Erikoislaatuista.

Tämä on jatkoa "extraordinary" -aiheelle, joista olen aikaisemmin naputellut täällä ja täällä. Toinen teema on artikkelisarja yliluonnollisesta ja paranormaalista, joista taas on tullut floodattua täällä sekä täällä.

Aiheena on se, miten määritellään se, mikä on "erikoislaatuista" ja mikä ei. Esimerkiksi morfologisen kentän kannattajat ovat esittäneet että lemmikkieläinten käytös osoittaa että ne tietävät heidän omistajiensa tulevan kotiin niin erikoisen hyvin, että tähän tarvitaan erikoinen yliluonnollinen tapa olla yhteydessä. Omistaja ja lemmikki ovat yhdessä samassa kentässä, ja kissa osaa aistia tätä. He ovat perustelleet että tämä on niin tavallista, että se ei ole extraordinary. Toisaalta monet jotka kutsuvat itseään noidiksi, ovat sitä mieltä että tiedemiehet eivät hyväksy heidän taikavoimiaan koska niitä ei ole kaikilla.

Tosiasiassa molemmat ovat ymmärtäneet hieman väärin sen, mikä on "extraordinary" ja mikä ei. Toki se liittyy myös yleisyyteen sillä tavalla että jos asia on todennäköinen, se tapahtuu usein ja tätä kautta se on tavallinen. Kuitenkin se, mikä on "extraordinary" on katsottava enemmänkin Duhemin-Quinen teesin kautta, eli suhteessa "tiedeverkkoon". Mitä enemmän se vaatisi muutosta, sitä paremmin se olisi perusteltava.

Morfologisen kentän olennaisin piirre on se, että sen toimintaprinsiippi ei ole kausaalinen, vaan merkityksen kautta ilmenevä. Se ei siis perustu syy-seurausperusteluun. Markku Mannisen "Astrologia - horoskoopin tulkinnan perusteita" mukaan morfologinen kenttä on hypoteesi, jonka mukaan koko maapallo oppii sen mitä jokin osa siitä, koska kaikki on yhteydessä kaikkeen välittömästi kenttävaikutuksen eikä syy-seuraussuhteisuuden kautta. Eli jos joku keksii ratkaisun rubiikin kuutioon, sen uudelleenkeksiminen toisaalla on helpompaa. Lemmikkieläimet ovat osa tätä ketjua.

Tämänkaltainen toiminta vaatisi kokonaan uudenlaisen fysikaalisen ilmiön olemassaolon. Kyseessä olisi "suora tiedonsiirto", eli ajatus siitä että informaatio voisi kulkea ilman viivettä, ja tämä vaatisi erikoislaatuisen, täysin uudenlaisen selityskentän ja tavan. Tämä, jos joku on "extraordinary"; Vaikka kissojen ennaltatietämistä ei osattaisi selittää (mistä en ole samaa mieltä), niin silti tämän selittäminen tälläisellä ilmiöllä ei olisi "ordinary" -tyyppinen ratkaisu;

Jokainen nyt tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon, ja koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella, että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja. Useita yliluonnollisista prosesseiksi väitettyjä havaintoja on paljastettu luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. "selittämättömyys" ei tarkoita "yliluonnollista" tai "paranormaalia". Luonnontieteellisen tietämyksen kasvaessa "selittämättömillä" ilmiöillä on taipumus "selittyä" hyväksyttyjen lainalaisuuksien avulla; Esimerkiksi ennen ajateltiin että taudit johtuivat kirouksista ja unihalvaus siitä että demonit valtasivat ruumiin. Nämä olivat jo aikanaan "erikoislaatuisia", koska niistä ei ollut tieteellisesti testattavaa aineistoa. Ne eivät siis oikeastaan selittäneet, ne ainoastaan liitettiin ilman testejä "tuntemattomaan" ja annettiin assosiaatio siitä että asia olisi jotenkin ymmärretty. Väitetty selitys ei ole sama asia kuin aito selitys. Yliluonnollisen vaihtoehdon perustelemiseksi olisi siis tehtävä lisäoletus fysikaalisen ulkopuolisen mahdollisuudesta. Sen sijaan fysikaalinen tutkimus ei tälläistä oletusta tarvitse. Se ei ota kantaa siihen onko yliluonnollista tai paranormaalia olemassa vai ei. Sen ainoa kannanotto on, että fysikaaliset säännönmukaisuudet ovat jossain muodossa olemassa, ne voivat olla aistiharhoja, mutta kuten Kant osoitti, hallusinaatiokin on "jotain". Fysikaalinen tutkimuskohde on siis joka tapauksessa olemassa. Oletus fysikaalisesta ilmiöstä takana ei vaadi oletusta mistään uudentyyppisestä olemassaolon tavasta ja joukosta, toisin kuin muunlaiset selitykset.

Tämä ei tarkoita sitä, että luonnontieteilijät kieltäisivät yliluonnollisen. He kiistävät vain sen, että yliluonnollista ei voi selittää luonnontieteellisesti, eikä näiden tarkasteluja saa sekoittaa keskenään ja tehdä yliluonnollisesta luonnontieteellistä. Fysiikan tutkija ei siis kiellä esimerkiksi magiaa, hän vain yrittää selittää asioita fysikaalisissa tutkimuksissaan ilman sitä. Tässä välissä on olennainen ero:

Jo Aristoteles jakoi eri selitysalueet "Metafysiikka IV" -issä. Hänestä filosofiaa tuli olla kolmenlaista: (1) Matemaattista, (2) Fysikaalista ja (3) Teologista. Hänestä fysiikka tutki aineellisen maailman ilmiöitä, jotka voivat olla sekä älyllisiä että elottomia. Matematiikka taas tarkasteli todellisuuden liikkumattomien muotojen sisältöä ja teologia aineesta irrallaan olevia kohteita. Boethius taas jatko tätä jaottelua: Hänestä fysiikan tutkimuskohteet olivat sellaisia jotka olviat "in motu et inabstracta", ne liikkuivat ja olivat eiaineellisesta eristettyjä. Matematiikka taas tarkasteli kohteita jotka olivat "sine motu et inabstracta", ne olivat liikkumattomia ja eiaineellisista eristettyjä. Teologia taas tutki "sine motu et abstracta", eli kohteita jotka olivat liikkumattomia ja aineellisesta eristettyjä. Galileikin muistutti siitä että "Raamattu opettaa hengellistä totuutta, maailma fysikaalista totuutta."

Kysymys on perspektiiveistä, näkökulmista ja tarkastelualueista. Extraordinaryn idea taas liittyy juuri fysikaaliseen selittämiseen, luonnontieteisiin, jotka tarkastelevat kissojen kaltaisia konkreettisia kohteita, joka aikaansaavat joitain havaittavia ilmiöitä korrelaatioiden ja syy-yhteyslainomaisuuksien ja satunnaisuuden sekä kontingenssin kautta. Teologia, uskonnollinen ajattelu, ei tälläistä vaadi ja matematiikassakaan sitä ei käytetä todistamisessa. Tärkeää onkin huomata se, että eri tarkastelunäkökulmat rajaavat sekä tarkastelualueen, että sen mihin niitä voidaan käyttää. Kaukoputkella tutkitaan tähtiä ja mikroskoopilla bakteereja - mutta jos yrität toisin päin, saat yksinkertaisesti hulluja tuloksia.

Siksi onkin hyvä huomata, että mitä yleisempää ja "konkreettisempaa" paranormaalin tai yliluonnollisen ilmiön väitetään olevan, sitä enemmän se on "extraordinary". Jos siis yksi henkilö väittää osaavansa erikoiskyvyn, se on todennäköisempää kuin se, että se olisi kaikilla ja olisi jäänyt huomaamatta. Tämän ilmiön vuoksi on vähemmän extraordinary väittää että ulkoavaruudessa on elämää kuin väittää että ne olisivat esimerkiksi ohjelmoineet elämän, joka taas on vähemmän erikoista kuin väittää että ne vierailevat maassa ja ohjaavat vaikka pörssikursseja - saati sitten että ne olisivat liskon kaltaisia muotoa muuttavia avaruusolentoja jotka ovat naamioituneet joukkoomme runsaslukuisesti ja että esimerkiksi Amerikan Presidentti on yksi näistä. Avaruusolennot muuttuvat tuossa sarjassa yhä tavallisemmiksi ilmiöksi, joita kohdataan yhä useammin. Ne muuttuvat kuitenkin koko ajan enemmän ja enemmän "extraordinaryiksi". Samasta syystä on vähemmän epätavallista väittää että on yksi noita, kuin väittää että kaikki ovat noitia.

Luultavasti näitä erikoisia paranormaaleja ilmiöitä halutaan liittää väärään kontekstiin, eli luonnontieteisiin, sen vuoksi että tiedettä arvostetaan. Siis vaikka paranormaalien ilmiöiden kannattajien yleisin reagointitapa onkin "luonnontiede on rajoittunutta/kakkaa", he yrittävät esittää itseään luonnontieteellisenä, koska tieteellä on hyvä maine ja he itsekin luottavat siihen että tieteelliset asiat ovat jotenkin perustelumpia ja parempia kuin muunlaiset. Paranormaalien ilmiöiden kannattajat ovat siis tavallaan kovempia "skientistejä" kuin monet muut: Hehän olettavat että kaikki asiat voidaan selittää tieteellisesti ja että jos paranormaalia väittää tieteen ulkopuoliseksi, se tarkoittaa että paranormaalia ei voi olla.

Minusta tämä se taas tarkoittaisi vain sitä, että ketään ei tarvitse opettaa uskomaan niihin. Ja niiden opettaminen ikään kuin ne olisivat fysikaalisia totuuksia tai että nämä olisivat yhtä varmalla maaperällä on pelkkää uskonnollista julistamista. Eli ehkä kissat lukevat ajatuksia. Ja lehmät lentävät öisin, silloin kun kukaan ei katso, ja jos tälläiseen uskoo, ei ole minulta pois. Mutta tämän ehkän kutsuminen rationaaliseksi ja perustelluksi ja tieteelliseksi onkin sitten jo aivan oma lukunsa.