Näsiä

Näsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum; kreik. daphne : laakeripuu.) on meillä Korsossa tietyissä paikoissa kasvava kasvi, vakaa kanta. Kasvi on suojeltu Ahvenanmaalla, muuten se on sen verran yleinen että ainoastaan keruu myyntiin on kielletty. Se on pensasmainen kasvi, joka kukkii ennen kuin siihen kasvaa lehtiä. Se on minulle samantapainen kevään merkki kuin muutoin on leskenlehti. Nyt on keväinen mieli.

Koko näsiä on myrkyllinen, pääasiallinen myrkky on metsereiini (C₃₈H₃₈O₁₀). Se on hartsimainen typetön aine, metsereiinihapon anhydridi. Myrkkyä on erityisesti marjoissa ja kuoressa, joten marjojen syöminen ja varren pureskelu ovat tapoja saada myrkytys. Jopa kukkien runsas haistelu voi aikaansaada huimausta. Vesi, jossa näsiä on seissyt voi juotuna aikaansaada myrkytyksen. Vaadittavat määrät ovat yllättävän pieniä: 10-15 marjaa sisältää yleensä aikuisen tappamiseen riittävän määrän. Parikin marjaa voi aikaansaada pahoja myrkytyksiä lapsille. Myrkky imeytyy limakalvojen läpi, ja tehoaa melko nopeasti. Koskettelusta voi saada rakkoja ja sidekalvontulehduksia. Pahimmissa tapauksissa seuraus on jopa kuolio. Kasvin pureskelu aikaansaa pahoja oireita. Muita oireita on turvotus, jano, vatsakipu, ripuli, sydämen tiheälyöntisyys, hikoilu, päänsärky, kouristelu, huimaus, tajunnanhäiriöt, hallusinaatiot, verinen virtsa, verinen oksentelu, hengityksen tai verenkierron halvaantuminen. Myrkyllä on pitkä kestoaika, oireettomaksi palautuminen vie viikkoja tai kuukausia.

Apuna on vatsahuuhtelu ja lääkehiili.

Näsiää on käytetty myös kansanlääkinnässä. Se on ollut lääke kihdin hoitamiseen, Ennen kuorta käytettiin kihdin hoidossa ja käärmeenpuremiin. Syöpäläisten ja loisten karkottamisessa se on toiminut. Lisäksi juuren pureskelu on ollut lääkkeenä hammassärkyyn, vatsavaivoihin, sukupuolitauteihin ja haavoihin sekä hermosärkyihin. Kasvilla on hoidettu riisitautia, päänsärkyä, horkkaa ja hinkuyskää. Lisäksi sitä on käytetty etikan mausteena. Tämä on hieman erikoista, koska myrkyllisyys on tunnettu: Sitä on nimittäin myös käytketty haaskoihin, kun on pyydystetty petoeläimiä. Ehkä tässä on seurattu Paracelsuksen ohjetta ja annettu pieniä annosmääriä, sillä vasta annostus tekee myrkyn. Nykyään näsiää tapaa enää homeopaattisissa valmisteissa (Jos näin voi ylipäätään sanoa, kun puhutaan homeopatiasta; Valmiste on taatusti turvallinen koska myrkyn loppupeleissä tekee aina määrä, riittävä annostus.) Muuta käyttöä näsiällä on ollut värjäyksessä : Näsiästä on saatu punaväriä taiteilijoiden tarpeisiin, ja villaan on saatu muun muassa keltaista väriä.