torstai 20. elokuuta 2009

Vakio vai muuttuva.

"Ilmastomuutos??
Siis se, joka nosti varhaisella keskiajalla lämmöt Euroopassa niin korkealla, että Englannissa viljeltiin viiniä??
Ja se sama, jonka aikana hirmuliskot marssivat maan päällä ja nauttivat n. 5 astetta korkeammasta keskimääräisestä lämpötilasta kuin me paavot tällä hetkellä?
Ilmastomuutos, joka jäädytti kesät ja sadot pienen jääkauden aikana Suomessa n. 400 vuotta sitten?
Olen ihan ymmällä. Mistä ilmastomuutoksesta on kysymys?"
(tuntematon)

Minulla ei ole, laiskuuden ja poliittisen ignoranttiuden vuoksi, varmuutta siitä tapahtuuko ilmaston lämpenemistä vai onko se vain isoa kinastelua. Se, mitä tiedän ilmastosta, on se, että se on aika mutkikas aihe. Ja kun siihen liittyy myös kaaoottisia ominaisuuksia, voi pieni muutos tehdä isoja muutoksia lopputilaan. Toki ymmärrän että tasaaviakin voimia on. Vuodenajat suuntaavat säätä paljon. Talvella on kylmä ja kesällä kuuma. Saharassa on lämmin ja pohjoisnavalla kylmä. Tätä kautta tietojen käsittelyn kanssa pitäisi olla extratarkka. Ilmiö vaatii siis selvästi harvinaisen paljon tutustumista. Vaikuttavia ja mahdollisesti vaikuttavia elementtejä, jossa mukana on kosmista auringon ja maan asemaa sekä eliökunnan tilaa (kasvit kuluttavat yhteyttäessään hiilidioksidia), että monia muita asioita. Ihminenkin on vielä yksi potentiaalinen vaikuttaja. Kaikki pitäisi osata jotenkin fiksusti sitoa yhteen. Minusta tämä on isompi haaste, kuin voisi luulla.

Kuitenkin kaikista erikoisinta on se, että henkilö luettelee luonnolliseen ilmaston muuttumisen viittaavia asioita. Ennen on ollut lämpimiä ja kylmiä kausia. Hän kertoo miten eri aikoina on ollut lämmintä. Joten ilmastonmuutosta pitäisi epäillä. Se, mikä tässä on olennaista tajuta, on se, että ilmaston muutoksen voi falsifioida, vääräksi osoittaa, sillä että ilmaston keskilämpötilan osoittaa vakaaksi. Tässä tapauksessa taas kerrotaan siitä, että ilmaston lämpötila muuttuu. Siis miten niin ilmastonmuutos ei ole järkevä puheenaihe? Ilmasto ainakin voi selvästi muuttua. Siksi siihen vaikuttavista elementeistäkin on fiksua esittää asioita.

Samoin, ekologian kautta, on selvää että perhosesimerkki kertoo siitä että ilmasto on viime aikoina lämminnyt. Tätä kautta ilmastonmuutosteoria saa tukea, koska ainakin ennustaa tämänkaltaisia muutoksia. Perhonen ei tässä kohden ole vain perhonen, koska se elää tietynlaisissa lämpötiloissa jne. olosuhteissa. Kannanmuutokset johtuvat yleensä ottaen jostain syistä. (Ilmaston lämpenemisen voi siis saada tukea tällä tavalla epäsuorasti ilman että lämpömittaria edes kaivetaan repusta.)

Ongelmana on tietysti se, että tämä perhostelu voi olla lyhytaikaista, ja irrelevanttia. Valitettavasti muutosten pysyvyyttäkään ei esimerkeissä kumottu. Jääkausikin kuitenkin kesti erinäisen kauan aikaa. Eikä ne hirmuliskotkaan tainneet viettää vain "yhtä kuuminta vuotta". Pidempiaikaisuuskin on siis ainakin mahdollista.
1: Eli me tiedämme, että ilmakehän lämpeneminen ainakin 5 astetta kuumempaa kuin nykyisin, ja muutos voi kestää ihmisiässä katsoen pitkään. Niinhän on käynyt jo dinosaurusten aikana. Tämä mahdollisuus vaikuttaa maailmaan sen verran paljon, että mahdollisuutta tulisi tutkia vakavasti. Ja vaikka ihmisillä ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, siihen varautuminen olisi oleellista.

Toinen asia, mikä tässä tulee selväksi on "trendi". Ehkä esimerkkejen tarkoitus oli nostaa esiin sitä, että jääkausi ja kylmä kausi nollaavat toisensa, eli ilmastossa on paljon luontaista vaihtelua. Ehkä näin on, mutta tämä ei vielä sinällään "poista trendiä" : On järkevää puhua kuumemmista kausista ja jääkausista. On siis järkevää puhua ilmaston lämpenemisestä ja viilenemisestä.
1: Samaan tapaanhan sekä sade että haihtuminen on järkevä elementti vaikka ne yhteenlaskettuna "nollaavatkin toisensa". (Luultavasti aika tarkkaan jopa määrissä: Ilmakehään haihtuu meristä kosteutta, eikä siellä voi olla sitä sitä loputtomia määriä, joten sitä sataa ainakin jossain tasapainopisteessä alas likimain saman verran.)

Toinen asia on tietysti tekijä. Se, mikä ilmaston muuttumisessa vaikuttaa.

Väite saa edes hitusen arvostusta, jos siinä yritetään selittää että ilmasto on muuttunut aina, ja että se on luonnollista. Ja että muutoksissa ei ole mitään tekemistä ihmisten vaikutusten kanssa. Kuitenkin argumentti tuollaisenaan on siltikin melko huono. Se on sama, kuin väittäisi että koska luonnossa on luolia, jotka ovat syntyneet luonnollisesti, ei ihminen voi rakentaa taloja. Tai että ihmisten vesiputkistoteoria olisi väärä koska joet virtaavat luonnollisesti. Luonnossa moniin asioihin vaikuttavat monet asiat. Se, että osoittaa että yksi asia on vaikuttanut, ei tarkoita että muut asiat eivät vaikuttaisi.

Moni varmasti ajattelee, että ihmiskunta ei voi omistaa jumalallisia ominaisuuksia. "Sään ja ilman säätäminen" ei ole se, mitä ihminen tekee ajaessaan autolla kauppaan. Kuitenkin tiedetään, että ihmisiä on paljon ja heillä kaikilla on jonkin suuruinen hiilijalanjälki. Ja kaasun sisällön vaikutus lämpötilaan on myös selvä asia. Itse asiassa vaikka ihmisen tuottama hiilen määrä olisi "kaikkeen muuhun verrattuna" melko pienikin, se voisi silti vaikuttaa.

Otan analogian metsäteollisuudesta. Oletetaan että meillä on alue, jossa kasvaa metsää. Puu uusiutuu luonnollisesti ja puita on myös aina kaatunut luonnollisesti. Joten metsänkaato mitään tahtia ei voi muuttaa tilannetta? Puita on ollut joskus vähän ja joskus paljon, tässä on luonnollista kiertoa, joten ihminen ei voi vaikuttaa siihen. (Ilmastologiikalla.) Kuitenkin on selvää, että jos puuta kaadetaan enemmän kuin mitä se pystyy uusiutumaan, puu loppuu ennen pitkää. Vaikka kaadetun puun määrä olisi vain "yhden joulukuusen verran liikaa", se kasautuisi ajan mittaan, ja lopulta puu loppuisi. Samoin jos puuta istutetaan aina vain enemmän, kuin sitä kaadetaan, metsien määrä tietenkin lisääntyy. Ja tätä kumpaakin voidaan tehdä ihmisen vaikutuksesta. Sademetsien pieneneminen on tästä hyvä esimerkki. Ihmisiä on niin paljon että meillä voi ainakin periaatteessa olla runsaasti vaikutusta.
1: Argumentatiivisesti juttua voidaan verrata esimerkiksi muuttokyyhkyyn (Ectopistes migratorius). Se oli erityisen runsaslukuinen lintulaji, se oli 1800 -luvulla maailman yleisin lintulaji. Sillä oli valtavia parvia, joiden ohilento kesti älyttömän kauan aikaa. Luonnossa on tietysti aikojen saatossa kuollut useita lajeja sukupuuttoon. Ja uusiakin on syntynyt. Muuttokyyhky on kuitenkin dokumentoidusti juuri ihmisten tappama laji. Ne olivat orjien ja köyhien ruokaa USA:ssa. Siksi niitä metsästettiin, eikä kanta kestänyt metsästystä. Aluksi taantuma tuntui pieneltä metsästyksen aloittamisen jälkeen 70 vuotta, ja se oli vain hieman taantunut. Kuitenkin seuraavien kymmenen vuoden aikana kanta romahti tästä selvästi. Syynä on tietysti lisääntyminen. Pienempi määrä lintuja myös lisääntyy vähemmän. Siksi se määrä, jota voidaan metsästää ilman että määrä pienenee, muuttuu olennaisesti pienemmäksi jos kantaa ylimetsästetään. Taikasana metsästyksessä ja ilmastonmuutoksen potentiaalisessa aiheuttamisessa on tietysti se, että ihmisiä on maailmassa "ältsin monta".

Samoin hiilidioksidin kanssa oleellista on se, että miten joustava hiilen nieleminen on verrattuna siihen mitä ulos suolletaan. Jos luonto kestää juuri ja juuri ylimääräisiä hiilidioksidipiikkejä, kuten tulivuorenpurkaukset, koska se voi toipua niistä suhteellisen pitkän aikaa, voi olla että ihmiskunnan autoilu murtaa tasapainon. Minusta oleellisin kysymys onkin siinä, kuinka "tarkoilla" luonto itse asiassa on jo luonnollisessa kierrossa. Tarkkuus tarkoittaa sekä hyötykäytön määrää, että sen joustavuutta. Jos kasvanut hiilidioksidipitoisuus vaikkapa imeytyy tehokkaammin, se suojaa muutoksilta. Sen sijaan jos sillä on kerrannaisvaikutuksia, kuten metaanin erityksen lisäämistä, onkin mahdollita että pieni muutos aikaansaa "itseäänruokkivia ketjuja". Kausaalinen takaisinkytkentä kuitenkin on mukana monissa luonnonilmiöissä. Paul Davies kertoo kirjassaan "Viides ihme" sivulla 107:

"Jos A tarvitsee B:tä ja B tarvitsee A:ta syntyy eräänlainen kausaalinen takaisinkytkennän piiri. Pieni muutos A:ssa näkyy B:ssä, ja tämä puolestaan vaikuttaa A:han ja niin edelleen kierros kierrokselta piirin ympäri. Kausaalinen takaisinkytkentä voi tuottaa dramaattisia ilmiön vahvistumisia. Jos satunnainen parannus tapahtuu A:ssa siten, että se parantaa B:tä joka puolestaan parantaa A:ta, parannukset vahvistuvat nopeasti."

Tiedän siis varmasti, että osa ilmastonmuutosta kritisoivien argumenteista on todella huonoja. Niissä on tyypillistä yksinkertaistava arroganssi: Yksityiskohtien mainitsemisella jotka ovat vain näennäisesti osuvia, jätetään itse asia syrjään. Jos argumentti ei käsittele ilmiön kannalta oleellisia elementtejä, se on vain tarinointia. Kun ilmiön mutkikkuus tekee siitä vaikean, sitä ei käsitellä näennäisyyksien luettelulla. Ainakaan mikäli itse ilmiö kiinnostaa ja sen oikeudellisuudesta haluaa varmistua.

Tämä muistuttaa vuonna 1991 Nobelin saaneen Pierre-Gilles de Gennesin kokemuksia, joista kerrotaan "Hauraat esineet" -kirjassa. Siinä hän kertoi, kuinka hän lukiolaisille luennoidessaan demonstroi ilmiön, jolle ei oltu keksitty selitystä. Hän oli saanut lukiolaisilta valtavasti selityksiä sille, miten ilmiö tapahtuu. Nämä selitykset perustuivat tietenkin peruskaavoihin, eli ne olivat selityksinä "yksinkertaisia". Näiden mieleen ei juolahtanut että asiantuntijat kenties miettivät näitä ensin. He siis kokivat voivansa - ja vieläpä nopeasti - löytää selityksen sellaiseen mihin Nobelistit eivät pysty, olettamalla että nämä ovat jättäneet lukiokirjansa lukematta. On olemassa raja, jossa yritys ratkaista ongelma on jalo ja valistunut ja osoittaa kiinostusta. Ja sellaisia, joissa henkilön oma tietämättömyys ja pätemisen tarve ovat avainasemassa.

En siis väitä että asiallista ilmastonmuutoskritiikkiä ei olisi. Mutta väitän että tuonkaltainen tarinointi tuo toki uskottavuutta tarinankerronnan tasolla. Mutta mitään varsinaisesti rationaalista siinä ei ole. Se vetoaa tunteisiin ja se ehkä emotionaalisesti tuntuu puhuvan oleellisesta, eli lämpötiloista. Se ei kuitenkaan perustele; vaikka joka sana olisi totta, se ei tarkoita mitään. Olennaiset asiat, ne jotka oikeasti vaikuttavat prosessiin, jätetään analyysin ulkopuolelle.

Ja se on se, mitä tässä on juuri tapahtunut: Voi olla että joka ikinen mainitsemani "voi olla" on väärä. Mutta juuri niiden käsittely on oleellista kun puhutaan ilmastonmuutoksen tapahtumisesta. Ja juuri niitä vaihtelussa ei käsitelty. Siinä vain kerrottiin että ilmasto on muuttunut ajan mittaan.

Siksi toivonkin ilmastonmuutosskeptikoilta vähemmän tämän kaltaisia satuiluja. Sillä jos heillä on oikeaakin asiaa, voi joku varomaton vaikka luulla tämänkaltaisten huonojen heittojen vuoksi, että kaikki muukin on samantasoista roskaa.

Ei kommentteja: