Nyrkkeily on vanha harrastus.
Selviytymiskamppailu ja sotakäytössä erilaiset nyrkkirautojen kaltaiset esineet ovat olleet melko tasaisia. Niillä nyrkeistä tehdään vaarallisempia aseita. Mutta jos nyt keskitytään pelkkään urheiluun.
Kreikan olympialaisissa oli pankration, jossa alastomat nyrkkeilijät takoivat toisiaan. Heillä oli nyrkkeilyhansikkaat, jotka olivat nahkahihnaa. Tällä nyrkistä saadaan tiiviimpi paketti, joka tekee enemmän vahinkoa. Tätä voitiin näihin aikoihin tehostaa vielä metalliraudoituksilla. Jälki on ollut rujoa. Voittajalle oli luvassa "vakaa elämä". Eli voitolla voitiin saavuttaa toimeentulo loppuelämäksi.
Ennen nykynyrkkeilyä pehmohansikkaineen oli myös pugilismi, joka oli "kiellettyä mutta yleisesti hyväksyttyä" tappelemista. Näissä treenattiin ankarasti, ja nyrkkeilijöiden kuolema ei ollut tavatonta. Suojahansikkaita ei ollut. Nyrkkeilijät hankkivat sen sijaan kovat rystyset esimerkiksi hakkaamalla puita nyrkeillään. Tämä saattoi tietysti tuoda vaurioita sormien taipumiseen, mutta tässäkin oli mahdollista tienata ihan hyvin.
Nykyinen pehmohansikas taas tuli mukaan kuvioihin, kun nyrkkeilystä tehtiin enemmän "herrasmiesten laji". Herrasmies nyrkkeilee enemmän huvikseen. Hänellä on jo vakaa elintaso. Hansikkaissa on pehmusteita muun muassa sen vuoksi, että nyrkkeilystä ei jäisi pysyviä vaurioita, esimerkiksi naamaan.
Tämä soveltuu tietysti myös miekkailuun ja etenkin roolipelaajien harjoittamaan bofferointiin. Nykyisin vakaasta elintasosta nauttivat eivät halua kärsiä pysyviä vaurioita, joten bofferointi, miekan pehmustaminen, mahdollistaa sen että voidaan huitoa ilman että tulee vahinkoa. Jos bofferoinnilla noustaisiin "ryysyistä vakaaseen elintasoon", siinä olisi luultavasti epätoivoisempia keinoja käytössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti