat vain oivaltaneet tämän ja kysymys on "tuotteen syvyydestä" eikä tekijöiden lahjoista.)

Nähdökseni paljon tätä ilkeämielisempää herjausta saa etsiä. Kyllä niitä löytää mutta pitää mennä Australialaisten kreationistijohtajien kotisivuille (tietoisesti ja vapaaehtoisesti) lukemaan materiaalia. Edes he eivät tunge Helsingin Metroon tavalla jota en voi heitä väistää. Ilmeisesti tätä puuotsan puutosta täyttämään on otettu armas valtionkirkkomme. Jos Ken Hamia ei voi Tuoda, hänet pitää Luoda.

Yleisesti ottaen kirkon mainoskampanjat ovat olleet sellaisia että ne eivät vain ole suneet kohderyhmäänsä, ja joka on siis osoittanut että kirkko ei todellakaan ymmärrä omaa toimialaansa, eikä niitä ihmisiä jotka kirkosta erkaantuvat tai heidän motiiveja tai ajatuksenkulkuaan. Mutta ne ovat kuitenkin olleet jollain tasolla hyväntahtoisia ; Esimerkiksi muutama vuosi sitten Kirkko teki varsin omituisen UskoToivoRakkaus -mainoskampanjan jonka ytimessä oli se, että he tunnustivat että he eivät ymmärrä nuoria. Kuten esimerkiksi Paahtoleipä -ateistiblogi esitti, kampanjaa kritisoitiin mutta toisaalta myönnettiin että kirkko sentään loi jotain itse. Ja kampanja, vaikka olikin pehmohöpinää ja teologiasta ja uskonnosta tyhjennettyä kädenlämmintä diibadaabaa, se kuitenkin oli yrityksessään edes hyväntahtoinen. Se ei halveksinut kirkosta etääntyneitä tai pilkannut heitä. Pikemminkin se tunnusti että kirkko ei ymmärrä ja että kirkolle siksi tulisi kertoa.

Kaiken kaikkiaan mainonta tekee kuitenkin myös toisen asian kuin herjaa uskonnottomuuttani. Se nimittäin muistuttaa siitä mitä kirkko on tehnyt jo kauan. Se näyttää valinneen omituisen strategian jossa se ei osoita huomiota ja välittämistä silloin kun olet kirkon jäsen. Mutta jos menet pois, niin se lähestyy rytinällä. Kirkko on siis hieman kuten huono puoliso : Huono puolisohan laiminlyö puolisonsa ja pitää tätä itsestäänselvyytenä. Kunnes toinen yrittää lähteä, jossa vaiheessa lähtöä ollaan estämässä ja soitellaan oikein peräänkin ja yritetään muutenkin palauttaa suhdetta. Jota sitten taas laiminlyödään jos siihen menee takaisin. Parisuhdevertauksessa analogisuutta korostaa sekin että erotilanteen kohdalla molemmat puhuvat suurin sanoin ja lupauksin rakkaudesta & kertovat että laiminlyönti ei ole tavoitteellista. Ja molemmissa viisas on se kumppani/puoliso joka tajuaa että laiminlyönti on itsessään näyte rakkauden puutteesta ja rakkauden periaatteen unohtamisesta.

Näin ollen pintaliitomainos voikin kuvata juuri kirkkoa itseään. Kirkko tarjoaa "aitoa" joulua ja julkkikset "tosi" televisiota. Kirkko on myös perusluonteeltaan "syvällinen" ja "rakastava". Kaikki tietysti huipentuu siitä että kirkkoa käsitellään bisneskielellä. Että usko ja Jeesus ovat hyviä tuotteita joita lähestytään mainossegmentein. Tämä on toki modernia bisneskieltä ja ymmärrän että tällä yritetään luoda kirkosta nykyaikainen ja moderni mielikuva. Mutta sitten tajuaa että modernit bisnesfirmat tietävät että yleensä mainos tehdään segmentit ja kohderyhmät ja tuotteistus mielessä, mutta että näitä sanoja nimenomaan ei tuoda esiin mainoksessa. "Assassins Creed" ei mainosta että "tässä nörttien kohderyhmälle tälläinen äärimmäisen kaupallinen ja tuotteistettu viihdyttävä epähyödyke". Ihan siksi että se on ja tietää että tämän tunnustaminen olisi paskaa mainosta.

Onkin hieman omituista että uskonnosta etääntyminen liitetään pinnallisuuteen samanaikaisesti kun keinona on pintaliitoa korostava "shokkisensaatioliitos" keltaisen lehdistön kanssa jota koristellaan mainoskielellä. Ilmeisesti kirkko ei siis ole enää syvällinen vaan yrittää pinnallistua ollakseen itsekin uskonnoton? Itse näkisin että tämä vie kirkolta pois substanssia, joka taas on se jonka puute lienee yksi vahvimmista etäännyttävistä voimista. Kirkko kun on pitkään tarjonnut toimintana vain perinnerituaalia ja sisältönä humanistista ympäripyöreyttä jonka generoimisessa vaikkapa puppugeneraattori on nopeampi. Kirkon kriisistä opimmekin tätä kautta esimerkiksi sen, että "Tilastot osoittavat, että paradoksaalinen ajattelutapa näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa järjestelmän ulkopuolelle jääneitä epäonnistuneita prosesseja." Lienee oivalluksena terävämpi kuin mitä tämän mainoskampanjan taakse on laitettu.