"Punahilkka" -satua on vanhastaan tulkittu pedofiliateemalla. Tarinassa onkin kieltämättä varoituskertomuksen merkkejä. Ja susi peräti puhuu. Mutta niin viehättävää kuin pedon merkkiä onkin mukavaa nähdä ties missä, voidaan tarinalle nähdä myös muutakin sisältöä. Sanotaan, että geriatrista sellaista.
Punahilkka on sadussa matkalla isoäidilleen. Isoäidin paikalla on sen sijaan olento joka ikään kuin teeskentelee ihmistä. Punahilkkaa ihmetyttää moni seikka ja poliittisen epäkorrektiuden vallitsessa hän kysyy taktiset kysymykset "miksi sinulla on niin suuret silmät", myös korvien koko ihmetyttää. Ja hampaiden.
Monet näistä piirteistä voidaan nähdä ikääntymisen merkkeinä. Aina yhtä tieteellinen "IltaLehti" listasi vähemmän tunnettuja vanhenemisen piirteitä. Harmaantuminen, suurentuneet korvat ja nenä, naisen äänestä tulee matalampi, silmien vuotaminen ja ienrajan vetäytymisestä johtuva illuusio jossa hampaat näyttävät suuremmalta ... Näiden edessä voi todellakin kysyä "miksi sinulla on niin suuri suu, oi isoäiti".
Toki ei ole kohtelista viitata ikääntymisen merkkeihin tai muihin negatiivisiin ulkonäköpiirteisiin. Ne kun ovat seurausta siitä että elää pitkään, niihin ei voi vaikuttaa, ja muutenkin kohteliaisuus on monesti kunnioitettavaa. Kuitenkin varmasti itse kunkin vanhemmat ovat kenties noloina joutuneet reagoimaan kun lapsi on ihmetellyt miten isovanhemmilla ja muilla vanhuksilla on jotain ulkonäköpiirteitä. Ja Punahilkka on tässä tilanteessa kenties myös tarina joka ottaa esille tämänkin elämänpiirin ilmiön.
Tässä kulmassa "Punahilkka" opettaa myös epätervettä skeptismiä, jossa asioita pitää kyseenalaistaa ja kysellä koska isoäidin tilalla voi olla joku puhuva pantasusi tai muu hirmupeto. Tämänlaisia opetuksia satuihin pitäisi kenties saada enemmänkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti