"Deadpool" -elokuva on ollut iäisyysprojekteja. Tekemistä ja valmistumista on kuvannut käsite "lykkääntyminen". Tällä hetkellä elokuva on valmis, mutta se ei ole saanut "vihreää valoa". Ei siis ole täysin varmaa siitä julkaistaanko tätä. Ja suoraan sanoen ; Koska kyseessä on Deadpool, syitä voi olla kaksi.
1: Floppaavan roskan torjunta. Supersankarielokuvista on usein tehty hengettömiä. Esimerkiksi "Ghost Rider" -elokuvassa elokuva tiivistyy lähinnä erikoistehosteiksi, joissa sarjakuvan henki korvattiin sarjakuvan cool -efekteillä : Sillä että liekehtivä pääkallo ajaa palavalla moottoripyörällä. Ja fanit vihasivat tätä.Tällöin elokuvassa ei ole henkeä. Deadpool on konseptina helposti pilattava ; Ilman asiaankuuluvaa rakkautta tämä hahmo latistuu huonoiksi vitseiksi ja lieväksi tehosteväkivallaksi. Lopputuloksena on yksiulotteinen tarina jossa yksiulotteinen hahmo alentaa rimaa jopa siitä ryönästä mitä joskus on kutsuttu supersankarielokuviksi. (Eikä asiallisemmalla nimellä kuten rikos ihmisyyttä ja ennen kaikkea nörttikuntaa vastaan!) Deadpoolista jää tällöin jäljelle vain kikkelivitsit ja todella omituinen väkivalta. Ja ikärajojen vuoksi väkivallan graafisuudesta todennäköisesti leikataan oleelliset palat pois.
2: Huonosti kaupaksi käyvän teoksen välttäminen. Tämä on Deadpoolin kohdalla lähes sama kuin autenttisen teoksen tekeminen. Oikein tehtynä Deadpool on yksinkertaisesti valtava riski. Elokuva joka käsittelee syöpään kuolevaa traumatisoitunutta miestä jonka ainut responsiivinen flirtinkohde on kuolema, joka elää elämää jossa ainut lohtu tässä harhojen ja syvän itsetiedostuksen sävyttämässä kurimuksessa ovat väkivalta ja kikkelivitsit.. Tätä ei yksinkertaisesti voi näyttää kulutustietoisille ihmisille. (Deadpool on oikeasti yllättävän oivaltava ja älyllinen ja jopa järkevällä tavalla kriittinen. Hieman kuten "South Park" parhaimmillaan, mutta omituisemmalla huumorilla.)
Deadpool onkin jotain jossa kenties kulminoituu pahimmat supersankarigenren ongelmat ja haasteet. Tässä elokuvassa olisikin mahdollisuus tehdä se, mitä tieteisfantasialle on tehty kauan aikaa sitten. Tässä elokuvassa olisi mahdollisuus tehdä se, mitä Nolan alusti ja yritti. Mutta todennäköisemmin elokuvassa on valittu "helppo tie" ja elokuva on parhaimmillaan "X -menien" toisinto. Ja pahimmillaan "Batman forever" (elokuva jonka nimi on luultavasti syntynyt siitä tunteesta jonka kokee kun elokuvan laittaa päälle).
Tieteisfantasiassa on tavallisesti jaoteltu pintakulttuurillinen kioskiroska vakavasti otettavista suuntauksista. Esimerkiksi Asimov esitti että koko genren perusideana olisi käsitellä tieteen ja teknologian aikaansaamia muutoksia ihmisenä elämiseen. Tämä on syvällisempää kuin materiaali jossa sädepyssyin uhaten UFO -ukkelit käskevät viemään johtajansa luo.
Nähdäkseni vakavassa tieteisfantasiassa on kysymys joko (a) älyllisestä teoksesta joka on kriittinen ja analyyttinen tai (b) sitten tieteisfantasian tulee kannustaa uneksimiseen ja ihmettelyyn. ; Wellsin teokset edustavat hänestä tyyppiesimerkkiä ensimmäisestä ja Burroughsin tieteisfantasiat jälkimmäistä.
Tässä toki usein ajatellaan että jakolinja matalaan ja korkeaan tieteisfantasiaan olisi siinä että Wells edustaa älykästä intellektuellia iloa tarjoavaa kirjallisuutta kun taas Burroughsin tarjoama emotionaalinen seikkailuhuttu olisi matalaa viihdettä. Mutta en tässä luokittele laatua yhtä tiukasti. Sillä nähdäkseni tieteiskirjallisuuteen liittyy niin paljon sellaista ainesta jossa ei ole analyysiä eikä uneksimista. Tämä tarjoaa lähinnä erikoistehosteiksi latistuvaa klisettä. Jonkinlaista konventionaalista pukudraamaa, jossa ei tavallaan ole kysymys tieteisfantasiasta vaan vanhanaikaisesta taikuudesta jossa poppakonstit ja pakanajumalat on vain vaihdettu sädepistooliin ja teknologiseen laatikkoon jossa painetaan nappia. ; Näissä "mielikuvitus" tarkoittaa yllättävyyttä joka rakennetaan siten että juonenkäänteen tarjoaa laite joka on jonkinlainen deus ex machina. Ihmettelyn sijasta kyseessä on demonstraatio joka latistuu juonen sijasta erikoistehosteeksi.
Jostain syystä supersankarigenrelle ei ole tehty vastaavaa jaottelua ja edistystä. Nähdäkseni erot eivät kuitenkaan ole niin suuria. Tieteisfantasia tuo efektit laitteilla ja vierailla sivilisaatioilla, supersankarigenre hahmojen ominaisuuksilla ja vieraantumisella. Ulkoinen syy muutokseen tarjoaa tietysti yhteiskunnallista kulmaa ja näin skifi ikään kuin taipuu luontevammin käsittelemään suuria yhteisöjä, yhteiskuntia ja valtakuntien tasoisia massivisen eeppisiä skaaloja. Supersankarit käsittelevät kuitenkin vastaavasti helpommin ihmisyyttä. Ja kun viimeksi tarkistin, niin tämäkin oli tärkeä ja varsin eeppinen asia. Jossa ei ainakaan lähtökohtaisesti puutu syvyyttä ja substanssia.
Siksi minä toivon että "Deadpool" on tehty hyvin ja että se julkaistaan. Mutta oikeati tiedän, että jos se julkaistaan se on todennäköisesti tehty huonosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti