Ēostre, joka tunnettiin myös nimellä Ēastre ja Ostara, oli germaanisessa perinteessä ollut Jumala, joka oli kevään ja hedelmällisyyden ja auringonnousun jumala. Hänen nimensä on etymologisesti lähellä aamukaste -sanaa sekä sanaa ostar, joka tarkoittaa liikettä kohti nousevaa aurinkoa kohti - johon taas liittyy englannin kielen sana itä, east. Aikojen kuluessa sana Eostre liittyi myös sanaan easter, pääsiäinen.O Auringon ja luonnon ylösnousemisen sijasta alettiin juhlistamaan ylösnoussutta Jeesusta.
Juhlana pääsiäinen on tietysti astetta vanhempi ; Jeesus omi tavallaan sen perinteen, joka oli aikaisemmin kuulunut Eostrelle. Kevätpäivän tasauksen aikoihin, neljäntenä kuukautena - meidän ajanlaskussamme maaliskuussa - vietettiin germaaneilla juhlaa nimeltä Ostarmanoth tai Ostermonat, ja anglosaksisissa maissa nimellä Eosturmona. Ajankohta oli sidottu myös kuukauden nimeen: Huhtikuuta kutsuttiin nimellä Ostermonat, ja sitä pidettiin itätuulen kuukautena. Ostermonat olisi nykyisen ajanlaskumme mukaan alkanut lähempänä kevätpäiväntasausta, maaliskuun puolella.
Juhla oli hedelmällisyyden juhla. Siinä oli hedelmällisyyden symboleja.
1: Jänikset olivat hedelmällisyyden symboli - eikä ihme kun niiden lisääntymistohinan ottaa huomioon. Lisäksi niiden kiima -aika osuu yhteen pääsiäisen kanssa.
2: Melko usein Eostre kuvattaan myös muna kädessään. Myös tämä oli uuden elämän symboli. Munia myös värjättiin, tosin väri oli punainen. Senhän kuului viitata auringon nousun punaiseen väriin.
3: Linnut olivat osana juhlaa, koska tarinoiden mukaan Eostre muutti jäniksiä linnuiksi.
4: Jännittävin yhteensattuma on tietysti se, että tähän aikaan tavattiin leipoa ristin muotoisia pullia; Tapa on vanhempi kuin ristinusko. Risti viittasi tuuliin tai kuun vaiheisiin.
5: Juhlaan liitettiin myös tuli; Osterfeuer oli erityinen tuli, joka tietenkin viittasi nousevaan aurinkoon. Pohjanmaallahan pääsiäiseen liittyy pääsiäiskokon poltto tänäkin päivänä.
6: Eostre on muualla maailmassa esiintyvän pääsiäispupun salaisuus; Eostre kun on pääsiäispupu koska hänen uskottiin voivan ottaa jäniksen muodon, ja tässä muodossa hän kävi munimassa aamukasteen aikoina. Näistä munissa sitten oli taikavoimia jotka auttoivat hedelmällisyydestä. Uhriksi, kiitokseksi ja vastalahjaksi uhrattiin vastaleikattua ruohoa, tuoreita kukkia, makeisia ja punaiseksi värjättyjä munia.
Siksi kun joku muistuttaa minua siitä miten nuoriso on unohtanut pääsiäisen alkuperäisen merkityksen, ja mussuttaa sulkaapupua ja sulkaamunia, niin yritän muistaa sen pakanallisen alkuperän. Sillä perinnehän on sellainen että siitä pitää pitää kiinni, vaikka ei uskoisikaan. Sillä perinteet ovat arvokkaita ja ihmiset ja sukupolvet yhteen sitovia.
O Suomen sana pääsiäinen on juutalais-kristillisestä pascha-juhlasta, joka taas juontaa heprean pesach -sanasta. Juutalaiset juhlivat tällöin egyptistä vapautumista. Kristityillä merkitys on eri, ja osa haluaa laskea pääsiäisen juutalaisten laskutavalla, koska Jeesus itse meni kyseisten juhlien yhteydessä Jerusalemiin. Osa taas on sitä mieltä että kyseessä on eri juhla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti