(H. P. Lovecraft, "Kammottu talo", luku I)
Fundamentalisteja kuunnellessa toistuvana teemana on lausunto jossa korostetaan, että heillä ei ole uskontoa vaan he ovat hengellisiä. Että ei pidä sekoittaa uskontoa heihin - se pitää sen sijaan sekoittaa evoluutioteoriaan uskoviin "darwinisteihin". Kuitenkin kun heidän toimiaan katsoo, on usein juurikin niin että heillä oppi on harvinaisen tärkeää. Domatiikka on siellä samaa kuin tieto oikeanlaisesta uskomisesta. Dogmi on kyseenalaistamaton viisaus jota pitää totella elämässä. Näin ollen lausunnossa ei tunnu olevan kovinkaan paljoa järkeä.
Tämä on jotain jota voi käsitellä Pascal Boyerin teologisen korrektiuden kautta. Hänen mukaansa uskonnoilla on hyvinkin tyypillistä se, että siellä on normeja ja sääntöjä ja iskulauseita joita käytetään kuvailemaan toimintaa. Kuitenkin tämä ei ole se mikä näyttää vallitsevan. Tästä helppo esimerkki voisi olla vaikkapa se, että uskonnossamme Jumala on kaikkivaltias, eikä paikkaan sidottu. Silti kirkot ovat erityisiä rakennuksia joita kohdellaan ikään kuin Jumala asuisi niissä oleellisesti enemmän kuin muualla.
Monesti tilanne onkin juuri kuten "Frasier" -televisiosarjan Daphnen ja Nilesin naimisiinmenossa. Daphnen äiti on pahoillaan siviilivihkimisistä ja aikoo jopa poistua paikalta. Kun Frasier selittää että Jumala on kaikkialla, joten siviilivihkimisvirastokin voi olla pyhä. Daphnen äiti selittää että ei - Jumala asuu kirkossa. Moni voi pitää tätä huvittavana ja esittää että ei kristinuskon Jumala missään kirkossa asu. Mutta siltikin he kokevat että rituaalilla joka tehdään juuri kirkossa olisi jotenkin erityisen merkittävä.
Tämä ei tietysti yksinään riitä jos halutaan käyttää teologisen korrektiuden apuja asian jäsentämisessä ; Se, että ei noudateta sääntöä tarkoittaa sitä että joko ollaan huolimattomia, tyhmiä, kaksoisstandardissa eläviä, valehtelijoita ... eikä noudateta omia normeja. Käyttäytymistä tutkien voidaan kuitenkin löytää jotain erikoista. Kuitenkin näkisin juurikin niin että "sydämen uskon" kohdalla tilanne on niin että ei eletä kaksoisstandardissa vaan jossain joka on vain sinne päin.
Tähän on kaksi avainsanaa. Ruumis ja psyyke. Ja niitä yhdistää yksi linkki. "Ihmeparaneminen". Oikea uskonto nähdään terapiana ja lääketieteenä, ja vaikka uskonnoissa usein korostetaan sitä että tämänpuoleinen ei ole kovin oleellinen tuonpuoleiseen verrattuna - että elämä ja materia on väliaikaista ja "lahjaksi ja lainaksi saatua" - tässä korostetaan nimenomaan sitä etua mitä saa tämänpuoleisessa. Jos kulttuuria kuvaa itsekkyys, hedonismi ja "mulle kaikki jo heti" -henki, on fundamentalismi kyllä ottanut tämän käyttöönsä. Tämä on työkaluna sinänsä mielenkiintoinen, että se näyttää saavan jalansijaa heti kun yhteiskunnassa ollaan melko terveitä. Kulkutauteihin kuolevilla alueilla ei massapelasteta seurakuntalaisia heidän parissaan riehuvilta epidemioilta. Parantamisteemaa käytetään kun parantamistarve on poikkeuksellista - vaikka luulisi että juuri toisin päin se olisi järkevämpää ja parantamistehon ylivoimainen tehokkuuskin olisi helpommin osoitettavissa.
1: Ruumiin kohdalla Teemu Kakkuri otti esille TV7 -kanavan. "Kanavan tarjonta antaa varmaan aika hyvän kokonaiskuvan Suomen kristillisyyden konservatiivisen siiven kiinnostuksen kohteista. Tietenkin siihen vaikuttavat kanavan omistajien omat korostukset, mutta tarjonta vastannee kysyntää." Kanava esittää varsin mielenkiintoisesti korostettua ohjelmaa. "Kaksi aihetta on ylitse muiden. Sairaiden parantaminen ja Israel. Onhan siellä vähän muutakin, mutta nämä aiheet nousevat tarjonnasta selvästi esiin." Nämä teemat kertovat paljon. Etenkin ruumiin parantaminen rukouksilla on hyvin oleellinen osa fundamentalistista uskontoa. "Ruumiin parantuminen näyttää nousseen sielun pelastumisen kanssa tasaveroiseksi asiaksi. Etten jopa sanoisi, että ohittanut. Lausetta ”Jeesus pelastaa” ei sanota ilman jatkoa ”ja parantaa”. Monet ovat varmaan tottuneet siihen, mutta minua tuo hätkähdyttää."
2: Psykologiapuoli vaatiikin sitten toista lähdettä. Siellä korostetaan psykologian mukanaolon tärkeyttä. "Uskottavuus katoaa jos uskonto ja psykologia eivät ole yhdessä." "Luulen, että kirkon yksi ongelma on siinä, että se on uskonnollinen olematta hengellinen. Sieltä on tavallaan riisuttu psykologia. En halua olla yksisilmäinen ja tarjota psykologiaa joka paikkaan, mutta näen, että uskottavuus katoaa, jos hengellisyys ja psykologia eivät ole yhdessä." Tässä kysymys on myös parantamisesta, mutta psyyken parantamisesta. "Jospa kirkko tutkisikin itseään ja kysyisi, onko siellä elämä, ja kenties toteaisi, että ei ole. Silloin syntyisi haavoittuvuutta, haurautta, heikkoutta ja nöyryyttä. Kenties siitä lähtisi syntymään uudenlaista uskottavuutta ja uudenlainen tapa pukea evankeliumi nykyihmisen sanoiksi."
Uskon elämä nähdäänkin käytännössä juuri näiden kautta. Kääntymiskertomukset ovat omituinen tapa perustella mitään, mutta ne ovat oleellinen osa fundamentalistien käännytysstrategiaa. ; Esimerkiksi olen kuunnellut miten usko on vapauttanut alkoholismista tai narkomaniasta. Miten hepatiitti on mennyt piileväksi (tai parantunut). Kommenttia on tullut jopa siitä että "Katso kuinka hän henkilökohtaisen kokemuksensa kautta näyttää mitä uskonelämä tekee." Jeesuksen voimannäytön lisäksi kyseessä on oikeauskoisuuden noudattamisen merkki. Vaikka virallisesti Jeesus voi parantaa esirukouksen kautta jopa ateistin syövän, niin kuitenkin oikeaoppisille näitä ihmeitä tapahtuu vaikka ateistin paraneminen ei tietysti ole mikään todiste siitä että ateismi parantaa - aivan samaan tapaan kuin "Jumalakin asuu kirkossa".
Aivan kuin se, että ihminen kääntää takkisna tai näyttää olevansa eri mieltä nyt kuin ennen ja erehtyneensä aiemmin tekisi hänestä luotettavan. Aivan kuin se, että ihmiset eivät kykene huolehtimaan itsestään ja tarvitsevat uskonnon apua tarkoittaisi että jos kykenet huolehtimaan itsestäsi, niin sinäkin tarvitsisit. Aivan kuin mielenmuutos voisi tapahtua vain oikeaan suuntaan. Aivan kuin elinolosuhteiden paraneminen, ulkoinen ja sisäinen terveys, olisivat uskomisen merkkejä. Avain onkin siinä että fundamentalisteille ne ovat. Tämä on implisiittinen totuus.
Tässä asennoitumisessa on toki aste-eroja.
1: Ärjyintä linjaa edustaa menestyksen teologia, jossa korostuu se, että sairaus ja mielenterveyden häiriöt ovat merkki synnistä. Paraneminen on seurausta synnin katoamisesta. Saatanalla ja hänen demonisilla voimillaan on oleellisesti vaikutusta mielenterveyden ja ruumiin terveyden järkkymisessä.
2: Normaalimman kalvinistisen ajattelun copy-pasteaminen Ameriikan uskontomarkkinoilta levittää sitä että Jumala siunaa niitä joita on predestinoitu Taivaaseen. Tässä yhteys ei ole yhtä ehdoton kuin yllä. Tällöin ihmiset harvoin ymmärtävät lainaamistensa teologisia vivahteita. Rockelkeitä vain apinoidaan koska ne ovat siistiä ja kansainvälistä.
3: Suuri osa on kuitenkin aivan pelkästään pietististä. Tällöin uskonto on vähän sama kuin virallinen totuus salaliittoteoreetikoille. Pietistisessä ajattelussa uskonto on vain iso kirkkoinstituutio oppeineen. Se, että ollaan vähemmistöä tekee ikään kuin automaattisesti sen että oman liikkeen dogmat eivät ole dogmia vaan elämänmakuista asioiden elämistä ja kokemista, että uskonnosta tulee jotain jota voidaan seurata arjessa. Dogmi nähdään kirkon abstraktiona joka on vain teologisissa papereissa. Eikä siksi ajatella että esimerkiksi suhtautuminen sairaiden parantamiseen olisi teologinen kannanotto jota tukevia silmänkääntötemppuja ajetaan yhteisön rituaaleissa.
4: Toki valtaosa normaaleista uskovaisista uskoo vain siihen että rukous on enemmänkin toivomus kuin ihmeteon tilaus. Tällöin kyseessä ei enää oikeastaan enää ole fundamentalismi.
Hengellisyys -käsite onkin täysin uudelleenmääritelty. Siksi se ei näyttänyt sopivan ollenkaan siihen mitä he sen väittävät olevan. Boyer liittääkin tämänlaiseen tilanteeseen uskonyhteisöjen tarpeen erottautua. Heille erottavat identiteetit ylikorostuvat, koska ne erottavat heidät "taviksista ja vääräuskoisista". Nämä nostetaan kiistakappaleiksi ja näihin liitetään lujia uskonnollisia loukkaantumisia koska ne ovat identiteetin - eivät etiikan - ydintä. Näiden asioiden kritisoiminen ei ole heille koskaan teologinen kannanotto tai erimielisyys tai asian kritiikki. Se koetaan aina henkilökohtaisena loukkauksena itseä ja koko uskontoa kohtaan. Paranemisrituaalit joita esitetään "todisteina" ovatkin itse asiassa ulkopuolisille epäuskottavia ja etäännyttäviä juuri tämän erottavan identiteettiluonteen vuoksi. "Sydämen usko" on määritelty uusiksi niin että uskon sisällä ja sen ulkopuolella olevat puhuvat siitä eri asioin. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Siksi helposti käy niin kuin yleensä käy. Eli että "Sydämen uskon hengellisyyttä jota demonstroidaan YouTubevideolla niin vakuuttavasti että vain arvotyhjiössä elävä Saatananpalvonnan okkulttisiin metkuihin pahasti langennut feministiliberaaliteologiateistievolutionistidarwinistinihilistinatsieugenistisarjaabortoija voi olla erimielinen" kuvaa ulkopuolisen silmin "taikausko kohkaaminen ja mukatodistelu jota floodataan medioissa ja joita ei saa kritisoida koska muuten tulee paskaa niskaan". Tämä loukkaa uskovaista koska tämä on hänen elämäntapansa.
Enkä tässä edes yritä väittää että Jumalaa ei olisi. Toki itse en ole ollenkaan vakuuttunut tämänlaisesta pelleilystä ja niiden esittäminen todisteena kertoo lähinnä sen että todisteen käsite on jäänyt esittelijältä vajaaksi. Tietoa asiasta ei siis jaeta, vaan uskomuksia. Ja se on varmaa. Voidaan kuitenkin sanoa että teoriassa tilanne näyttää samalta kuin Lovecraftilla - jonka novelleissa tyypillistä on se, että asiat kohdataan arjen ja normaalin kautta, mutta yliluonnollinen ja outo on totta. Vaikea sielläkin on ottaa vakavasti tyyppiä joka sopertelee. Vain itse koettu elämänkokemus voisi muuttaa tätä asiaa.
"Se on voodoota, kuulettekos ... täplikäs käärme ... kirottua, Thornton, minä kyllä opetan sinut pyörtymään kun näet sukuni tekoja! ... Sblood, senkin nilviäinen, sinut minä opetan kirkumaan! ... Tekö minut satimeen saisitte? Magna mater! Magna mater! ... Atys.. Dia ad aghaidh's ad aodaun.. agus bas dunach ort! Dhonas's dholas ort, agus leatsa!.. Ungl..unl..rrlh... chchch..."
(H. P. Lovecraft, "Rotat seinissä")
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti