Laurean AMK:ssa kävi MLL:än Amoral -hankkeen tiimoilta luennoija. Hankkeen teemanahan on kunniakulttuureihin liittyvä väkivaltainen rankaisu ja sen uhka sekä sen kohtaaminen. Aihe on melko negatiivinen: Kunniamurhat ja tyttöjen ympärileikkaukset eivät ole mitään kovin mukavia asioita. Tällä kerralla aihe oli hieman positiivisempi. Aiheena oli monikulttuurisuuden haasteet. Luennoija oli itse omien sanojensa mukaan kiintiöpakolainen. Hän oli kannattanut maassaan poliittista puoluetta, joka edusti oppositiota. Tämä oli rikos, jonka vuoksi jäsenet kohtasivat vaikeuksia maansa toimesta.
Suurin ongelma näyttää olevan ymmärtämisen puute. Syynä voi olla:
1: Yleinen ymmärtämisen puute: Hän aloitti jutun omakohtaisella kertomisella siitä miten erikoisella tavalla toiseutta voi törmätä: Kun henkilö näkee tummahipiäisen ja kysyy tältä "mistä olet kotoisin", tämä ikään kuin muistuttaa siitä että "olet erilainen". Se, mikä vierailijasta tai vähän aikaa olleesta tuntuu mukavalta ja kysyjä itse katsoo vain olevansa kiinnostunut. Syynä kyselyyn voi tietysti olla sekin, että vielä minun varhaislapsuudessani eriväriset olivat harvinaisuus. Siksi on järkevää ajatella, että jos näkee eksoottista hipiää, on oletettava että taho on tullut tänne jostain muualta. Kysymys on siis tavallaan ihan järkevälle arvaukselle rakentuva. Mutta jos yrität integroitua maahan ja olla suomalainen, ja se "mistä olet kotoisin" ei olekaan se "minne kuulut", ei varmaankaan kovin mielellään vastaa tähän kysymykseen. Kun Penn Jilletteä imitoiden henki on hieman "What is your identity" , jokainen kysymys toimii väärin kuin kikaan tarkoittaa. (Itsekin olen juuri tätä tehnyt.)
2: Kielen ymmärtäminen on vaikeaa. Tämä voi syntyä muutamalla tavalla:
___2.1: Joko ihan konkreettisella sanojen puutteen vuoksi. Esimerkiksi jos joku kysyy että "häiritseekö musiikki" voi maahanmuuttajalla olla periaate, että jos ei ymmärrä, sanoo vain "joo". Tästä voi tulla vaikeuksia. Samoin ajatukset eivät välity, koska niitä ei voi välittää ilman kielitaitoa.
___2.2: Sama sana voi tarkoittaa eri kielessä eri asiaa, jolloin voi syntyä väärinkäsityksiä. Esimerkiksi kurdejen kielessä sana "kakka" on kunnioittava etuliite, jota käytetään esimerkiksi isoveljen kunnioittamisen yhteydessä. Jos minun pieni sisareni sen sijaan tulee kurdinkielen kurssilta ja heittää että "kakka -Tuomo" voi olla että ei ilahtuminen tästä kunnioituksesta seuraa. (Voi olla että nyrkki heilahtaa kommentin kohteelta nopeammin, kuin selitys puhujan huulilta.)
___2.3: Kielen sävyerojen vuoksi. Esimerkiksi koti voi tarkoittaa vain paikkaa jossa on katuosoite, tai sitten vaikka henkisesti ominta paikkaa. Usein sanojen takana on syvempiä ajatuksia joita on vaikeaa, lähes mahdoton tai jopa tyystin mahdoton siirtää. Yksi esimerkki tälläisestä sanasta on tuttu "SISU", jonka luonne on ulkomaalaiselle vaikeaa selittää. Toisaalta sanoissa voi olla syviä ja vaikeitakin merkityksiä. Malliesimerkki tälläisestä on Yaghan -kielen sana "Mamihlapinatapai" , joka tarkoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi "Katse, jonka jakaa kaksi ihmistä, joista molemmat toivovat että toinen aloittaa jotain, jota molemmat haluavat saada tehdyksi, mutta jota kumpikaan ei halua aloittaa." Sitä pidetään yleisesti erityisen hankalana käännettävänä. Monesti siksi puhutaan samoilla sanoilla mutta kumpikaan ei ymmärrä mitä toinen sanoo, vaan sen sijaan luulee että tämä tarkoittaakin jotain eri asiaa.
3: Toisaalta hyvä on kulttuurisidonnaista: Esimerkiksi suomessa korostetaan naisten itsenäisyyttä, monessa maassa korostetaan naisten siveyttä ja tottelevaisuutta. Näistä törmäyksistä tulee helposti ristiriitoja.
4: Myös luottamus voi olla vaikeaa. Jos maahanmuuttaja on sota -alueelta kotoisin häneltä voi tuskin odottaa samanlaista käytöstä kuin koko elämänsä turvassa asuneilta. Esimerkiksi monessa maassa poliisi ei ole samanlainen kun suomessa. He kuitenkin pitävät virkapukua ja tekevät samaa tehtävää joka maassa. Siksi maahanmuuttajan voi olla vaikeaa sisäistää että "poliisi ei todellakaan pamputa taas".
5: Tehdään vääriä yleistyksiä. Luennoitsija kertoi esimerkin molempiin suuntiin: Hän kertoi kannanotosta, jossa likimain sanottiin että "Suomea johtaa 500 yksilön eliitti ja muut juopottelevat", mikä oli tietenkin liian karkea yleistys. Toisessa taas muistutettiin kuinka maahanmuuttajat olivat tehneet kunniamurhia. Kuitenkin nämä erityistapaukset pitäisi käsitellä omina ryhminään: Ideana on yksinkertaisesti se, että esimerkiksi terroristeihin on puututtava, mutta se ei tarkoita koko islaminuskoa vastaan hyökkäämistä. Kun korjataan ongelmia, on osattava kohdistaa. Jos suomessa halutaan vähentää miesten alkoholinkäyttöä, ei voida vain kohdella kaikkia miehiä juoppoina.
6: Vieras kulttuuri sisältää aina paljon käytänteitä. Jos sinulle neuvotaan miten käyttäytyä vaikkapa Masaiden seurassa ja sitten sinut pistetään elämään heidän keskuuteensa heidän ehdoillaan, taatusti teet joitain virheitä. Tässä sinulla on kuitenkin etuasemaa koska olet voinut esimerkiksi televisiosta ja netistä nähdä asioita jo ennalta. Muutos on vähintään yhtä vaikea toiseen suuntaan. Siksi vaikka maahanmuuttaja haluaisi käyttäytyä "maan tavalla", hän ei varmasti sitä suorilta käsiltä osaa.
7: Jokainen kulttuuri sisältää jäänteitä menneisyydestä, eli kulttuuri opitaan paljon vanhemmilta ja muista vastaavista tahoista. Siksi vielä toisen sukupolven maahanmuuttajat voivat olla hyvinkin alkuperäisiä näkemyksiään seuraavia ja yhteiskunnasta irrallisia, mutta useamman sukupolven vierähtäessä mukautuminen tapahtuu. Syynä on erilaiset kulttuurin jäänteet: Ihminen ei mieti rationaalisesti että kulttuuri on rakentunut sellaiseen ympäristöön, jossa se ei enää nykyisin toimi, vaan assimiloi tilanteen oppimaansa kulttuurin arvoihin. Esimerkkinä käytettiin intialaista hedelmällisyydenpalvontaa: Maassa on historiallisesti kuollut paljon lapsia, joten ei ole ihme että hedelmällisyyttä on arvostettu tärkeänä asiana, jotta jälkikasvua saadaan eteenpäin. Nykyään tätä samaa vanhaa näkemystä seurataan, vaikka maan ongelma on "väestönkasvu" ; Kulttuureissa on tyypillisesti myös muutosvastarintaelementtejä.
Tässä kohden sanoma oli selvä: Maahanmuuttajien integraatio, joka on tavoitteena, ei onnistu välttämättä. Niitä vaikeuksia on:
1: Jos maahanmuuttajien ja valtaväestön identiteetit eriytytetään joko toisen tai molempien toimesta. Tästä on hyvänä esimerkkinä romanit, joiden valtaväestöön sulautuminen ei ole runsaista vuosista huolimatta onnistunut. Varottavana olisi se, että kävisi kuten ruotsissa, jossa maahanmuuttajat asuvat omissa alueissaan joissa ei ole tavallisia ruotsalaisia. Tämä eriyttää ryhmiä.
2: Toinen merkittävä asia on se, että Suomessa ollaan kovin individualisteja, kun taas muualla ollaan joko heimo tai yhteiskuntakeskeisempiä ; Kun vaikka auto menee rikki Suomessa tiellä, menee kauan ennen kuin joku kysyy tarvitaanko apua. Jokainen olettaa että kun on tiepalvelu, niin ne hoitavat. Ammattilaiset. Maahanmuuttaja ei välttämättä ymmärrä tätä palveluverkostoa, ja kokee tilanteen siten, että hänestä ei välitetä. Suomalaiset taas katsovat että tilanne on jo "uusavutonta", koska he ovat aina eläneet tämänkaltaisessa kulttuuriympäristössä. Tämä taas aikaansaa yleensä vihaa, eikä näitä kokeneet vain linnoittaudu koteihinsa. Täällä on kuitenkin sosiaalihuolto ja muut palvelut hyvällä tolalla. Samoin meillä mielellään annetaan hyväntekeväisyyteen mutta ei tehdä sitä itse. Yksilöt eivät anna sympatiaa, mutta valtion kautta se ostaa itselleen "aneet vapauteen", ja maahanmuuttajat saavat hyvinvointia talon ja muun tuen mukana. Tästä seuraa se, että ihminen joka ei välitä maahanmuuttajista, maksaakin veroa josta menee paljon näille maahanmuuttajille. Tämä voi nostaa ristiriitoja. Ensinnäkään kun maahanmuuttajalle tai kenelle ihmiselle vain annetaan talo ja rahaa, hän ei välttämättä vain ala kehittämään itseään. (Hän voi täyttää Maslown tarvehierarkiansa korkeinta tasoa vaikkapa televisiota tuijottaen sen sijaan että menisi taidenäyttelyyn. Nämä ovat molemmat verrannaisia ja "korkeimman tason tarpeita".)
3: Myös pelkkää veroa keräävä voi tuntua rasitteelta. Tämä korostuu, koska korkeasti koulutettuja, siis henkilöitä joihin yhteiskunnan ei enää tarvitsisi panostaa, muuten kuin laittamalla töihin, käännytetään takaisin. Monet ongelmaiset taas eivät välttämättä osaa edes lukea. Tämä tuottaa tiettyjä vaikeuksia yhteiskunnalle. Ei siksi että jälkimmäiset olisivat huonompia ihmisiä, vaan sen vuoksi että heitä on melko vaikeaa sovittaa yhteiskuntaan.
Yleisesti ottaen kannanottona oli se, että monikulttuurisuus ei voi tarkoittaa anarkiaa, jossa mitä tahansa kulttuurin näkemyksiä saisi tehdä vain sen vuoksi että se on kulttuuria. Se ei myöskään tarkoita sitä että pitäisi ottaa oma identiteetti ja pakottaa muita siihen tai korostaa näitä eroja. Sen sijaan pitäisi voida korostaa sitä mikä on yhteistä. Ja jos ei muuta, niin sitten tätä yhteyttä voisi korostaa tekemällä asioita, joita pidetään hyvänä, jos ei perustelujen, niin loppupäätöksen vuoksi. Selvää oli sekin, että emme voi vain lopettaa maahanmuuttoa tai rajoittaa sitä miten tahansa. Syynä on globalisaatio; Jos Suomesta saa pulju, kuten Nokia, mennä ulkomaille pistämään tehtaita pystyyn, ja siinä mukana saa mennä Suomalaisia insinöörejä, tottakai muuttoliikettä tulee myös toiseen suuntaan. Globalisaatio ei voi olla yksisuuntaista: Jos ei muuten, niin kansainväliset suhteet ja pakotteet pistäisivät asioita ruotuun. Sitä on kai pakko olla optimisti. Koska tilanteesta on kuitenkin jotenkin selvittävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti