Ennakkovarovaisuus

Arvostan Nassim Talebia. Hänen uusin lausuntonsa geenimanipuloinnista on herättänyt keskustelua. Se on eräänlainen "luonnollisuusargumentin" uudelleenmuotoilu. Sen perustana ei kuitenkaan ole se, että luonnollisuus itsessään on oikein tai väärin. Vaan että luonnollisuus on samaa kuin jotain jonka riskit jo tiedetään. GM pitää hänestä sisällään "tuntemattomia riskejä" eri tavalla kuin mitä esimerkiksi jalostuksessa tehdään ; Perusteesin voisi esittää muodossa "Top-down modifications to the system (through GMOs) are categorically and statistically different from bottom up ones (regular farming, progressive tinkering with crops, etc.) To borrow from Rupert Read, there is no comparison between the tinkering of selective breeding and the top-down engineering of taking a gene from an organism and putting it into another. Saying that such a product is natural misses the statistical process by which things become ”natural”."

Argumentaatio ei ole Talebilta yllättävää. Hän on henkilö joka on vastustanut interventioita ylipäätään. Ja hän on varoittanut tuhoista ennenkin. Ja hänen pessimisminsä on muun muassa sen takana, että hän osasi ennustaa talouskriisin ennalta. GM -kritiikkinäkään argumentti ei ihmetytä koska klassisesti GM on ollut moitittavana juuri siksi että "se ei ole luonnollista" ja "tuntematon riski". Tämän seurauksena on tietysti äärimmäinen muutosvastarintainen konservativismi. (Itseäni konservativismi viehättää enemmän kuin luulisi.) Tien päässä on asenne jossa on varminta olla ottamatta vastaan mitään kehitystä, koska jotain pahaa voi sattua. Näin ei myöskään tapahdu kehitystä.

Toisaalta Taleb voidaan kuitenkin nähdä argumentin uudelleenmuotoilijana. Ja yllättäen argumentti napsahtaa myös skeptikoiden puolelta tuttuun argumentistoon. Kun CERNin LHC-kiihdytintä rakennettiin, sitä moitittiin "tuntemattomasta uhasta". Selitettiin miten voi syntyä musta aukko tai outokainen joka tuhoaisi maapallon ja elämän. Vaarallisuudesta käydyssä keskustelussa oli muiden todisteiden ohella suuri apu siitä tiedosta, että kosmiset säteet aikaansaavat toistuvasti jopa merkittävästi suurienergisempiä törmäyksiä, eikä spekuloituja haittoja oltu havaittu. Argumentti oli vahva ; Jos riski olisi relevantti, miten olisimme elossa ylipäätään.

Artikkelin itseäni vakuuttavin puoli on kenties yllättävä. Se on globaaliudessa. Kun nimittäin mietitään sitä mihin monokulttuuri viljelyssä johtaa - tai oikeastaan on jo johtanut - on hyvin tuhoisaa. Tautiresistenssi on hyvä, mutta ei pidä koskaan aliarvoida evoluutiota joka, Orgelin toista sääntöä mukaillen, on aina fiksumpi kuin ihminen - etenkin evoluutiokriitikko. Tuhot ovat suuria, koska mutanttitauti joka kiertää resistenssin pääsee leviämään nopeasti. Biologiassa tämä ei johdu luonnollisuudesta tai epäluonnollisuudesta. Syynä ei ole "GM", vaan "kloonaus".
1: Muurahaisissa esiintyy samaa ongelmaa. Pieni variaatio ja suuri populaatiokoko johtavat siihen että taudit pyyhkivät populaation läpi nopeasti ja tehokkaasti. Tämä on tunnettu riski eikä tuntematon uhka. Ja tämä on tietyssä määrin kiusallista Talebin argumentin kannalta. Vaikka Taleb onkin suurissa linjoissa oikeassa.

 Talebin argumentti nojaa analogiaan jossa jalostusta voi verrata mutaatioihin ja luonnonvalintaan tavalla jossa ne vahvasti kuuluvat sellaisiin temppuihin, mitä luonto on harrastanut jo tosi pitkään. Jos siis olemme tänään elossa, niin todennäiköisyys maailmanlopulle muiden jalostusprosessien seurauksena on häviävän pieni, koska emme ole vielä kokenut maailmanloppua. Ja tässä on hyvin iso logiikkaloikka. Useampikin, oikeastaan.
1: Luonto harjoittaa GM:ää. horisontaalista geeninsiirtoa, lajienvälistä geenien kulkemista tapahtuu luonnossa. Esim. agrobacterium-lajien toimesta. Tieteen edistys on tässä kohden jopa sellainen että horisontaalinen geeninsiirto vaikuttaa olevan yleisempää kuin on luultu. Tätä geenien siirtymistä lajista toiseen tapahtuu enemmän kuin vielä parikymmentä vuotta sitten ajateltiin. Ja siinä missä minun kouluaikana vielä opetettiin fylogeniapuiden "tree of life" on nykyään pakko seurata Doolittlen mielenmuutosta ja nähdä että bakteerien tasolla horisontaalinen geeninsiirto tekee "puun juuresta" "pensaikon". Selvästi tässä on vahva epäanalogia ja voidaan nähdä että Talebin argumentissa on puute kun se väittää GM sellaiseksi jota luonto ei tekisi.
2: Periaatteessahan voidaan ajatella että horisontaalisesta geeninsiirrosta vedettäisiin liian pitkälle. Että kenties analogisuus ei ole riittävän suurta jotta Talebin argumenttiin tulisi relevantin kokoisia kolosia. Tässä on kuitenkin syvä ongelma siinä että analogiaa vaaditaan siinä miten jalostusvalinta on analogista luonnonvalinnan kanssa. Onko luonnonvalinnan ja keinotekoisen valinnan välinen yhteys yhtään parempi analogia sekään? Tämän lisäksi jalostukseta tiedetään miten jotkut koirarodut on saatu aika sairaiksi tällä "luonnosta tutulla tunnetummalla". Ja tätä kautta voidaan vetää koko asia pahemmaksi kuin tämänkin puolen kyseenalaistamisesta. Miksi luottaa analogiohin tai epäanalogioihin alun perinkään koko tässä riskienhallintaa ja turvallisuutta koskevassa kysymyksessä.

Talebin ongelmana on tavallaan se, että hänen argumenttinsa sopii paremmin perustelemaan jonkun tunnetun asian turvallisuutta kuin tuntemattoman turvattomuutta. (LHC -vaarallisuusargumentin esillenosto oli tämän vuoksi esillä.) Taleb siis käyttää argumenttia tavalla jossa se ei selvästi ole vahvimmilaan. Itse asiassa Talebin argumenttia on yllättävää miettiä asiaa siltä kannalta, että
1: GM-vastustajat ovat yleensä liberaaleja, mutta heidän argumenttinsa ovat perustaltaan jopa äärimmäisen konservatiivisia. Konservatiivit ovat vastustaneet monien asioiden muuttumista uhkien tuntemattomuudella. Perinteet ovat pitäneet yhteiskunnat elossa, ja vaikkapa homojen avioliitto saattaa synnyttää tuntemattomia uhkia kun kaikki avioituvatkin samaa sukupuolta olevien kanssa ja ihmiskunta kuolee sukupuuttoon.
2: Muutosvastarintaiset argumentit ovat aika pitkälti samoja. Vihreän Vallankumouksen vastustajat korostivat, että tuntemattomien uhkien vuoksi tiedetty uhka, maailmanlaajuinen nälkiintyminen, oli varteenotettavampi vaihtoehto kuin "luomistyöhön puuttuminen".
3: Oikeastaan jos mietitään liberaalia avomielisyyttä ja vaihtoehtohoitojen parissa mestaroivien vaatimaa "kokemusasiantuntijuutta" jossa ainut merkittävä kokemus on asiakaskokemus eikä aiheeseen liittyvä tiede, niin niissä tuntemattomien uhkien mahdollisuus kiistetään lähtökohtaisesti. Pitkäaikaisriskejä ja hyötyjä ei kartoiteta edes samalla varovaisuudella kuin "koululääketieteessä". Näitä ei kuitenkaan moitita. Tämä vihjaa siihen että Talebin analogiassa on jotain pätevyyttä ja se muistuttaa meitä jostain.