On olemassa hengellinen konsepti joka kiinnostaa etenkin ateisteja. Se on konsepti nimeltä Perkele. Kirkollisessa toiminnassa helvettipuheita pyritään välttämään. Demoneista ja Helvetinliekeistä ja Saatanasta ei jyrähdellä. Ihmiset kuulemma järkyttyvät. Pappi ei siksi käytä sanaa "perkele", joka on kuitenkin maallistuneessa yhteiskunnassa varsin mukisematta omaksuttu kirosanaksi niin laajasti että se on oikein niittänyt suosiota jopa ateistejen parissa. Ateisti voi käyttää "Perkelettä" enemmän kuin kirkkoherra! (Mutta "Suvivirttä" ei silti laula ateisti, ei.) Mutta ateistin sanoma perkele ei järkytä ketään, koska se on sekulaari perkele.
Mutta on kirkko muutenkin uudistunut. Monet papitkin ovat paitsi naisia, myös feministejä. Osa korostaa että Jumalan mieheys olisi yli korostettu. Moittivat että Jumala on liikaa mielikuvissa mies. Ei ole tasa-arvoa kutsua Jumalaa isäksi tai muuksi mieheksi, kun henki on laajempi ja ei niin sukupuolinen kuin vaikkapa Jumalaa mieheksi kutsuvat joiden liha on niin heikko että naispappi nähdään jonain joka yrittää houkuttaa katsojan syntiin. Jumalan ammattivirka on siis tasa-arvoistettu samoin kuin yritysjohtajien.
Mutta Perkele. Perkele on unohdettu! Harva nimittäin on niin tasa-arvoinen että kertoisi että nainen on aivan yhtä taitava myös perkeleen ammattinimekkeen toimiin. Harva korostaa että kelpaa perkeleeksi muukin kuin mies. Vaikka tietääkseni muutama nainen on näyttänyt kyntensä ja kykynsä ja olisi varmasti varsin kelvollinen tässäkin vaikeassa ja kuuluisassa toimessa. Olisi vähintään yhtä hyvä kuin mies. Tästä ei vaan ole saatu kansanliikettä. (Toisin kuin "Suvivirrestä" ja siitä että sitä ei saa laulaa. Ja perkeleestä jota ei saa sanoa paitsi kirkon ulkopuolella.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti