lauantai 8. helmikuuta 2014

Barneymugging with Flat Tire Forty-Niner : Eli mitä Nietzsche sanoisi "friend zonesta"?


Perinteisen, eräiden mukaan jopa "yleisen julkisen tiedon", mukaan miehet ajattelevat paljon seksiä. Ja että he ajattelevat seksiä käytännössä aina naisen tavatessaan. Tämä yleinen ymmärrys muuttuu kuitenkin yleensä järkytykseksi jos tämä koskee naisten tuntemia miehiä. Esimerkiksi Henry Laasanen viittasi tuoreesti siihen miten naiset pahastuivat kun julkkishaastattelija kertoi miettivänsä seksiä myös silloin kun hän haastattelee naista. John Snow miettii millaista seksi olisi juuri heidän kanssaan.

Tähän on varmasti muutamiakin taustasyitä.
1: Suuri osa naisista on moderneja ja "rippusen mutta ei liikaa" feministisiä. Heistä on luontevaa uskoa että miehet eivät sovi miesstereotypioihin sen enempää kuin nainen naisstereotypioihin. Se, että joku korostaa näitä stereotypioita järkyttää heitä, samoin kuin objektisointi ylipäätään, olipa kohteena mies tai nainen. Asian luonnolliseksi kutsuminen - kuten Snow teki - pahentaa heidän silmissään asiaa koska luonnollisuus on tosiasiassa usein dogmaattisuuden ja vaihtoehdottomuuden synonyymi.
2: Ihmisten psykologiassa on aivan tavallista että ex poste ja ex ante -tilanteisiin suhtaudutaan hyvinkin eri tavalla. Ihmiset tuntevat sympatiaa yksilöitä eivätkä tilastoja kohtaan. Ja esimerkiksi eläimien syömisen kohdalla nimetön teurastettu tuntematon sika on jotenkin parempi syödä kuin se oma possu jota on hoitanut porsaasta ja jonka kanssa on leikkinyt ja jonka kohdalla on tiennyt että se on elänyt mukavan elämän ja kokenut nopean kuoleman.
3: Ystävyys ja seksi sopivat yllättävän huonosti yhteen.

Näistä viimeinen kohta on lyhyt koska siitä tulee pitkä.

Jos me mietimme parisuhteen hakemista, on tarjolla monia vaihtoehtoja. Voidaan mennä klassisesti suhteeseen jolloin seksi liitetään johonkin jota vähintään kutsutaan ystävyyttä syvemmäksi. Voidaan olla "friends with benefits". Ja sitten voidaan olla ns. "friend zonessa", jossa halutaan seksiä mutta ollaan ystäviä ja yritetään vaivihkaa lämmittää suhdetta seksuaaliseksi. Ja siinä missä kaksi ensimmäistä ovat rehellisiä keinoja, ja kenties toimiviakin, viimeinen ei ole rehellinen eikä toimiva.

Crackedissa omistettiin kokonainen kirjoitus tiloille jotka ovat vaikeampia olla kuin "friend zonessa" kärvistelevälle syvempää suhdetta haluavalle. Artikkeli alkaa melko suorasukaisesti. "The Internet loves hating on "the friend zone," because the Internet sees friendship as the highest form of torture a horrible woman can impose on a sweet and infallible man" Joka paljastaa taustalla olevat pimeät vaikuttimet. Syvin pihvi on kuitenkin vasta viimeisessä osiossa. Siinä kerrotaan se toinen puoli. "I don't want to ruin friendship -zone" on se joka on vastapuolen roolina. Friend zonessa halun kohde ei ole syyllinen ilmiöön. Sen sijaan friend zoneen ajautuminen on ihastuneen osapuolen strateginen valinta. Sillä jos ihastuksen kohde onkin ihana ja kenties flirttailevakin, on ihastuneen ratkaisuna joko kertoa asiasta tai ei. Itse asiassa friend zonen koko idea on siinä että ei yritetä vaan kärvistellään ja sitten yritetään hoitaa asiaa parempaan suuntaan kepulikonstein ja manipuloimalla.

Ja kun mietimme erilaisia strategioita, voimme saada kenties irti jotain toimivuudesta.
1: Kiinnostusta yritetään herättää laajentamalla elämää johonkin "salaiseen". Tässä ei tarvitse teeskennellä olevansa salainen agentti jolla on paranormaaleja kykyjä. Mutta henkenä on se, että ystävyys on kiinnostusta ja mysteeri on kiinnostavaa, joten seksuaalinenkin kiinnostus heräisi uudella tavalla.
2: Tiedustelun käyttö apuna. Tässä ei tarvitse palkata yksityisetsivää, stalkata pensaissa ja penkoa roskiksia. Mutta henkenä on, että ystävyydestä saatuja tietoja sovelletaan ja teeskennellään kiinnostusta asioihin joista toinenkin on. Asiaa voidaan täydentää muullakin aktiivisella tiedonhaulla.
3: Aloittaminen uudestaan. Tässä ei tarvitse huijata omaa kuolemaa ja palata takaisin coolimpana identtisenä kaksoisveljenä josta ei ole koskaan tullut maininneeksi. Mutta henkenä on olla hetken aikaa vaikka opintomatkalla ja palata takaisin ja yrittää kontaktia ja tiivistä yhteyttä vaikka samojen harrastusten kautta. Paluun jälkeen ollaan tomerampia. Yht'äkkiä opiskellaan ahkerasti, bodataan ja aktivoidutaan muutenkin.
4: Romanssin teeskentely. Tässä ei tarvitse palkata huippukalliilla Viivi Pumpasta teeskentelemään julkisilla paikoilla tyttöystävääsi. Mutta henkenä on, että jonkun muun kanssa joko ollaan tai teeskennellään oltavan jotta toisen "todelliset tunteet" tulisivat esiin.

Jokaisessa strategiassa henkenä on se, että jos toinen korostaa arvostavansa ystävyyttä, ajatellaan että nokkelana tyyppinä keksitään jokin keino jolla ongelma voidaan voittaa. Eli tarvitaan suunnitelma. Niissä on yleensä aukkoja. Tiedustelusta tulee väkinäistä, treffailu väärän tyypin kanssa ei oikeasti tee muuta kuin vaikeuttaa uuden suhteen aloittamista kun toinen kieltää romanssiaikeet "koska on varattu". Ja "niin pian" entisen suhteen jälkeen aloittamista ei pidetä hirveän hyvänä. Parhaimmillasi saadaan romanttisten väärinkäsitystensä innolla roikkuvan riippakiven.  Ja usein se, jos strategia toimisi todella vihjaisi siitä että ihastuksesi kohde on kenties pinnallinen olento jota edes manipulatiivinen friend zoneilija ei ansaitse.

Yli-ihmisen siivin mahdolliseen mahalaskuun.

Keinot tuskin toimivat. Eli kun epäeettisyys yhdistyy siihen että manipuloinnista huolimatta tuskin saadaan haluttua lopputulosta, on parasta vaihtaa strategiaa. Etenkin kun friend zonessa olemista pidetään varsin kamalana kärvistelynä jopa tätä harjoittaneiden keskuudessa. Pettymys ja epäonnistuminen luonnollisesti pelottaa ja siksi ihminen jää helposti "polttamaan itseään hiljaisella tulella" friend zonessa.

Mutta friend zonesta poistuminen, tuo oikeista ratkaisuista paras, ei ole kovin helppoa. Ei ole helppoa joko ryhtyä ystäväksi, päätyä rakastajaksi tai poistua paikalta. Sillä tilanteeseen ei yleensä ajauduta siksi että oltaisiin manipulatiivisia sosiopaatteja. Se likainen puoli on ikään kuin sivutuote. Suurin syy on arkuus ja ujous. "Kiltti mies" joka ei uskalla edes aidosti yrittää ei tietysti onnistu. Friend zonessa kikkailua kuvastaa "pseudoyrittäminen" jossa yritys korvataan säätämisellä.

Ja tämänlaisiin tilanteisiin Nietzsche on kenties se filosofi jolla on viisainta sanottavaa. Hän nimittäin erotteli ihmisen motiivit seurauksista. Moni ajattelee että motiivit värittäisivät seuraukset, mutta Nietzsche kyseenalaisti tämän. Hän korosti että jos ihminen on ahne tai ylpeilevä, hän haluaa tehdä vaikutuksen ja voi tehdä tämän vuoksi hienoa taidetta. Tämä on sublimointia, jossa likainen motiivi muuttuu yleväksi. Tämänlainen "paskasta kultaa" toiminta on yli-ihmisyyden ytimessä.

Sen sijaan yli-ihminen ei harjoita ressentimenttiä, joka on eräänlaista kaunaisuutta ja päinvastainen prosessi. Siinä ylevät sisäiset tilat muuttuvat huonoksi. Nietzsche otti tästä esimerkiksi uskontojen helvettiin liitetyt kidutuskuvastot joissa ihminen joka haluaa tehdä jotain mutta kieltää tämän itseltään on kaunainen kun ihmiset tekevät mitä hän itsekin haluaisi, eivätkä kärsi tästä. On helppoa luoda kaunaisia kostofantasioita näille ihmisille. Itselleni parempi esimerkki "kullasta paskaa" -toiminnasta on juurikin friend zonessa kärvistely pitkäaikaisesti.

Kysymällä voi saada parisuhteen tai saada epäonnistumiskokemuksen. Ja jos oikein hyvin käy, päätyy tilaan nimeltä friends with benefits. Siinä ollaan ystäviä ja harrastetaan seksiä. Ja tässä ohessa voidaan leikkiä manipulatiivisestikin markkina-arvoilla, mutta kaikki on rehellistä ja avointa. Toisin kuin ystävän teeskentely ja valehtelu. Kunnon pelimieskin yrittää ja pelaa, eikä pelaa pelaamista ja leiki yrittämistä.

Sillä pahinta on se, jos paljastuu että informaation piilotusta on jo tehty. Se joka närkästyttää pahiten on se, että joku kertoo että on vuosia pitänyt tv -ohjelmaa ja sitten salassa on miettinyt pirusti seksiä näiden kanssa. Sillä jos jokin on pahempaa kuin objektisointi on se, että objektisoi ja valehtelee. Jos tätä harrastava ihminen pitää itseään "kilttinä", hänessä on jokin pahasti vikana. Ja jos hän pitää itseään "pelimiehenä" hän loukkaa syvästi jotain jossain seksistisen miehisyyden ytimessä olevassa - kenties pienessä mutta kuitenkin olemassaolevassa - arvostettavuudessa.

Otsikon sisältö auennee jos lukaisee 1920 -luvun slangitermejä.

Ei kommentteja: