Oma reaktioni hevosenlihaan on juurikin se, että "miksipä ei". Suhteeni syömiseen on suhteellisen mutkaton. Kuitenkin jos me ajattelemme, että mistä tilanteessa oli oikeasti kysymys, ei voida sanoa että ongelmia ei olisi vain sen takia että liha on lihaa. Kysymys on luotettavuudesta ja valvonnasta. Ruuan luotettavuudessa on kysymys muustakin. Tarkalleen ottaen siitä, että jos valvonta pettää ja mukana ei olekaan mitä siinä sanotaan, niin mukaan voidaan laittaa muutakin. Ja perimmiltään tässä on kysymys myös terveyskysymyksistä. Hevosenlihaskandaali ei ole skandaali sen takia että hevosenliha olisi epäterveellistä vaan sen takia että epäluotettava ruokaketju tarjoaa mahdollisuuden siihen että joskus mukana olisikin jotain hevosenlihaa vaarallisempaa.
Comfortin näkemys onkin tältä osin rajoittunut. Mutta hän onkin idiootti. Tarkalleen ottaen kristillinen idiootti. Juuri sellaista mallia, joka on erittäin motivoitunut olemaan väärässä ja joka tekee valtavasti työtä jotta voisi ylläpitää aivan mitä tahansa mielipidettä. Tähän liittyy erikoinen solmu, jota "Jaskan Pauhantaa" -blogi esittää. Varmuus ja oikeassaolo ovat hieman eri asioita, ja tämä ero johtaa siihen että syntyy konflikteja joissa se, että on varma tarkoittaa sitä että olet todennäköisemmin väärässä. Ja tästä seuraa ongelmia.
1: Se on pessimistisempi malli kuin se, että erimielisyystilanteessa 50% ihmisistä on väärässä. Varmuus liittyy nimittäin väärässäoloon, joten konfliktissa se joka on varmempi on usein väärässä - ja on tätä jopa älykkäiden parissa. Tilannetta pahentanee se, että ihminen joka kokee että tietty asia on Totuus, menevät usein aktiivisesti juttelemaan siitä ja nimenomaan hakevat konfliktia, koska he haluavat opettaa tyhmempiä. Varmuus ajaa tekemään tätä, ja siksi he ovat invasiivisia. Eivät kirjoita omaa blogia vaan kommentoivat vääräoppisten paikkoihin. ; Ja näin tehdessään ihmiset itse asiassa ajavat itseään tilanteisiin joissa he ovat todennäköisemmin se joka väärässä. Comfort on tästä hyvä esimerkki. Kent Hovind seuraa mallia niin vahvasti, että häntä varten olen ollut pakotettu luomaan erityisen Ratatoskr -korollaarin. Sen mukaan Kent Hovindin joka ikinen väite on tarkistettava. Ennen tätä tarkistamisprosessia eli sen kesken ollessa työhypoteesina on pidettävä että Kent Hovind on väärässä.
Itse voisin lähteä kuitenkin purkamaan Comfortin lausumaa. Siinä on nimittäin paljon pieniä oleellisia kulmia jotka osuvat muissakin aiheissa. Ruuan kohdalla ne vain on kenties helpompaa huomata.
Asiaa voisi lähteä purkamaan vaikkapa siitä että ruokatabuja on tavattu jakaa kahteen osaan.
 |
| Jos Jumala ei halua, että syömme koiria, niin miksi ne on tehty ruoasta? |
2: Ja on niitä jotka ovat kulttuurisia mielivaltaisia merkkejä. Ne ovat identiteettejä joita noudatetaan siksi että näytetään että ollaan osa yhteisöä. Esimerkiksi juutalaiset rabbit voivat joskus muistuttaa, että esimerkiksi katkarapujen syöntikielto on hyvä koshersääntö juuri siksi että se on mielivaltainen. Ihminen joka seuraa sitä näyttää että hänellä ei ole mitään muuta perustetta jättää niitä syömättä kuin luottamus Jumalaan ja kuuliaisuus tätä kohtaan.
Sitten ei oikeastaan tarvitse tajuta muuta kuin että Ateismi ei mitenkään oleellisesti pura ensimmäistä sääntöä. Toisen kohdan ne sen sijaan purkavat. Ray Comfortin väite siitä että ateisti ei voisi vastustaa hevosenlihan syömistä perustuu siis joko väitteeseen että kaikki ruokakiellot ovat perustaltaan mielivaltaisia. Tai sitten hän itse asiassa väittää että hevosenliha on jälkimmäistä mallia. Itse olen taipuvainen näkemään että asia on juuri näin. Eli Ray Comfortilla onkin itse asiassa taustallaan todellakin jonkinlainen argumentti. Se on parempi kuin ensivilkaisulla voisi olettaa. (Comfort on idiootti, mutta sokea kanakin voi löytää jyvän.) Kuitenkin tästä huolimatta Comfortin argumentti ei yllä kovin pitkälle. Koska, kuten alkuun kirjoitin, tosiasiassa hevosenliha voidaan liittää muuhun. Ja tämä liitos tekee hevosenlihasta mielivaltakysymyksen sijasta terveyspuolen kysymyksen.
Kuitenkin hän ohittaa sen, että kristillinen viitekehys ei ole välttämättä ateistille oleellinen. Comfort edustaa juuri niitä ihmisiä jotka mielellään liittävät ateismin nihilismiin ja hedonismiin. Tämä on tietysti erikoista, koska jos olet hedonisti sinulla on arvomaailma. Ateistit voidaan itse asiassa nähdä "ruumiillisina olentoina" jolloin ruoka liittyy vahvasti hedonismiin. Hevosenlihaa voidaan kieltää joko siksi että se on epäterveellistä tai siksi että se on pahaa.
1: Tässä kohden Ray Comfort tuntuu olevan niitä ihmisiä jotka "eivät ymmärrä poron syömistä, koska joulupukki", eivät vaikka poro on hyvää lihaa. Ja kun tätä tabua joustetaan hän ei ymmärrä miksi emme syö oravia. Ei vaikka itse oravaa maistaneena tiedän että eivät ne taas sitten järin hyviltä maistu. Näenkin suuren virheen siinä että Comfort puhuu hevosenlihasta ja kissan syömisestä samassa yhteydessä. Hevonen maistuu hyvältä, kissa taas ei. Lista jolla Comfort luulee tuovansa pontta argumentilleen vie pohjaa siitä mikä hänen sanomisessaan on järkevää.
Lisäksi ateismi voidaan liittää siihen että tämänpuoleista korostetaan, ja silloin voidaan päätyä jopa siihen suuntaukseen jossa ollaan kieltämässä kaikki eläinten surmaaminen. Ateisti voi siis ajautua siihen että hevosta voidaan syödä että siihen toiseen ääripäähän jossa lehmäkin kielletään. Kysymyshän on siitä että ateisti näkee että eläin elää maan päällä vain yhden kerran. Näin ollen surma voi merkitä yllättävänkin paljon. Kun ei ole mitään kissojen paratiisia jonne naapurin rasvainen herkkupala pääsisi sen jälkeen kun tämän maallinen tomumaja on päätynyt murekkeeksi, voidaan lihakirveen hiontaa aivan vakavasti jättää vähemmälle juuri sen takia että ei uskota Jumalaan tai tuonpuoleiseen.
Comfort käyttää itsekin mielellään nihilismiä ja hedonismia varoittavina termeinä ateismin yhteydessä. Vaikka nämä ovat ristiriidassa (Hedonismi on arvomaailma, ei kenties kovin kaunis mutta se perustuu arvopremisseihin joissa korostetaan esimerkiksi omia ruumiillisia nautintoja. Eli se on by definition jotain muuta kuin nihilismiä ja arvotyhjiötä.) Mutta hän ei ikään kuin huomaa sitä että kenties ateisteja onkin monenlaisia. Silloin hän ei voi sanoa että ateistisen yhteiskunnan olisi mentävä johonkin yhteen tiettyyn suuntaan. Sen sijaan hän voisi kyllä esittää vaihtoehdon jossa hevosenlihaa saadaan mukaan tarjontaan. Eli ateististen valtioiden ei tarvitsisi torjua sitä. Tämä olisi totta.
1: Tosin itse asiassa monissa kristityissä maissa kyllä syödään hevosta. Hevosensyöntikielto ei siis oikeastaan oikein liity kristillisiin ruokatabuihin. Juutalaiset nyt tietysti kieltävät kaikenlaista, mutta suurin osa kristillisestä maailmasta ei tee niin. Comfort tekee tässä turhaa sekoilua jonka hän peittää viittaamalla aatehistorialliseen käsitteeseen juudeo-kristillinen. Sillä erilaiset lokerot saadaan naamioitua yhdeksi ja samaksi. Tämä on huonoa analyyttisyyttä joka johtaa huonontuneeseen perustelutasoon.
"Ateistinen yhteiskunta" ei ole mikään käsite itsessään. On aina katsottava minkälaisia ateisteja mukana on. Eettinen teoreetikko korostaa tässä helposti ja mielellään humen giljotiinia. Se, mitä on on aina lähinnä jotain jota tulkitaan eettisessä viitekehyksessä. Tabut voivat perustua jonkin asian kunnioittamiseen. Eikä tähän tarvita yliluonnollista liimaa. ; Itse asiassa muutamat tietämäni ateistit ovat rasittavia koska he ovat alleviivatusti ruumiillisia ja ajallisia olentoja. Siksi he syövät huolella. He ovat niitä ihmisiä joille ruuasta on tullut tavallaan "uusi uskonto". Heistä on tärkeää elää pitkään, koska muutakaan ei ole. Tämä preferenssi johtaa äärimmäisen tarkkaan syömiseen. Tämä on itse asiassa yksilöllisten tabujen asettamista. Lisäksi he mielellään neuvovat muitakin ja tällöin syntyy kulttuurillisia tabuja ilman liitoksia yliluonnolliseen älyyn. Ateismi ja nihilismi eivät selkeästi ole sama asia.
Ray Comfortin argumentaatio ontuukin pohjimmiltaan siksi että hän harjoittaa tietynlaiseen teologiaan sidottua ontologista moraalia. Joka on moraalin määritelmä jota hänen kritiikin kohteensa eivät harjoita. Comfort siis kertoo lähinnä mitä nämä tietyt kristityt kokevat. Eikä hän huomaa että jos ateistiseksi kehutut ruotsalaiset eivät turmellu hänen väitteidensä mukaiseksi, hänen teoriansa ateisteista, heidän arvoistaan ja toiminnastaan on itse asiassa falsifioitu. Hän on niin teologiansa lumoissa että ei huomaa sitä että teoria joka ei toteudu on itse asiassa paska teoria ja epäonnistunut teoria.
1: Hän ei tajua tätä koska on niin varma että on oikeassa. Jopa tappion hetkellä hän on varma että tappio on vain väliaikainen ja että jokin ratkaisu on. Ja sen vuoksi hän ajautuu varmuushelvettiin tajuamatta että hänen oma varmuutensa on varmistamassa että hän tulee häviämään valtaosan niistä debateista joihin hän osallistuu. Comfort ei tajua olevansa oma pahin vihollisensa. Ja on sitä ihan siksi että hän uskoo että Jumala on antanut kristityille aistit, järjen ja suhteen Perimmäiseen Totuuteen.
Kirjoittaja syö miltei mitä tahansa. Jos se on syötävää eikä vaaraksi terveydelle, hän syö sitä. Paitsi jos se on pekoni tahi jokin vaaralliseksi tuomittu rasvaissuolainen sokeripommiruoka jonka syöminen kalkkeuttaa verisuonet nanosekunnissa, jolloin hän syö sen siitä huolimatta ellei peräti juuri sen vuoksi. Älkää kysykö miten hän tietää miltä krokotiili, kalkkarokäärme, kissa tahi vauva maistuvat. Älkää myöskään yllättykö, että hän tietää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti