lauantai 24. marraskuuta 2012

Minä Keravalaisten rahtikulttijumalana

Uskonnottomien kerrotaan usein haluavan korvata Jumalan itsellään. Eli esimerkiksi ateismi ei olisi Jumalankieltoa vaan enemmän sitä että haluaa itse olla oma Jumalansa. Tämä voi ensin tuntua ihmeelliseltä, mutta tisaalta ajatus ihmisestä Jumalana ei ole niin kaukaa haettua ; Egyptin faaraot nähtiin jumalisina, ja kuten "Napoleonin kompleksien" ehdottoman relevantti jumalpuntari kertoo, myös (ei kovin ihmeenomainen ihminen) Haile Selassie on nähty jumalisena. Myös varsin yksinkertaisista taustosta on ponnistettu Jumaluuteen. Jeesus kristus oli selkeästi "amispoika", ammatiltaan puuseppä. Hän kelpaa Jumalaksi monille. Eli Jumalan ei välttämättä tarvitse nousta valtiota johtavasta luokasta.

Kenties ihmisläheisimmäksi saamme rahtikultin palvoman John Frumin. Eteläisen Tyynenmeren saarien asukkaat kun näkivät toisen maailmansodan aikana miten sotilaat tulivat, rakensivat vähän jotain ja puhuivat laitteisiin ja pian lentokoneet toivat rahtia joka oli saarelaisten silmiin todella rikkauden lähde. Joku ilmeisesti kertoi saarelaisille olevansa "John From America" tai vastaavaa koska saarelaiset palvoivat pian John Frum -nimistä jumaluutta, imitoivat lentokenttien rakentamista ja rakensivat pieniä laatikoita joihin puhuivat. Toiminnan imitaatiosta haluttiin seuraus. Tästä syntyi uskonto, rahtikultti.

Olisi kenties mielenkiintoista miettiä mitä "John from America" olisi miettinyt jos olisi kuullut olevansa saarelaisille Jumala. Mutta vielä mielenkiintoisempaa olisi kuvitella asiaa itsen kautta. (Itselle.) Esimerkiksi jos minä menisin huomenna Keravalle ja täyttäisin työttömyyskorvauksen, ja joku avuton Keravalainen sen näkisi, ja alkaisikin hän imitoimaan KELA -lomakekäyntiä ja syntyisi kulttuuri joka vaikka tiimarin papereihin suttaisi raapustuksia ja laittaisi rituaalisia rasteja ruutuun toivoen että taloudelliset hyveet rapsahtaisivat palkkioksi tästä hurskauden teosta. Ja he palvoisivat minua Jumalana, tietysti.

Ensimmäinen reaktio voisi tietysti olla mukaillan "Stargate SG1":stä tuttua käytäntöä ja selittää että "en ole Jumala vaan tutkimusmatkailija". Mutta jos he eivät haluaisi luopua uskosta ja joku selittäisi että uskosta luopuminen tuottaisi tuskaa, että uskonto tuo Keravalaisten ihmisten elämään kuria ja luottamusta tulevaisuuteen. Ja että tässä Jumala vain koettelee varmistaen, että ihmiset todella uskosivat häneen vaikka pinnallisesti luulisi että hän on vain kumoamassa omaa jumaluuttaan.

Niin olisin yht'äkkiä jumala joukolle Keravalaisia uusavottomia. Yrittäisin tietysti olla heille jumala parhaani mukaan. Sillä olisihan  se ennen kaikkea ahdistavan surumielinen hetki kun tajuaisi että maailman karuissa kuluissa näiden poloisten ainut toivo ja lohtu olisin minä. Koska paikkana ei ole leppeä paratiisisaari jossa elämä on mukavaa ja jossa voisi vain antaa saarelaisten kantaa kookospähkinöitä jumalan suuhun, olisi minun tietysti kannettava vastuuta. Sillä kaikista ikävin palvojien joukko on sellainen, että heillä ei mene kauhean hyvin. He ovat lohdun tarpeessa ja Keravalaispoloisten jumaluus on kuitenkin tässä tapauksessa metafyysisiltä ja mysteerisiltä ominaisuuksiltaan varsin avuton.

Teologisesti tilanne olisi tietysti mielenkiintoinen koska KELA -kultissa ei olisi pahan ongelmaa. Keravalaisten jumala ei seuraisikaan klassista ylpeilevää kehää jossa on ensin kerrottu että "mun isi on isompi kun sun isi" ja sitten kun oikeat isät ovat loppuneet ollaan viitattu näkymättömään isään. Ja sitten on keksitty että Meidän Isä onkin Jumala ja hän paiskoo salamalla päähän. Kunnes joku keksii sen parhaan "mun isä on äärettömän kova", eli kaikkivoipa. KELA -kultissa sen sijaan korostettaisiin että jumala olisi vain mahtava, ei täydellinen. Näin Keravalaiset voisivat tottua ajatukseen jossa maailma ei ole taianomaisen ihana paikka ja he voisivat tätä kautta kenties yrittää jotain ongelmanratkaisua itsekin.

Toki Jumala-asemassa haluaisin saada itselleni iloa. Ensinnäkin hankkisin kaikita kavereistani pyhimyksiä tai arvostettavia profeettoja. Paitsi Jaakosta joka on ilman pyhityksiäkin kovempi sankari kuin Poliisi. Hän ei tarvitsisi tälläistä arvonnostoa. Lisäksi korostaisin että oikeasti minun apostoli-pyhimys-profeetat ovat jotain joita tulee kutsua supersankareiksi. Heille hankittaisiin myös kaikille uskonnollisille tyypeille (ja supersankareillekin) tyypilliset hupsut puvut. Tämä siksi että muistaisivat paikkansa. He eivät ole Jumalia vaan pelkästään Jumalista seuraavia. Että saataisiin Jaakollekin Jokin Roti.

En kuitenkaan uskoisi olevani läpeensä paha ; Erästä etiikan moraalidilemmaa apuna käyttäen voisin valaista tämän taustaa. Jos dilemmana olisi "Heinzin vaimo on kuolemansairas, mutta hänen sairauteensa on olemassa lääke, jonka paikallinen apteekkari on keksinyt ja patentoinut. Apteekkari on kuitenkin ylihinnoitellut sen, joten Heinzilla ei ole varaa ostaa lääkettä, eikä hän saa mistään pikavippiä. Apteekkari ei myy osamaksulla eikä velaksi. Pitäisikö Heinzin pelastaa vaimonsa henki varastamalla lääkkeen?" kieltäisin dogmassa että lääkkeitä ei saisi ylihinnoitella. Heinzin pitäisi maksaa lääkärin lääkkeentuottamiskyvyn vaatiman taustatyön vuoksi jotain. Tämä summa olisi tarkalleen se, minkä Heinz pystyisi järkevästi ottaen maksamaan. Lääkäri joka ylihinnoittelisi mahtikäskyäni vastaan olisi tietysti syntinen ja hänelle kerrottaisiin että ylihinnoittelu on itse asiassa kiristystä. Ja jos väittää että lääketuotanto vaatii kuluja ja siksi ei voida auttaa ihmistä kun kulut on selvästi jo tehty, ollaan aika omituisessa eettisessä tilanteessa ; On selvää että jos pelastamiskeinon tuottamiseen ei ole tällä hetkellä resurssia, on siitä oikein vaatia sitä resurssipuolta. Mutta jos lääke on jo tehty, on pelastamatta jättäminen törkeää. Etenkin kun jos lääkettä ei ole varaa ostaa, lääkäri saa taskuunsa vielä vähemmän rahaa kuin jos hänelle maksettaisiin jotain.

Jos lääkäri tästä huolimatta kenkuttelisi, kaivattaisin ison rituaalikuopan ja laittaisin lääkärin sinne kuoppaan. Kuopassa hän saisi syödä Keravan kaupan iänikuisia kolmioleipiä. Joka päivä. Ja hänelle annettaisiin pohjalle ainoaksi viihteeksi sellaisia 1980 -luvun elektroniikkapelejä. Tai tarkemmin yksi peli kerrallaan. Ja tämä peli olisi aina se sama. Siellä kuopan pohjalla pelaisi lääkäri. Ulos kantautuisi hilpeää "tititiitii" -peliääntä joka varmasti hilpeydestään huolimatta kuulostaisi jostain syystä jossain vaiheessa aivan surumieliseltä. Lääkäri ei saisi apuja kuoppaan koska niistä vaadittaisiin kauheaa ylihintaa sen takia että niiden tuottamisesta on ollut kuluja ja siksi ei ole reilua vain tunkea niitä sinne kuoppaan. Vasta kun lääkäri ei kenkuttelisi hän pääsisi kuopasta ulos.

Uskoisin että tämänlaiset parantaisivat maailmaa niin paljon että saisin kenties lisää valtaa. Ensin mukaan tulisivat Korsolaiset. Ennen mittaa KELA -kulttiani palvottaisiin jopa indonesiassa ja muissa eksoottisissa maissa. Tässä vaiheessa minulla olisi valtaa ja voisin tehdä sillä lisää hyvää. Tämä tarkoittaa aidosti tärkeitä tekoja kuten seuraava suuri ongelma joka varmasti jäytää ainakin puolta ihmiskunnasta ;

Näin nimittäin sellaisen kuvan jossa oli rannalla vaalea suomalainen ja ruskettunut etelänmaalaisempi nainen. Näki selvästi että ruskettunut nainen näkyi hiekalla jo kauas. Vaaleahipiäinen taas upposi kuvaan niin että häntä oli vaikeaa nähdä koska vaalea iho oli juuri hiekan väristä. Tämä on erinomainen asia koska luonto suosii monesti suojavärejä ; Olitpa saalistaja tai saalis, siitä on aina etua. Kuitenkin on täällä kylmää ja pimeää eikä hiekkarannalla voi makoilla naamiovärisuojasta maksimaaliset edut napaten. Toisaalta täällä pohjoisessa on pimeää, ja tumma iho auttaisi naamioitumaan yöhön jos vaikkapa intiaanit päättäisivät piirittää kodin ratsuilla ja ampuisivat yön pimeydessä tulinuolia taloon. Paettava olisi ja musta ihonväri naamioisi pimeyteen. Mutta täällä ollaan kuitenkin kammottavan vaaleaihoisia toisin kun etelässä.

Siksi olisi oikein kääntää etelänmaalaiset ja suomalaiset päikseen. Tämä tapahtuisi joko kerralla tai sitten vähittäin maahanmuuttoa lisäämällä ja suomalaisten yksisuuntaista ulkomaanturismia tukien. Minäkin vaaleaihoisena kuuluisin jonnekin lämpimälle etelänmeren saarelle. Tänne muuttaisivat tietysti myös monet KELA -kulttilaiset kuten ne alun säälittävät Keravalaiset. Ja ystäväni. Etenkin Jaakko jonka iho varmasti hyötyisi auringosta jota hän lääketieteelisistä syistä tavallista enemmän tarvitsee. Täällä uusissa tiloissa voisin antaa saarelaisten vain kantaa kookospähkinöitä jumalansa suuhun. Eikä asiat olisi huonosti, joten ei tarvitsisi sääliä että heillä ei ole sen kummempaa Jumalaa kuin minä.

Siinä sitten makoisin riippumatossa ja ihmiset kantaisivat minulle ruokaa. Ja minä olisin vain että palvokaa minua. Ahmisin ja hotkisin vain ja pyyhkäisisin kädellä että "Tuokaa lisää kaljaa, tytöt! Myös Jaakko voi tuoda!" Enkä yhtään häpeäisi, että onpa kälyinen, naurettava, epätieteellinen ja eettisestikin läpeensä paska Jumala heillä.

Ei kommentteja: