"I take risks; sometimes patients die. But not taking risks causes more patients to die, so I guess my biggest problem is I’ve been cursed with the ability to do the math."
(House MD, "Detox")
Kun puhutaan vaihtoehtohoidoista ja rokotteista, keskustelu käy melko kuumana. Molemmilla puolilla on tietenkin erityisen vahva eettinen argumentaatio. Sillä tässä on otettu keskiöön lasten oikeudet. Otan esimerkiksi Juha Leinivaaran rokoteviestiinsä liittämän rokotevastustajan sangen provosoivan kommentin osasen : "Olette kelpaamattomia vanhemmiksi ja kykenemättömiä toimimaan lapsenne parhaaksi. Syyllistytte pahoinpitelyyn, joten en yhtään ihmettele vaikka pahoinpitelisitte tai hyväksikäyttäisitte lapsianne fyysisesti muutoinkin. Lapsen elämällä ja terveydellä ei ole teille merkitystä." Tämä on tietenkin rokotevastustajille luonteva kanta. Heidän perususkomuksensa on se, että rokotteet ovat vahingollisia, joten niiden käyttäminen on epäeettistä. Tämä ei tietenkään vaadi mitään superetiikkaa. Jokainen tajuaa että "jos näin todella on, niin tätä siitä seuraa." Tietenkin rokotteiden kannattajien mielestä rokotteet suojaavat. Tätä kautta niiden antamatta jättäminen lapsille on vastaava epäeettinen teko. Jos rokotteet suojaavat taudeilta, on ne parasta antaa. Voidaan sanoa että jos rokotteet pelastavat, mutta ne jätetään antamatta, tehdään eettinen rikos ja tämä on verrattavissa lasten pahoinpitelyyn.
Tässä kohden on selvää, että erimielisyys johtuu pääasiassa vanhemman maailmankuvasta. Kuitenkin tosiasiassa vanhemmat ovat maailmankuvaltaan joko oikeassa tai väärässä. Sillä rokotteet eivät muutu toimiviksi tai vaarallisiksi aina sen mukaan, mitä vanhempi sattuu uskomaan. Tässä kohdalla maailmankuvan salliminen tarkoittaa samaa kuin että asiassa sallitaan eri näkökulmat.
Ero siinä, onko rokotusasia mielipide, riippuu siitä onko lopputuloksella merkitystä. Lapsista ja etiikasta miettien kysymys ei ole siitä, voitanko "minä" tai "lääketeollisuus" tai "vaihtoehtolääketiede". Kysymys on hengestä, elämästä ja terveydestä.
Silloin kaikki kannanotot siitä että eri mielipiteet tulisi sallia, johtaa siihen että koko arvokeskustelu on vain mielipiteen ja maailmankuvan tunnustamista. Silloin kysymys olisi vain mielipiteestä, jossa tärkeimmällä sijalla on se, voittaako "minä", "lääketeollisuus" tai "vaihtoehtolääketiede". Jos kyseessä olisi mielipide, joka ei juurikaan koskettaisi elämää ja etiikkaa tärkeissä asioissa, se menisi näin. Asiassa pelkkään mielipiteenvapauteeen vetoajat sanovat että eettisesti koko asiaa ei tarvitse ottaa vakavasti, vaan sen sijaan keskustelussa pitää antaa tilaa mielipiteiden äänittämiselle. Jos aiheena on jotain, jolla on vakavia seurauksia, keskustelun tulisi olla aina vähintään yhtä vakavaa. Silloin voidaan tietysti esittää eri mielipiteitä, mutta niiden on myös oltava erittäin perusteltuja. Kun seurauksena on vakavia ja tärkeitä asioita, mielipideilmauksille pitää antaa vähemmän tilaa ja arvoa. Lasten oikeudet elää terveenä ylittävät ainakin minun mielestäni vanhempien oikeuden uskoa höpsöihin asioihin.
Tässä kohden on syytä muistaa, että me voimme lähestyä asiaa maailmankuvavapaasti. Meillä kun on empiirinen yksikkö nimeltä "potilas". Eli "Herkempi omatunto vaatii enemmän tiedettä." Tosiasiat puolin ja toisin on otettava selville. Tässä on tehtävä riskianalyysi. Sillä tosiasiassahan lääketieteelle on asetettu outoja odotuksia. Siltä odotetaan riskitöntä parantamista. Että jos asiaan liittyy minkäänlainen riski, on parasta jättää kokonaan tekemättä. Luultavasti syynä on se, että vanhat parantamiskertomukset ja jumaltarinat on siirretty ja niiden sankareiksi on nimetty lääkärit ja parantajat. Tosiasiassa kuitenkin lähes kaikessa on riskejä. Ihmisiä tukehtuu aina välistä kun he syövät ruokaa. Jos he eivät syö, heitä kuolee enemmän. Tätä kautta on laskettava aina rehellinen hyöty ja haitta -analyysi. Tämä onkin lääketieteessä vakiokäytäntöä.
Tälläistä riskianalyysiä voidaan tehdä. Otan tähän kohden lainauksen Leinivaaran viestistä:
"Esim. DailyMailissa kauhistellaan sikainfluenssarokotteeseen liittyvää Guillain-Barre syndroomaa. http://www.dailymail.co.uk/news/article-1206807/Swine-flu-jab-link-killer-nerve-disease-Leaked-letter-reveals-concern-neurologists-25-deaths-America.html Se voi olla TAPPAVA HERMOTAUTI!!! Kuka sellaista haluaa? Ei kukaan.
Steven Novella selittää kuitenkin mitkä ovat ne oikeat riskit. Epidemiologiset tiedot osoittavat, että riski saada GBS on yksi miljoonasta. 70-luvulla riski oli kymmenen miljoonasta. Ja silloinkin GBS on tappava 3-4 % tapauksista. Ja silloinkin jos oikeaa hoitoa ei ymmärretä antaa ajoissa. http://www.theness.com/neurologicablog/?p=784 Influenssa on huomattavasti tappavampi kuin rokote."
Syy on tietysti se, että tässä on vastakkain tiedetty riski ja tiedetty etu. Häntä on näytetty kirotun taidolla laskea matematiikka yhteen. (Jos ei muuten, niin lainaamisen kautta.) Toki tämä on sellaisenaan vielä kokonaisuuden kannalta riittämätön, koska haittoja voi olla useita. Ja niillä on tietenkin vakavuuteen liittyvä painotus. Jos rokote aiheuttaisi miltei kaikille punaisen vaikun tulemista korvista, joka on haitta, se varmasti kompensoisi vaikka vain muutamankin kuoleman. Ja kun puhutaan taudeista, on tietysti hyvä muistaa että etuja on suoran hengen pelastuksen lisäksi muitakin. Toki kuolemalla tai kuolematta jäämisellä tulee olla suuri arvo vakavuuspainotuksessa, mutta on hyvä muistaa että rokotuksilla pidetään myös tautia niin että se ei leviä yhtä laajalle. Tätä kautta "kuolinmäärät jotka kasvaisivat pidemmässä tähtäimessä" saavat nekin painoarvoa. Toki tämä on epäsuorempaa ja vaikeammin arvioitavaa, mutta elämän pelastamisista tässäkin on kyse. Ja tietenkin on hyvä muistaa että ihminen ei ole vain "terve tai kuollut", vaan myös sairauksia vähennetään. Näitä vähennetään tietysti paljon.
Tätä kautta ainakin minä voin tietää että olenko miettinyt rokotteisiin liittyviä riskejä oman itseni ja elämäni kohdalla. Vastaus on "kyllä, kyllä, kyllä." Ja olen melko varma että rokotevastustamisessa riskianalyysiä on tehty vain puolittain. Tälle vain riskejä keräävälle toimintatavalle on myös nimi. Se on yleinen ideologioiden ja uskontojen kannattajien ja pseudotieteilijöiden käyttämä konsti. Se on cherry picking. Se on päättelyvirhe. Uskon että rokotevastustaja on miettinyt asiaa paljonkin, mutta hän on tehnyt sen väärin, valikoiden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti