Kuitenkin toisaalla kun katsotaan asiaa konservatiivien soveltaman arvotyhjiöargumentiston puolelta, ei ole tavatonta että arvojen koveneminen on huolestuttava piirre jota vastaan kristitty taistelee. Esimerkiksi NIMBY -ilmiö jossa mielenterveyskuntoutujien kuntoutumispaikkaa ei haluta itsen lähelle nähdään lähimmäisenrakkaudettomuutena. Arvojen kovenemisen taakse nähdään arvotyhjiö ja liberalismin nähdään ajavan tätä.
Tämä yhtälö on tietyllä tavalla hämmentävä. Yksi lisähämmennys syntyy tietysti siitä että maksimaalisia oikeuksia hakee myös talousteoreettinen vapaan kaupankäynnin korostamista ajava uusliberalismi. Ja uusliberalismin mysteeri on siinä että vaikka kaikki konservatiivit eivät ole uusliberaaleja, niin uusliberaaleissa on valtavan kokoinen konservatiivinen siipi. Esimerkkiksi USA:n fundamentalistiskristillinen oikeisto on vahvasti konservatiivista ja uusliberaalia. Ja mikä metkointa - hekin hakevat liberaalien tapaan oikeuksia, talouselämää ilman rajoituksia. Maksimaalisia oikeuksia minimaalisin rajoituksin.
NIMBY -asenne taas sitten on nimenomaan sitä, että rajoitteita halutaan laittaa. Muiden ihmisten vapautta halutaan rajoittaa koska sitä pidetään itselle kiusallisena.
Tämä nelikko vaatii taatusti jonkinlaista purkamista ; (1) Yksi tapa on erottaa intentiot seurauksista ja talouselämä etiikasta. Tällöin liberaali voi hakea pehmeästi oikeuksia mutta ajaakin maksimaalista kilpailua jossa heikoin sortuu ja lopputuloksena on kovat arvot. Ja että taloudessa käy samoin, mutta tämä on kaunista ja hyvää. (2) Toisaalta konservatiiveilla voi olla syvä sisäinen kaksoisstandardi ; Muiden ikäväksi koetut rajoitukset ovat kovia arvoja, kun taas omat rajoitteet, mulkkuudet, ovat peräti jotain ihailtavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti