Filosofin valtaistuin

Hikipedian puolella filosofia kuvataan toistuvasti WC -pöntöllä istuvalla symbolilla. (Ja tätä tapahtuu jopa osittain minusta riippumattomista syistä.) Tämä on mielenkiintoista, koska yleensä filosofiaa kehutaan positiivisesti esimerkiksi kaikkien tieteiden äidiksi. Muutoinkin sitä kuvataan viisautena, ymmärtämisenä ja jotenkin erityisen suurena ja hienona asiana. Ja esimerkiksi - menneisyydessä usea, nykymaailmassa enää jokunen -  tieteenfilosofi korostaa että he antavat normit joiden mukaan tieteen pitäisi toimia, eli tässä olisi peräti valta yli tieteiden. Tämä voisi antaa luvan mahtipontisuuteen, kuten esimerkiksi valtaistuimeen.

Nähdäkseni WC -pöntön valinta filosofin valtaistuimeksi on erinomainen. Se ikään kuin tiputtaa filosofin vallan sille kuuluvalle paikalle. Sille joka sille ehdottomasti kuuluu.

Filosofian ja vallan suhde on itse asiassa kaiken ytimessä. ;
* Platonilla filosofian ja vallan suhde oli se, että ihanteellinen hallitsija olisi viisas. Hänen siis pitäisi olla filosofi. Ja koska omaisuus korruptoi, hänellä saisi olla vain vähän materiaalisia etuja. Platonin "Valtiossaan" ihannoima malli ei kuitenkaan ollut jotain jota toteutettiin käytännössä ja nykyään sitä pidettäisiin pahimmanlaatuisimpana totalitariana, jossa kansalaisia ohjataan propagandalla ja sensuurilla.
* Sittemmin esimerkiksi teologian - yhden filosofian ala-alueen - ja maallisen vallan yhteys lujittui yllättävästi. Tässäkin ideana oli se, että viisaus Jumalasta yhdistyi maalliseen valtaan. Suhteet olivat limittyneet ja esimerkiksi frankkien kuningas Pipin III antoi paaville maaomistusta kiitokseksi siitä että paavi kruunasi tämän kuninkaaksi. Ja keskiajalla se, että kirkko pisti yksilön pannaan tarkoitti myös sitä että kuningas julisti yksilön lainsuojattomaksi. Nykyään tälläistä dogmatistista teokraattisuutta pidetään vanhanaikaisena.
* Eikä asia suinkaan loppunut siihen että oltiin kirkkokriittisiä. Karkeasti sanoen renessanssin suurin mullistus oli siinä että papiston sijaa valtapelin ytimessä siirrettiin humanistisempien filosofien haltuun. Valtaapitävät olivat filosofeja. Filosofit liehittelivät valtaapitäviltä rahoitusta ja toisaalta valtaapitävät tukivat asioitaan filosofioilla.
* Tämä asia purettiin vasta valistuksen vaikutuksesta. Valistushenkisesti filosofiassa ja tieteissä panostetaan autonomisuuteen. Ja esimerkiksi Ilkka Niiniluodon tieteen ominaisuuslistauksissa autonomisuus kiikkuu aina mukana. Autonomisessa maailmassa ollaan vähän kuin sekularistien usko ja yhteiskunta. Jokaisella valtaapitävällä on filosofia, mutta valta ei saisi määrittää filosofiaa.

Jukka Hankamäki ottaa tämän asian esille blogissaan ; Hän kritisoi Himasen kytköksiä politiikkaan, jossa rahoittaja ohjaa ajatuksia vähintään valitsemalla filosofin joka hänestä ajattelee oikeita ajatuksia. Mutta hänkin taustoittaa asiaa historiallisesti ; "Hallitusherrat ovat kautta aikojen tukeneet suosikkifilosofejaan ja filosofit ovat liehitelleet poliittista valtaa. Pitääkin paikkaansa, että Descartes kutsuttiin opettamaan kuningatar Kristiinaa, Locke seikkaili Britannian hovissa, Hume toimi alivaltiosihteerinä ja Leibniz diplomaattina. Mutta he kuuluvatkin 1600- ja 1700-luvuille ja Himasen palvomaan renessanssiaikaan. Sen sijaan valistusfilosofiasta asti poliittinen valta ja tiede on erotettu toisistaan.Tieteellisen ajattelun parhaita ominaisuuksia on juuri se, että tieteellisestä ja filosofisesta totuudesta eivät päätä aurinkokuninkaat. Tiede ja filosofia on erotettu myös uskonnoista ja kirkoista. Juuri tätä kautta tiede ja filosofia poikkeavat arkiajattelusta, tunnelmasivistyksestä ja mutu-päättelystä." Tässä maailmassa Himasen suurin synti onkin se, että hän on renessanssiajan poliitikkofilosofi eikä suostu toimimaan totuuden, viisauden tai ymmärryksen ehdoilla. Raha määrää tulokset, eikä filosofointi.

Tämä kulmakin on valtaosaasta postmodernisteista vanhanaikaista. He korostavat relativismia, joka periaatteessa tarkoittaa sitä että pohjimmiltaan kaikki on ideologista ja siksi myös valtapeliä. Filosofia ei sisi koskaan ole riippumatonta. Tämä linjama on karkeasti ottan johtanut
1: Esimerkiksi USA:n kristillisen oikeistokonservatiivien puolella olevaan kliseeseen jossa kansalaiset valittavat siitä että tiedemaailma ei opeta heidän oppejaan. Esimerkiksi Intelligent Designin perusidea on juuri siinä että evoluutio on valtapeli ja että kansalaisten pitäisi saada omat valtapelinsä niiden kanssa samanarvoisina esille. Toistuvasti esiintyy nurinaa siitä että verovaroista tuetaan tieteentekoa ja että tieteenteko ei silti ole vastuussa veronmaksajalle tuloksista, ja siksi opetetaan asioita joita moni rahoittajista kokee pahana. Tämä tietysti rikkoo tieteen autonomisuuden  koska ruohonjuuritason poliittisella toiminnalla yritetään vaikuttaa akateemiseen vapauteen, siihen mitä akatemiassa opetetaan ja ei opeteta. ID -piireissä autonomian piirteet nähdäänkin hyvin samanlaisina sekularismin kanssa. Ja se taas on niitä pahimpia mörköjä.
2: Vasemmistorintama taas on korostanut kriittisyydellä enemmänkin sitä että vastustetaan vallitsevaa hallitusvaltaa. Silloin filosofien pitää vastustaa vallanpitäjiä. Purra kättä joka heitä ruokkii. Vallankumouksellisuus ja vähemmistöisyys ovat tällöin lähtökohtaisesti parempia vaikka kaikki ajatukset ovatkin vain valtapeliä.

Itse olen siinä määrin valistusmielinen, että korostan autonomisuutta. Ja juuri mikään ei ole autonomisempaa kuin WC -pönttö. Toisaalta WC -pönttö voi kuvastaa sitä että ollaan postmodernisti purtu kättä joka on ruokkinut ja sitten ollaan ihmisinä paska jäykkänä kun mietitään seurauksia. Tai sitten se kuvastaa sitä miten ruohonjuuritason konkreettinen arkiajattelu määrääkin filosofian suunnan. Tai sitten se kuvaa sitä, miten filosofi saa valtaa ja ahmii itsensä läskiksi niin että joutuu miettimään sellaisia ongelmia kuin mitä tehdä nyt kun rahaa on niin paljon että ei paskalle taivu. Tai sitten se on se valtaistuin jonka Platonin valtio filosofille suo, kun kaikki fiinimpi voisi korruptoida.