"Luulo ei ole tiedon väärtti."
Musta joutsen oli eurooppalaisille esimerkki sellaisesta, mitä ei ole. Euroopassa ajateltiin, että kaikki joutsenet olisivat valkoisia. Kun mustia joutsenia sitten löydettiinkin, tämä vertaus muutti muotoaan "mahdottomaksi luullusta asiasta, joka kuitenkin toteutuu." John Stuart Mill käytti mustaa joutsenta käsitellessään teorioiden kumoutumista.
Nassim Taleb käytti sitä epistemologisena, tietämistä käsittelevänä, vertauksena: Hänelle se oli yllättävä tapahtuma jota ei osata ennakoida, mutta jolla on kuitenkin suuresti vaikutusta asioihin. Talebin näkemyksessä musta joutsen ei edusta tavanomaista satunnaisuutta. Hän jaotteli maailman siten, että oli:
1: Gaussin käyrää seuraavaa satunnaisuutta, jonka lopputuloksia voidaan ennakoida. Esimerkkinä hän käytti tästä pelihallia: Kun panokset ovat rajallisen kokoisia, voitot ja häviöt tasoittavat toisensa. Voidaan ennustaa esimerkiksi kuinka monta kertaa pelipäivän aikana saadaan täyskäsi pokeripöydässä. Tämä määrä ei muutu kovin paljoa. Toki ei tiedetä, kuka ja ketkä saavat täyskäsiä, mutta koska peliluolassa on paljon pelejä, kokonaismäärä on hyvinkin ymmärrettävä. Tässä satunnaisuuden laissa sattuman suuruutta ja vaikutusta voidaan ennakoida hyvinkin. Näille voidaan laskea kannattavuutta: Esimerkiksi jos pelin voiton odotusarvo, joka lasketaan voittotodennäköisyydestä ja voiton suuruudesta, on suuri, peliä kannattaa pelata ja jos odotusarvo on pieni, sitä ei kannata pelata. Riskienarvioinnissa arvioidaan tietysti tuhon suuruutta ja tapahtuman todennäköisyyttä, joiden arviointi on mahdollista massojen tasolla melko tarkasti.
2: Harmaita joutsenia, jotka olivat kaaoottisten systeemien tuotoksia. Näiden lopputuloksia voidaan arvioida, mutta ei yhtä tarkasti ennustaa kuin edellistä. Tämä liittyy olennaisesti fraktaalisiin systeemeihin ja niihin joissa on jonkinlainen iteraatioprosessi. Monet kaaosteoreettiset tilanteet sopivat tähän luokkaan hyvin. Lopputuloksissa pienet erot lähtötilasta voivat vaikuttaa paljon, eikä tarkkoja ennusteita voida siksi tehdä.
3: Mustia joutsenia, jotka taas edustivat sitä satunnaisuutta, jota matemaatikot eivät voi käsitellä. Sitä pitääkin tavallaan kutsua nimellä "uncertainty", epävarmuus. Tälläinen on esimerkiksi anomalia, poikkeus. Ehtona ei ole pelkkä poikkeuksellisuus vaan myös vaikutuksen määrä : Se ei ehkä falsifioi, kumoa, teoriaa, mutta joka kuitenkin vaikuttaa lopputulokseen paljon. Talebin mukaan mustia joutsenia voi aina tapahtua, koska induktion ongelma ei salli meitä ratkaisemaan lopullisia totuuksia ja kaavoja. Siksi esimerkiksi tieteellisen teorian paradigmanmuutokset voidaan tulkita eräänlaisiksi mustiksi joutseniksi. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikka yllättävä strategia, jolla pokeriluolan varat varastetaan: Vaikka huijareita vahditaan ja pelillisesti kasino on vakaana, ei pommeilla ja ovelilla ja odottamattomilla kikoilla varustettu rikollisporukka ole koskaan aivan mahdoton. Tälläinen voi kuitenkin kaataa koko kasinon: Tehdä siis sen, mitä kellokäyrää seuraavat uhkapelit eivät uskottavasti tee.
Talebin mukaan on tärkeää, että hyväksyy että mustia joutsenia tapahtuu, mutta että ei kannata laskea tietyn mustan joutsenen perään. Tätä voidaan verrata siihen, että joku luottaa siihen että vaikkapa avaruusolennot tulevat maahan. Tämä on toki mahdollinen musta joutsen, mutta ei kannata varata kaikkea tämän varaan. Sen sijaan tulee varautua siihen että tapahtuu jotain yllättävää jossain vaiheessa. Jos tätä sovelletaan tiedemaailmaan, niin kannattaa lyödä vetoa siitä että joku tieteen teoria tulee muuttumaan tai kumoutumaan, mutta ei kannata lyödä vetoa vaikka sen puolesta että juuri gravitaatioteoria tai yleinen suhteellisuusteoria on kumoutumassa. Eikä pidä myöskään luottaa että gravitaatioteoria pysyy ikuisesti vain sen takia että se ei ole tieteen historian aikana kumoutunut ja Galilein esittämät kaavat pätevät yhä.
Tässäkin musta joutsen liittyy usein siihen mitä ei ole (1)osattu tai (2)voitu ottaa huomioon. (Sitten on tietysti sitä jonka voisi ottaa huomioon, mutta jota ei esimerkiksi laiskuuden vuoksi ole ottanut huomioon. Tälläisen musta joutsenius on jo subjektiivista ja näkökulmariippuvaista. Se joko on tai ei ole musta joutsen, riippuen siitä onko arviointi tehty vai ei.) Niiden määrä voi liittyä siihen että emme yksinkertaisesti voi tietää jotain, tai että meillä on ollut aikaisemmin väärää tai vajavaista tietoa. (Ihminen tulee tuskin koskaan immuuniksi tälle.) Itselleni näin kävi internetin kanssa. Ajattelin että kun ei salaa tietojaan, niin ihmiset saavat kuvan että seisoo sanojensa takana. Sainkin sitten yllättäen pari vuotta tästä hyvästä uhkailuja kannettuna postilaatikkoon. Tämä yllättävä tapahtuma vaikutti elämääni melko paljon. Tietenkin kun puhutaan internetistä, siellä voi joutua kontakteihin sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole muuta elämää, ei mitään menetettävää ja vaikkapa mielenterveyden häiriö tai voimakas vakaumus. Tälläinen on kuitenkin melko ennakoimaton asia. Muutakin vastaavaa "episteemisiä sokeita pisteitä" voi tietysti olla. Kaikkea ei voi ottaa huomioon. Ja nämä silti saattavat vaikuttaa elämään suuresti. Niin hyvään kuin huonoon suuntaan.
Muun väittäminen on hallinnan harhaa, ylenmääräistä luuloa tietävyydestä ja ylimääräistä luottamusta kykyihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti