"Hyvä mies" on muualla Nelson, mutta Irwin suomessa ollessaan?

Nelson Goodman on henkilö, joka on näkemyksessään yhdistänyt induktion ongelman perspektiivien pluralismiin. Hän on siis muistuttanut että induktiota ei nähdä, eikä sitä voi todistaa muuta kuin kehäpäätelmän kautta. (Lakien ja sääntöjen etsiminen on siis premissi, ei johtopäätös.) Emme voi myöskään olla varmoja siitä, että jos jokin laki toimii menneisyydessä, että se toimisi tulevaisuudessa. Tämän lisäksi hän muistuttaa että usea eri sääntö voi selittää samanlaisen tuotoksen. Tästä esimerkkinä ohessa oleva kuva, jossa pisteet kuvaavat havaintoja tai faktoja ja sininen viiva induktiivista lakia, joka vedetään niiden kautta.

Havaitaan selvästi että on samat havainnot, mutta eri tulkinnat. Kaikki sopivat yhtä hyvin aineistoon, ja niissä on tietty kohta, jossa ne olettavat havaintojen olevan tietyllä ajanhetkellä, joten ne myös ennustavat tapahtumia eivätkä vain hyväksy "mitä vain".

Goodman otti esiin käsitteen, jolla hän osoitti että tämä useiden vaihtoehtojen olemassaolotulee jatkumaan aina. Hän kehitti lainomaisuuden, jota kutsui nimellä "vihryt". Tämä tarkoittaa sitä että kohde lähettää vihreää valoa ajanhetkeen X asti, jonka jälkeen se alkaa lähettämään sinistä valoa. Ensi alkuun tämä saattaisi tuntua typerältä. Eihän värin vaihtumiselle ole todisteita, joten ei ole mitään syytä olettaa sellaista olevaksi. Kuitenkin tähän liittyy olennaisesti eräs lainomaisuuden ongelma: Emme oikeasti tiedä, onko jokin laki todennäköisempi vain sen takia että se on lineaarinen: Ei voida sanoa että luonnossa oleva Y=5 olisi todennäköisempi kuin Y=X joka olisi todennäköisempi kuin Y=sin(X). Siksi Goodmanin laki ei välttämättä ole monimutkaisempi ja kaikki ne ideat, joilla perustellaan se, että vihreät smaragdit ovat vihreitä myös vuoden kuluttua tukevat myös ideaa että vihreät smaragdit ovat sadan vuoden kuluttua sinistä valoa päästäviä, koska ne ovat "vihryitä".

Tosin tälläinen Goodmanin esittämä "tulevaisuuden muutos" joka ei seuraa sinikäyrän tapaista lakia, on hieman erikoinen. Ja kun se nojaa tulevaisuuteen, sitä voidaan verrata ikään kuin UFOtutkijan esitettämään maailmanlopun ennustukseen, jossa sanotaan että UFO:t piilottelevat maan ihmisiltä ajanhetkeen X, jonka UFOtutkija tietää. Ja esittäisi että joka ikinen päivä ennen ajankohtaa X tukisi väitettä, että UFOinvaasio olisi todella tulossa juuri tuona tietäjän esittämänä päivänä;
1: Konfirmointinäkökulmassa UFOtutkijan kannanotot vahvistuvat aina kun UFOa ei havaita. Toisin sanoen se saa siihen sopivia tapahtumia. Jos menneisyys tukee tulevaisuutta ja ikään kuin vahvistaa sääntöön uskomista tätä kautta kahta kautta.
___1.1: Positivistisesti (~ suoraan havaittavana, eli verifioitavana, näkökantana) induktio vahvistetuu sillä että siihen sopivia ennusteita kerätään menneisyydessä. Sääntö ikään kuin havaitaan suoraan ja siihen sopivia havaintoja saadaan. (Ei väliä sillä voidaanko näkemys kumota vai ei.)
___1.2: Fallibilistisesti tämä sääntö saa myös tukea, koska periaattessa se, että ennen ajankohtaa X havaitaan UFOinvaasio falsifioisi tämän näkemyksen. Joten joka ikinen näkymätön UFO korroboroisi teoriaa.

Sen sijaan kun tilannetta lähestytään "extraordinaryn" kautta niitä voidaan arvoida jollain tavalla. Sillä joka ikinen ajanhetki, kun UFOa ei havaita, korroboroi, verifioi ja konfirmoi aivan samalla tavalla teoriaa, jonka mukaan UFOja ei ole. Nämä teoriat eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä. Tämä lähestymistapa on perusteltava sillä, että tämä vertailu "UFOja ei ole"-teorian ja "UFOt piileskelevät ennen invaasiotaan joka on ajankohdalla X" -teorian paremmuus riippuu täysin UFOjen olemassaolon uskottavuudesta. Joka taas on muuta kuin mistä tässä puhutaan : Näkemys jonka mukaan "UFOja on" ei joudu kriittisen testin alle missään tämän testisarjan vaiheessa ; Teoriahan ei hommaa evidenssiä UFOjen olemassaololle vaan käsittelee vain ja ainoastaan niiden ilmestymisen ja piileskelyn luonnetta, tarkemmin : Vain tämä osa saa korroboraatiota. Eli jos UFOja ei ole havaittu tai niistä saatu todisteita ennen, nollahypoteesina on tämän vuoksi se että niitä ei todennäköisemmin myöskään ole hyökkäämässä ajanhetkellä X ja aivan yhtä paljon ne ovat piileskelemässä ennen tätä.

Lisäksi juuri ajanhetkeen X uskominen on heikoimmalla vaikka UFOjen olemassaolo ja piiloutuminen oletettaisiin yhtä todennäköiseksi kuin se että niitä ei ole: Sillä sama teoria tukee aina myös näkemyksiä joissa X on ajanhetki joka on mittaushetken jälkeen. Eri teorioissa X2 voi siksi olla yleensä myös varhaisempi ajankohta, tai myöhempi. Ja näitä ajankohtia on todella lukuisa määrä, joiden kesken "invaasion uskottavuus" ikään kuin jaettaisiin.

Sama käy tietysti Goodmanin "vihriälle". Sillä on valon aallonpituuteen vaikuttavia ominaisuuksia, jotkaa olisivat nykytieteen näkemysten valossa "erikoislaatuisia", "harvinaisia" tai "ainutlaatuisia". Se ei siksi saisi kovin hyvin sopivuutta kokonaisuudessa.