Maailmaa ei saa nähdä muureina
Ei bastionina, ei vankilana, ei edes Suomenlinnana.
(Maailmassa on vain portteja - Ja kun yksi sulkeutuu, toinen aukeaa.)
Ja aina kun ovi paukahtaa nenäsi edestä
muistuttaa se sinua nöyryydestä ja rajallisuudesta.
(Kun Jumala sulkee oven, hän avaa ikkunan josta hypätä tuhannen sylen syvyyteen.)
Ovia ja ikkunoita
tarvitaan vain jos on seiniä.
(Jo on ilmoja pidellyt - ja kattoa.)
Siksi, joskus, ihminen tarvitsee kättä pidempää.
Kirveitä, pulloja, ajatuksia.
(Lyö päähän - siellä se vikakin on.)
Sen jälkeen ei enää ole mihin päätä kallistaa.
On vain vettä - ja kenties vene.
(Ja ranta niin kaukana, että sieltä kumpuava valo ei rekisteröidy silmiisi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti