"Unkurissa" oli pieni kirjoitelma maahanmuuttajista, kerrostalokyttääjistä ja heidän välisestä skimaista. Maahanmuuttajaperhe oli häädetty talonyhtiöstä koska he olivat metelöineet. Tässä vaientaminen nähdään kylmänä kontrollina ja meteli elämään kuuluvina ääninä ; "asiaa käsitelleessä uutisessa suomalaiset näytettiin ummehtuneen ahdasmielisinä: kolme muukalaisista valittanutta naista kuvattiin istumassa jäykkinä kelmeän pöydän ääressä. mamut taas kisailivat inhimillisen lämpimästi lastensa kanssa. mamut edustivat elämää ja spontaaniutta, suomalaiset jämähtäneisyyttä ja kontrollia." Kuitenkin tämä sama oltaisiin voitu kuvata toisella tavalla"suomalaiset olisi voitu kuvata talonsa hiljaisuudesta vastuun ottaviksi naapureiksi, mamut taas muiden yöunista piittaamattomiksi jääriksi. olisi näytetty, että meluajien itsekeskeisyys ja röyhkeys ovat suomalaisten arvostamien hyveiden - vaatimattomuuden ja pidättyvyyden - vastakohtia." Itse puitteet olisivat samat, mutta ero näkökulmassa on sitten aivan oleellisesti erilainen.
Ylläolevassa tilanteessa kerrostalokyttääjät ovat tietysti PR -kriisissä. He ovat voittaneet juridisesti, mutta heille ei anneta ikään kuin lupaa kaipaamaansa hiljaisuuteen. Kieltämättä toisten ihmisten elämää rajoittaminen on jonkinlainen sensuristinen aktio. Toisaalta tällä sensuristiselal aktiolla yritetään rauhoittaa omalle elämäntavalle tilaa ; Jos kerrostalokyttääjä ei olisikaan meluherkkä mummeliparvi vaan meditoiva munkkien joukko, media näyttäisi aivan saman tilanteen mahdollisesti hyvinkin toisella tavalla. Tämä korostaa että kriisin ratkeaminen ja eiratkeminen ei liity puitteista vaan mielikuvista ; Me kaikki kuitenkin uskomme että lain pitäisi olla sama kaikille, että privileegiolla jotkut ihmiset eivät saisi erityislupia vaan kaikkia kohdeltaisiin lain edessä samalla tavalla samoista teoista samassa tilanteessa.
Nähdäkseni tämä liittyy vahvasti ateismiin. He osaavat toki mediasodan siinä mielessä että he esiintyvät ikään kuin "maahanmuuttajina". Heidän vahvin teemansa on sananvapaus, se on oikeus jota etenkin uusateistit käyttävät erityisen paljon. Tässä mielessä he yrittävät ottaa asemaa jossa uskovaiset loukkaantuisivat ateistejen sanomisista ja yrittäisivät sensuroida niitä. Kuitenkin kun katsoo ateistien yleisimpiä tavoitteita etenkin kotimaassa, ei ole vaikeaa huomata, että niissä on aina kysymys jostain muusta. ; Kysymys on siitä, että onko kevätjuhlassa suvivirttä vai pitääkö olla hiljaa ettei joku häiriinny. Onko koulussa aamunavauksia vai pitääkö olla eiuskonnollista materiaalia ettei jonkun elämänmenoon tule häiriöitä. Valtaosa koskee koulutusta ja sitä miten kulttuurissamme pitää osallistua kaikenlaiseen uskonnolliseen, johon he eivät halua ottaa osaa. Koko kehä alkaa siitä pitääkö suvun vuoksi antaa kastejuhla vai minkälainen nimiäinen tehdään ja loppuu siihen onko oikein että ateistien hautajaisissa lauletaan virsi tai virsiä. Samoin puhetta tulee kristittyjen katujulistajien tavoista, siitä millä ehdoin he saavat esittää uskontoaan julkisilla paikoilla ihmisille.
Siksi ei ole ihme että ateismi näyttääkin monien silmissä nimenomaan ummehtuneelta ja kylmän ahdasmielisenä. He yrittävät näyttää "eloisilta mamuilta" mutta oikeasti he näyttävät "kerrostalokyttääjiltä". On toki selvää että "eloisat mamut" saavat helposti myötätuntoa taakseen, ja siksi se on näistä kahdesta pintapuolisesti katsoen houkuttelevampi. Mutta nähdäkseni ihmiset kuitenkin näkevät tämälaisten illuusioiden taakse. (Tai oikeastaan tämänlaisten illuusioiden läpi näkeminen on helppoa jos ei ole sitonut itseään kyseiseen ideologiaan. Ja jos on vastustaja, niin ristiriidat ovat jopa alleviivatun näkyviä. Tämä ongelma liittyy kaikkeen maailmankuvalliseen keskusteluun ; Perustelupuhe toimii kaikista huonoiten niihin joihin sen pitäisi toimia koska vastapuoli näkee ne illuusiot joihin itse lankeaa kun automaattisesti.) He näkevät että ateismissa on toki osallistuva tietyn mielipiteen ilmaisuluvan hakeminen, mutta että mukana on myös vapaus olla kuulematta jotain.
1: Teknisesti ottaen maahanmuuttajakinan ytimessä on negatiivisen vapauden ja positiivisen vapauden välinen skisma. On vaikeaa sanoa kumpi vapaus on enemmän vapautta ; Vapaus päästää ääntä vai vapaus olla rauhassa ilman kotirauhan häirintää. Juuri tämä rakenne tekee asianb ilmaisemismuodosta ratkaisevan.
Tämä sananvapauspuoli on toki ateistien retoriikassa vahvasti mukana ja siksi tavallisen ihmisen voi olla vaikeaa huomata että tosiasiassa ateistit hakevat pääosin rauhaa sen sijaan että riekkuisivat erityisesti. Ateismi ei ole julistususkonto, toisin kuin kristinusko.
Kuitenkin näkisin että Suomi on tässä suhteessa aivan ainutlaatuinen maa. Me arvostamme omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Ja kulttuurissamme nämä ovat vahvoja hyveitä. Siksi oikeasti näkisin että ateistejen voisi olla hyväkin olla sellaisia, että he vähentäisivät bussinkylkimainoksia ja korostaisivat sitä miten uskovaiset ovat usein toisten rauhasta piittaamattomia jääriä, meluajia joiden itsekeskeisyys ja ideologiantoitotus ja röyhkeys ovat ateistejen hyveiden, individualistisen vapauden eli oman rauhan, pidättyväisyyden ja vaatimattomuuden, vastakohtia. : Uskoisin että tämän käännöksen jälkeen uskovaisten selitykset uskonnottomien moraalittomuudesta näyttäytyisivät egoistisena omakehuna. Ja puheet taivaspaikasta ja paratiisista näyttäytyvät lapselliselta toiveajattelulta jolla asiaa yritetään tehdä houkuttelevaksi. Puheet hyvyydestä ja totuudesta taas näyttäytyisivät vain tekosyinä joilla yritetään oikeuttaa huono ja häiritsevä käytös.
Tämä ei tietysti vaatisi hiljaisuutta, sillä eiväthän kerrostalokyttääjätkään jätä asioita ohjaamatta. Kyseessä ei ole teot itsessään vaan niiden kuvaaminen ja uutisen esiintuomisen tavat. ; Nähdäkseni tämän strategian tiellä on vain yksi asia. Uusateistit itse. He kun tykkäävät kopioida USA:n kulttuuriin spesifioitunutta ateismia samaan tapaan kuin suomen copy-paste -fundamentalismi on häiritsevissä määrin täysin miettimättä lainattua USA:laista kalvinismia joka ei sovellu ja toimi luterilaisessa askeesikulttuurissamme.
Kirjoittaja kannattaa tiettyyn rajaan asti kaikenlaista klovneriaa ja riekkumista ja uskonnostakin saa kuulua ääntä. Mutta tässä olisi kuitenkin tarjolla jonkinlainen vaihtoehtoinen kulma kaluttuun aiheeseen niille joille karnevalismi ja ylenmääräinen pööpöily ja hämmentäminen eivät ole yhtä rakkaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti