sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Joukossa tyhmyys...

Joukon toiminnasta läheisesti samoja teemoja käsittelee myös vanhempi juttu.

Demokratiassa ajatellaan, että ryhmän päätökset ovat erittäin hyvä tapa ratkaista ongelmia. Perinteisesti, esimerkiksi Platon, taas kannatti yhteiskuntaa joka olisi muutamien viisaiden hallinnassa, jotka hyväntahtoisesti ohjaavat kansaa toimimaan oikein, ja jos kansa ei muuten parastaan ymmärrä, on jopa propagandaa aivan soveliasta käyttää. Eliittisen hallintaorganisaation täysin vastakkaista puolta taas edustaa esimerkiksi New Ageen kuuluva kollektiivisen tietoisuuden ajatus. Heille tämä tietoisuus tietää asiat. Tässä näkemyksessä organisointi on aina joko haitallista, koska se pyrkii vaikuttamaan ihmisiin ja tätä kautta särkee kollektiivisen mielen, tai turhaa koska se ajaa sitä kohti, minkä kollektiivinen tietoisuus joka tapauksessa tietää. Kysymys on pohjimmiltaan siitä, kuinka paljon ihmisiä täytyy ohjata ja organisoida, jotta päästäisiin parhaaseen tulokseen.

Tätä voidaan lähestyä myös eieettiseltä kannalta, jolloin kyseessä ei olekaan se, miten yhteiskunnan sosiaalinen elementin tulisi vaikuttaa ja pitäisikö kansaan luottaa vai ei. Voidaan miettiä "vain sitä", miten erilaiset ratkaisut toimivat ongelmanratkaisussa. Lähestymistapa on toki sellaisenaan hieman kolhon oloinen, koska siinä annetaan periaatteessa lupa ohjata ihmsiä despoottisesti kuin lampaita. Mutta sen ei tarvitse tietenkään olla ainut. Eikä tämä silti vielä estä sitä että asiaa "voisi katsoa" ja miettiä.

Tutkimusten mukaan ryhmät osaavat ratkaista ongelmia yllättäen hyvin. Tästä esimakua toi Francis Galton, joka yllättyi että kun ihmiset pistettiin arvioimaan härän painoa, heidän vastaustensa keskiarvo oli parempi kuin karjantuntijoiden. Toki yksittäisvastauksia arvoidessa asiantuntijat antoivat tarkemman tuloksen ja jos olisi arvattava, kumpi antaa paremman vastauksen, asiantuntija X vai amatööri Y, niin kannattaisi arvata sitä asiantuntijaa. Kuitenkin kun otetaan suuri joukko amatöörejä, heidän vastauksensa oli tarkempi kuin yksittäisen asiantuntijan X vastaus.

Tämä yhteys on mahdollista, koska keskiarvossa lopputulos voi olla jopa sellainen, jota kukaan ei ole sanonut. Tilastollisuuden luonne on siis hieman erilainen kuin yksittäisarvauksen. Härkä 525kg, asiantuntija arvioi 510kg ja amatöörit [200,300,600,1000] joiden keskiarvo on tasan tuo 525kg. Lähimpännä oleva arvio on asiantuntijan, mutta massa antaa silti tarkemman tuloksen. Tämä on tietysti vasta osoitus että massojen voima on mahdollista: Toisenlainen arviointilukumäärä tietysti voisi antaa yksittäiselle asiantunaijalle voittoaseman myös keskiarvossa. Olennaista on kuitenkin se, että havainnot näyttävät että tämäntapainen ilmiö todella tapahtuu.

James Surowiecki teki aiheesta kirjan "The Wisdom of Crowds: Why the Many Are Smarter Than the Few and How Collective Wisdom Shapes Business, Economies, Societies and Nations", jossa hän perusteli että ryhmäajattelu tehostaa arviointia, ja kuinka erilaisia toimivia yhteistyön verkostoja voidaan tehdä ilman että niitä johdetaan. Tämä on eräänlainen vastaus vanhaan ongelmaan, jossa panostetaan vartiointiin: Kuka vartioi vartioita. Surowieki voisi sanoa että vartijoita ei aina tarvita. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että valvontaa ei koskaan tarvittaisi.

Itse asiassa Surowiekikin tunnustaa tyhmienkin joukkojen olemassaolon. Kaikki ryhmät eivät ole järkeviä, ja esimerkiksi urbaanilegendojen ja väärien tietojen ja uskomusten leviäminen on tunnettuja ilmiöitä, jotka eivät aja ryhmää kohti parempaa ymmärrystä. "Not all crowds groups are wise." Esimerkiksi markkinataloudessa aina silloin tällöin tapahtuvat erilaiset "kuplat" jotka sitten johtavat massatappioihin ovat tunnettuja, ja melko dramaattisia merkkejä siitä kuinka organisoimaton ryhmä joka perustuu kollektiivisuuteen voi joskus romauttaa jopa valtiontalouden. Olennaista onkin erottaa viisaat ryhmät tyhmistä ryhmistä. Surowiekin mukaan tässä on muutamia ehtoja, jos näitä ei ole, ryhmä ei ole viisas:
1: Diversity of opinion, eli jokaisella on omaan tietoon perustuva näkemys, eikä vain kopioitu näkemys tai ilman tietoa tehty arvaus. Sillä ei ole väliä vaikka se olisi vaikka eksentrinen väännös tunnetuista faktoista. Jos joku vain imitoi toisia ja/tai ei tiedä mitään ratkaisuun liittyvistä asioista, verkko ei ole viisas.
2: Independence, eli ihmisten mielipiteitä eivät painotu sen mukaan mitä hänen lähellään olevat tai auktoriteetit ovat mieltä. Jos lähipiiri yhdistää näkemyksiä yhteen, ryhmä ei ole tältä osin vapaa, ja tätä kautta näkemykset voivat vääristyä.
3: Decentralization, eli ihmiset voivat spesialisoitua ja hankkia asiaan liittyvää tietoa.
4: Aggregation, eli jokin mekanismi muuttaa yksittäiset päätökset kollektiiviseksi toiminnaksi.

Erikoisinta on kenties kuitenkin se, että "ryhmien tieto" toimii jopa yksilöillä. Toki tilastollisuus tulee esiin vasta useiden vastausten kautta. Mutta yksilöstä saadaan monta, kun hänet pistetään vastaamaan samoihin kysymyksiin. Edward Vul teki melko tuoreesti tutkimuksen, jossa kysyttiin erilaisia triviakysymyksiä (Sellaisia kuin "kuinka monta lentokenttää on maailmassa?") Ja yllättäen samoja kysymyksiä toistettiin. Vastaajat eivät tietenkään muistaneet ulkoa aikaisempia vastauksiaan, joten heidän vastauksensa vaihtelivat. Vastausten keskiarvo oli jälleen tarkempi kuin yksittäinen arvaus. Ihminen oli "tilastolliesti katsoen viisaampi" kuin yksittäinen arvauksensa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että demokratian toimivuus saa tukea tämänkinkaltaisesta verkosta. Toki se ei ole "idioottivarma", ja kollektiivinen tietoisuuskin on joskus väärässä.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista. mutta Surowieckin kansanviisauden kaadan:

I Kuu

Ajatelkaa mielessä älkää testatko. Minkä kokoisen kulman täyskuu muodostaa ? Lähinnä kulman jonka käsivarren mitan päähän vietynä muodostaa..

a) teelautanen
b) golfpallo
c) euron kolikko
d) 5 sentin kuparikolikko
e) 1/4 5 sentin kuparikolikon koosta ?

Jos kysytään tavan kansalta niin tiedepopularisoijan (70-luvun tiedekirja) mukaan kansa erehtyy pahasti.. (sovelsi euroaikaan by MrrKAT). Noihin kysymyksiin ei ole suoranaista ennakko-opetusta kouluissa ym.

Ja Nassim Talebin Satunnaisuuden hämäämässä taas s.274:
Jos p niin q. Nyt q tosi. Tästä 70%kansasta: Siis p:n oltava myös tosi.

Ehkäpä Surowieckin teesejä on täydennettävä:
5. Ei-asiantuntevan ryhmän viisaus on parasta, jos ongelma ei ole tieteellisen abstrakti vaan lähempänä ns. arkijärkeä ja omin silmin nähtävissä(tms).

Siksi hernelasipurkin herneiden laskut ja härän paino-arvaukset onnistuu..

Anonyymi kirjoitti...

Tästä laman alusta kuitenkin katson että kansa tai ainakin osa kansasta ja tietyistä yrittäjäryhmistä aavisti paremmin kuin poliitikot ja talousviisaat miten lama on tulossa.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Minäkin olen miettinyt, että todennäköisesti triviatyyppinen ratkaisu sujuu hyvin. Siis "monta jokea" ja "kuinka moni % suomalaisista on ollut anoppinsa kanssa sillä lailla". Eli "Haluatko miljonääriksi" ja "power of 10" -tyyppiset kyssärit.

Abstrakteissa asioissa tuskin toimii. Esim. suhtiksen monet ihmetulokset on sellaisia että tuskin kukaan asiaa tuntematon osaa kertoa "oikein". tuloksia.

Ihmisillä on tosiaan monia lajityypillisiä virheitä monissa jutuissa, kuten se P:"X"<"X tapahtuu juuri tietystä syystä" -virhe. Eli jos kysytään ihmisiltä, niin tulvat ovat harvinaisempia kuin maanjäristysten aikaansaamat tulvat.

Sitten "ihan randomilla" mentäisiin jossain UFO, henkiolento ja Jumala -asioissa jne yyberabstrakteissa ja metafyysisissä jutuissa. Niitähän ihmiset kannattaa. Hirmu moni uskoo nähneensä UFOn tai kummituksen, esim.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Eli tosiaan lisäkohtia täytyy laittaa. "Ihan koko juttua" ei voi kumota, koska selvästi toimii toisaalla ja tämä taas olisi "havaintojen kieltoa".

Mutta täydentämistä tosiaan vaatii. Mietin itse asiassa ennen kommenttiasikin hieman näitä juttuja, mutta tyydyin tekemään vain sivulausehuomion väärästä tiedosta, sen tarkemmin erittelemättä.

Näitä "yleisiä harhojahan" olen listannut tänne ja niiden keskittäminen on minusta tosi tärkeää peräti. (Että en ole sentään "niin biased", että unohdan keskeisimmän teesini tässä kohden.) Että siihen malliin sitten tulin tulokseen että ei tarvitsisi keskittyä, vaan voisi tehdä vaan kuvailua.

Ehkä oli minulta liikaa "deskriptiivisen näkemyskuvauksen" henkeä?

Anonyymi kirjoitti...

Tämä.. "ryhmien tieto" toimii jopa yksilöillä. Toki tilastollisuus tulee esiin vasta useiden vastausten kautta...on mielenkiintoinen kohta jota en syvemmin ole tullut ajatelleeksi (muualla), paitsi tähtien havainnoinnissa on ollut semmoista kutina, että muuttujamittauksessani teen "keskiarvoa", silmissäni on "integraattori". Äärihimmeälle tähdelle poimin yksittäisiä kvanttientuikahduksia kuin geiger-putki. Ja integroin aivopiirilläni.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Itse asiassa tuo yksilön kohdalla toimiminen on melkoisen tuore tulos, joka on itse asiassa hieman yllättänyt allekirjoittanutta.