Robin Hood on tarinallinen hahmo. Tarinat on ajoitettu aikaan jolloin Rikhard Leijonamielen oli ristiretkellä. Puhutaan siis tunnetusta ajanjaksosta, noin karkeasti sanoen 1190 -luvusta. Tarinoissa maansa menettänyt Robin Hood ryhtyy puolustamaan kansan sortajia vastaan. Vastassa oli prinssi Juhana ja Nottinghamin sheriffi. Varhaisemmassa tarinaperinteessä Robin Hood ei ryöstänyt rikkaille, ja jakanut köyhille ; Hän oli alunperin vain vastustava voima, eikä hyvinvointirakenteisiin iskevä voima. Mutta toisaalta, vasta 1600 -luvulla hänelle keksittiin kunnollinen nimikin! Silloin keksittiin että hän oli Sir Robin Locksleystä, Huntingtonin jaarli. (Ei sentään tauti) Hahmon seikkailuaikaa ei muutettu ja vihollisetkin pysyivät samana.
On hyvä miettiä miksi Robin elää sellaisessa feodaalimaailmassa kuin hän elää. Tarinat korostavat tietysti Richard I (aka. Leijonamielen) ihanuutta ja Juhanan inkompetenssia. Mutta tähän on muukin syy kuin halu uhrautua aatteensodissa ja tähän liittyvän ritariaatteen glorifiointi. ; Vuonna 1066 Vilhelm I (aka. Valloittaja) oli ylittänyt Englannin kanaalin, ansaitsemaan Englannin omaisuuden avulla lisänimeään. (Negatiivista maahanmuuttoa osattiin harrastaa silloinkin. Nyt se vain näytti vähän suomalaiselta turismilta Virossa.) Hän oli Normannian Rollon aviottomia pojanpoikien ja tyttärten sukukuntaa. Normannit olivat pohjoismaalaista sukukuntaa joka oli siirtynyt vaikuttamaan Ranskan alueelle. ; Normannien hallintostrategian jäljiltä Englanti oli tiukka hierarkinen feodaalivaltakunta. Ei toki mielivaltainen
Robin Hood on liitetty esimerkiksi Russell Crowen tähdittämässä versiossa (elokuvassa vapaamuurarisävytteisen) Magna Cartan voimaansaaminen on keskiössä. Yhteys on järkevä ; Magna Carta säädettiin alun perin rajoittamaan juurikin Juhana (Maattoman) valtaa Runnymedessä 15. kesäkuuta 1215. Magna carta kirjasi toimivaltojen hallituksen. Tuomiovalta ei siinä ollut paikallisten lordien käsissä, vaan he oli raportoitava Whitehalliin. Englannin pääkaupungissa, Lontoossa, taas nautittiin yllättävän suuressa määrin kauppiasautonomiaa.; Historia on tässä antanut Juhanalle armoa jota Robin Hood ei hänelle suonut. Englannin taloudellinen ahdinko aiheutui nykytiedon valossa hieman ironisesti Rikhard I Leijonamielen ristiretkistä että hävitystä Bouvinesin taistelusta. Maan verotusta oli lisättävä, koska mantereelta saadut verotulot tyrehtyivät ja sotatoimet (mukaan lukien ristiretket) olivat kuluttaneet valtion kassaan suuren loven. (Robin Hood rinnastuu tässä erikoisella tavalla Timo Soiniin.)
Onkin erikoista, että tavallaan Englannin taloudessa tapahtui hyvin mullistava muutos vasta 1640, jolloin Charles I ryöväsi pankkiirien kullat ja hopeat Towerin holvista. Pankkiirit keksivät että kullan vähyys ei haittaa jos voidaan harjoittaa modernia monetaaria taloutta. He kehittivät shekkeihin ja seteleihin perustuvan pankkitoiminnan ; Temppuna oli se, että kun käytössä ei ollut jalometallia kuin nimeksi, pantiin paperia kiertämään. Nykyisin oikeastaan mikään ei ole muuttunut, paitsi nopeus. Nyt metalliton maksusymboli vilahtaa valon nopeudella.
Niin nopeaa rahaa on vaikeaa kaapata matkalla. Sen vartiosaattue on niin nopea, että väijytys-kolkkaus -strategia on hankala. Lompakotkin näyttävät tyhjiltä ilman salasanoja. Kenties tulevaisuuden Timo Soinit populistisine miehineen sitten esiintyvätkin kunniakkaissa tarinoissa joissa he todella ryöstävät rikkailta ja antavat köyhille. Luultavasti vielä pitkään he ovat vain maahanmuuttokriittisiä. Ehkä vielä pidemmän ajan kuluttua tajutaan, että näissä tarinoissa asiat ovat lähtökohtaisesti ja syvästi väärinkäsitettyjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti