Tekniikka puhtaana välinearvona

Kirjoittajan iso pyörä heittää kohta!

Kuuluisana nyrkkisääntönä ihmisten moraaliselle kohtelulle Immanuel Kant esitti, että ihmisen ei koskaan pitäisi käyttää toista pelkkänä välineenä. Tämä on toki ymmärrettävä neuvo. Ja sen taustalla on ajatus siitä, että asioilla on itseisarvo eli arvo itsessään. Välinearvo taas on jollain jolla aikaansaadaan muita asioita. Välinearvon arvo tulee sitten ikään kuin lainana niistä itseisarvoista joihin helpottava väline se on. Tässä on oltava tarkkana ; Kant nimittäin ei kiellä ihmisen kohtelemista välineenä, vaan tämän kohtelemisen pelkkänä välineenä.

Sillä tästä löytyy pieni huomio siihen jos mietimme teknologiaa. On ihmisiä jotka pitävät teknologiaa itsessään pahana. Se edustaa ikään kuin luonnon hallitsemista, ihmisen elämän eksistenssin saastuttavaa vaarallista hallitsemista. - Ja nähdäänpä asiassa jopa sitä, että luonto mysteerinä edustaa ihmettelyä ja naiseutta jota mies sitten ojentaa ja hallitsee fallosentrisellä teknologialla, ikään kuin estäen ihmettelyn ja raiskaamalla täten naiseuden ideaalia.

En oikeasti jaksa oikein intoutua näistä. Sillä teknologia on väline. Sillä ei ole arvoa itsessään. Se, mitä väline tekee, on se, että se tarjoaa potentiaalia. Se tarjoaa kykyä tehdä asioita. Tämä tarkoittaa sitä että teknologia ei itsessään tuo ihmisille tulevaisuuden utopiaparatiisia jossa tietoyhteiskunta on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Mutta se ei myöskään tuo helvettiä maan päälle. ; Nähdäkseni historiakin näyttää teknologiasta sen, että se tarjoaa lähinnä valtaa. ; Monet teknologiset ylilyönnit näyttävät että ihmiset ovat tuhonneet ja raastaneet, rikkoneet, repineet, sotineet ja kaiken kukkuraksi keksineet kammottavia muovituotteita. Kuitenkin historia näyttää myös sen, että näistä katastrofeista huolimatta ihmiskunta on päässyt todella konkreettisesti parempaan elämään. Tauteja on kukistettu.

Ja ihminen on vapautunut fyysisestä voimasta niin että vähäisemmillä voimillakin on mahdollista saada vapautta ja valtaa yhteiskunnassa - sivutuotteena on se, että naisilla ja heikommilla betamiehilläkin on potentiaa tulla vallankäyttäjinä tasa-arvoisemmiksi. - Ja kenties jopa ylittää sen ja korjata esimerkiksi älyn vallalla jolloin fyysisesti vahvat ja tyhmät muuttuvat dominoiduiksi orjiksi. Teknologia todellakin antaa potentiaalia hyvään ja pahaan ; valtarakenteiden purkamiseen ja uusien pystyttämiseen....

Teknologia on ihmisten itseisarvojen tavoittelulle potentiaa tarjoava väline. Onkin syytä katsoa ovatko nämä itseisarvot hyviä.

Tätä on tietysti monesti vaikeaa arvioida. Sillä tosiasiassa funktionaalisen selittämisen ongelmana on usein se, että yhtä innovaatiota voi käyttää välineenä ties mihin.
1: Tämä monikäyttöisyys kuvaa toki etenkin joitain yksinkertaisia tuotteita. Kukapa ei olisi käyttänyt ruuvimeisseliä talttana ja vastaavaa. Hienoviritteisesti syntyy spesiaalituotteita ; Karkeasti sanoen esimerkiksi nykyiset matkustajakoneet ovat kehittyneet niin spesiaalioloihin, että islannin tulivuorenpurkaus muutama vuosi sitten lopetti lentoliikenteen koska lentokoneet olivat erikoistuneet toimimaan tehokkaasti hyvin spesiaalilla tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Vanhat koneet ovat vähemmän spesifejä mutta ne toimivat monenlaisemmissa olosuhteissa ja ne eivät olisi välittäneet tästä yläilmakehän tuhkasta. Paul Davies kuvaakin sitä, että mitä enemmän teknologia on high tech, sitä vähemmän se yleensä kestää häiriöitä.
2: Toisaalta moderni teknologia tuottaa hyvin omituisia monikäyttötuotteita. Esimerkiksi tietokone ja 3D -printteri ovat laitteita joiden potentia ohjaa hyvin eri suuntiin. Tietokone tarjoaa lähinnä potentiaalia. Saat valita, ryhdytkö käyttämään sitä pankkipalveluihin, pornon lataamiseen vai siihen että lataat pomminteko-ohjeita.

Funktion spesifiyden puute tarkoittaa korostetusti sitä että kone ei ole paha. Jos ydinpommilla on vain yksi tietty funktio, se tietysti on paha laitos. Se on tehty tietyllä intentiolla vain tiettyyn spesifiin tilanteeseen. Mutta monifunktioisuuden kohdalla kyseessä ei enää useinkaan ole se, että onko laite paha. Kyse on siitä mitä tehdään. Tässä vastuu on laitteen käyttäjällä. ; Laite on väline joihinkin intentioimaamme. Intention suunta taas on tavoite, jolla on itseisarvon luonne.

Toki teknologiafanitus pitää sisällä riskinsä. Tämä on tuttua markkinataloudesta. Siellä rahan funktio on usein muuttunut metaiseksi. Siinä missä raha voisi olla vaihdon väline - eli se olisi samanarvoistus tuotteen, palvelun ja tietyn rahasumman välillä - se on muuttunut usein joksikin jossa raha on väline sille että saataisiin enemmän rahaa. Rahan muuttuessa rahan itseisarvoksi "yhtäsuuri kuin" -merkin voi unohtaa. Uusliberalismissa tämä ylikorostuu. Kontrollit halutaan pois jotta rahalla voitaisiin tuottaa lisää rahaa.

Teknologiasa uutuustuotteiden janoaminen on juuri vastaavaa. Siinä halutaan potentiaa jotta voidaan saada vielä enemmän potentiaa. Tätä voisi pitää jonkinlaisena arvotyhjiönä. Ihminen on kuitenkin intentionaalinen olento. Itse asiassa me lisäämme tavoitteita lähes kaikkeen. Ja tämän vuoksi funktionaalisuuden filosofia pitää sisällään suuria vaikeuksia arkiajattelulle. Ihmiset nimittäin muuntavat asiat käytännössä aina teleologisiksi. Funktionaalinen selitys on teleologista ja teleologiaan liitetään Aristoteleen ajoilta lähtien intentio, eli tavoite.
1: Tämä yhteys ei tosiasiassa ole filosofinen automaatio. Ja se konkretisoituu vaikeiten biologiassa. Evoluutiossa adaptaatio pitää sisällään funktionaalisen selityksen jossa eläimen hyvinvointi ja lisääntyminen on tavoitteena, tietty ympäristö toimintaympäristönä ja esimerkiksi joku tietyn geenin tuottama rakenne on väline tähän. Ihmiset ikään kuin yhdistävät tavoitteen näihin. Design ja designoid ovat eri asioita. Mutta silti mieleen tulee helposti ikään kuin se, että geeni tavoittelisi eliön hengissäpysymistä ikään kuin itseisarvona ja tavoitteena. Vaikka geeni ei tietysti ajattele yhtikäs mitään, kuten ei luonnonvalintakaan, eikä mutaatiokaan ole tunnettu järjenlahjoistaan ja tulevaisuudensuunnittelustaan ja haaveistaan
     1.1: Tästä seuraa erikoisia. Esimerkiksi Dawkins kiistää että adaptaatioissa olisi intentioita, mutta hän kuvailee "Dawkinsin maailmassa" lehden toimintaa pitkään tehdasanalogialla. Toisaalta ID -puolella Jumalaa yritetään pyyhkiä kuvioista siten että hekin yrittävät irrottaa tavoitteen designistä. He korostavat että he eivät tiedä mikä suunnittelijan tavoite on. Mikä kyllä valitettavasti johtaa kysymykseen siitä, että mistä tunnistetaan koko funktio. Ilman tiettyä tavoitetta on vain vaikutuksia. Nämä molemmat ovat hyviä esimerkkejä siitä miten funktionaalisuuden filosofian puhdistaminen teleologiasta ja tavoitteiden tuntemisesta on itse asiassa hyvin vaikea ongelma.

Ihmisen intentioiden liittäminen on oleellista. Sillä se tarkoittaa sitä, että mitään arvotyhjiötä ei itse asiassa ole. Inhimillinen todellisuus ei oikeasti tunne tälläistä tilaa. ; Nihilistikin on yleensä arvot ympäristöstään kieltävä tai passiivinen tai anarkistinen, sen sijaan että olisi arvotyhjiössä. Uusliberalistitkin puhuvat vapaudesta ja kahleista vapautumisesta. Heistä talousjärjestelmän purkaminen johtaa hyviin asioihin. Nämä ovat itseisarvoja.

Vapaus itse asiassa on se joka on aivan oikea arvo liittää rahaan. Raha tuo yhdenlaista vapautta. ; Se on potentiaalinen vaihdon väline ja uuden teknologian hamstraaminen on oman potentiaalin maksimoimista. Tällöin itseisarvona ei ole oikeastaan raha, vaan se mille raha on symboli. Käytännössä raha on vapautta ja valtaa. - Moni selittää että se on oikeasti luottamusta. Tämä lienee totta, mutta on hyvä muistaa että väärinkäytettykin valta usein vaatii jonkun luottavan höynäytettäväksi. Kysymys onkin siitä että halutaanko tähän rajoittamattomaan kontrolloimattomaan uusliberaaliin vapauteen ajautua. Kysymys on siitä halutaanko että vapaus on ainut primaariarvo, vai pitäisikö olla muitakin - kuten heikommista huolehtimisen - velvollisuus.

Teknologian ihannoinnin seurauksena syntyy:
- jättimäinen rahaa rahvaalta nyhtävä oravanpyörä
- maailmanpyörä maisemien katsomiseen