Hämmästyin törmätessäni jouhevaan poljinroskikseen. Se oli hieno ja tarkoitettu rikkaille. Tavalliset poljinroskikset eivät koskaan toimi, etenkään virastojen tai julkisten paikkojen. Aina kuuluu vaan lonksutusta ja mitään ei tapahdu. Paitsi että roskaämpärin kaatuminen varpaille on jotain joten jotain tapahtuu. Rikkaat byrokraatit saavat toimivat vempeleet ja köyhille vaan tarjotaan risat, toimimattomat ja karkuun lähtevät roskikset, ilmeisesti virikkeeksi.
Sitä sanotaan että tarve on keksintöjen takana. Ja risojen roskisten hyvänä tarkoituksena onkin kannustaa. Ne ovat loukkuja jotka tarjoavat odotuksen toiminnasta, vaikka sitä toimintaa ei tule. Silti jokaisen kerran toiveikkaana painaa jalka poljinta. Tämä opettaa
sarkasmia huumorintajua. Ja köyhä voi kannustua yrittämään itse muuttamaan asioita sen sijaan että odottaisi että asiat toimisivat säällisesti, kun ne päinvastoin eivät toimi, selvästi. Tajuaa köyhäkin, että poljinroskis on itse asiassa rakenteellisesti simppeli laitos, joten miten mikään mutkikkaampikaan toimisi jos ei itse tee? Näin syntyy innovaatioita, sen sijaan että luotettaisiin vain poliitikkoon tai insinööriin tai ihmisten hyväntahtoisuuteen tai toimiviin roskiksiin. Eli luotetaan taikauskoihin, joissa ei ole mitään järkeä. Jumalan olemassaolo on mysteerillinen mahdollinen ihme, toimiva virastopoljinroskis mahdoton ihme!
Kehityskin kehittyy. Roskiksissakin toimiva poljinnin on vasta alkusoitto, preludi. Nyt on rikkaille olemassa jo liikkeentunnistimella varustettu sähkötoimisia automaattiroskiksia. Poljinroskiksia joissa ei ole polkimia. Kuinka soma keksintö! Nyt ei tarvitse turhaan poljeksia pötikkää auki, mutta on silti hygienia. Köyhille on tästäkin varmaan tulossa kannustava versio jossa se jää aukeamatta automaattisesti kun vain huitoo sitä päin! Samalla syö sähkövirtaa se, kuinka edistyksellistä.
Atomiaika on koittanut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti