Etäisyys.

Miekkailussa erilaiset tekniikat toimivat yleensä vain tietyllä etäisyydellä. Toisin sanoen on tiedettävä mitä settiä käyttää missä etäisyydessä. Perussäännöt (Kuten kun toinen lyö - torju/counteroi, pyri avaamaan keskilinja niin että omasi pysyy suljettuna, ja jos toinen onnistuu avaamaan sinun keskilinjasi - yieldää...) toimivat toki samalla tavalla, mutta yksityiskohdissa ja toteutuksissa on eroja.
1: Ensimmäinen etäisyys on tietenkin kauimmainen etäisyys. Siinä ei vielä olla varsinaisesti miekkailuetäisyydellä. Jos olet tällä etäisyydellä, et voi saada mitään aikaiseksi. Älä kuitenkaan syöksy toisen miekkaan. Jos esimerkiksi luulet olevasi iskuetäisyydellä ja harppaatkin lähemmäs, toinen voi periaatteessa ennakoida sen, ja heti kun olet iskenyt pakosti ohi, ja olet lähempänä, jolloin tämä ottaakin askeleen lähemmäs yhdistettynä hyökkäykseen ja saakin sinuun osuman. Tämä on mahdollista, koska harppauksen jälkeen takaisinaskel ei tapahdu täysin ilman viivettä. Taitava tilanteenlukija voi siksi saada voiton tälläkin etäisyydellä, jos toinen tekee etäisyysarvioinnissa virheen ja osaa ennakoida tämän. Tosin tällöin toimintakombinaatio muuttaa itse asiassa etäisyyden toiseksi. Muistutus on kuitenkin tärkeä, koska se periaatteessa laajentaa miekkailun "actionetäisyyttä" alueelle jossa voisi luulla olevansa "turvassa".
2: Pidemmän etäisyyden tekniikat tehdään etäisyydellä, jossa isku voidaan saada läpi. Tässä on kaksi tärkeää alaosiota:
___2.1: Etäisyys, jossa osumiseen vaaditaan lisäksi askel tai peräti syöksy. Mutta kuitenkin voit saada tehtyä osuman. Yleensä tämä tarkoittaa myös sitä, että toinen voi osua sinuun.
___2.2: Etäisyys, jolla askelta ei tarvita iskun läpisaamiseen. Tällä etäisyydellä toteutuu "engage -ehto", eli miekat voivat kohdata tai ristetä. Ja silloin niiden pitääkin.
___2+: Näiden kohdalla on tilanne on tietenkin mutkikkaampi. Esimerkiksi jos ensimmäinen päättää että hän voi astua ja hyökätä, toinen voi torjua iskun ja vastahyökätä ilman että ottaa itse askelta. Toisin sanoen miekkailuetäisyys riippuu paitsi fyysisestä etäisyydestä, myös toisen ja omasta intentiosta.
3: Kosketusetäisyys taas on etäisyys, jossa voit halutessasi koskea vastakumppaniin omalla ruumiillasi. Kaikki lukot, aseettoman taistelun apunakäyttö, tikarilla tai pommelilla lyönti tehdään tältä etäisyydeltä. Tässä on neljä alaluokkaa, jossa jokaisessa sovelletaan erilaisia yksityiskohtia perustrategiasta.
___3.1: Ranne -etäisyys on etäisyys, jolla voit tarttua toisen ranteeseen. Tältä etäisyydeltä voidaan yleensä tarttua myös toisen pommeliin. Ranteesta tarttumalla yleensä estetään toisen miekkakäden toimintaa ja saadaan tätä kautta itselle etua. Samoin toisen pommeliin tarttuminen hallitsee hänen miekkakättään. Tosin disarm on jossain tilanteissa mahdollinen.
___3.2: Kyynärpääetäisyydeltä yletät toisen kyynärpäähän. Tätä voidaan käyttää työntämiseen, jolloin toisen tasapainoa horjutetaan. Samoin lukko -otteet muuttuvat mahdollisiksi. Monia disarm -tekniikoita voi soveltaa suurehkolla varmuudella. Myös monia disarmtekniikoita voi soveltaa hieman paremmin.
___3.3: Hartiaetäisyydellä yletät toisen hartioihin. Tässä voi tehdä jo useita sidontoja - koska toisen käsi mahtuu kainalokuoppaasi, voit esimerkiksi sitoa torjuntaan liitetyn sidonnan ja hallita miekakkättä suuresti. Myös monet heitot muuttuvat mahdollisiksi. Pommelilla voi lisäksi alkaa tekemään tuhoa ja sen avulla esimerkiksi kaulan alueen manipulointi muuttuu mahdolliseksi. Tämä tarkoittaa tasapainonhorjutuksia, jopa heittoja jne.
___3.4: Selkäetäisyys. Pystyt koskettamaan toisen niskaa tai selkää. Yleensä tämä tarkoittaa toisen takana olemista, joka onnistuu toisen askelluksen ennustamisen ja oman askelluksen tähän sovittamisen kautta, tai sitten olet onnistunut lukon tai peräti heiton kautta saamaan itsellesi tämän mahtavan edun. (Nyrkkisääntö~Vaikeasti.) Tällä etäisyydellä hyökkäykset kohdistetaan yleensä niskaan.

Tässäkin kohden on huomattava, että tässä on "intuitiivisia outouksia".
1: Etäisyys riippuu tietenkin omasta ja toisen pituudesta ja ympäristöstä.
2: Kaikkia tietyn etäisyyden hyökkäyksiä ei kohdistetakaan siihen ruumiinosaan, mihin etäisyyden määritelmä viittaa. (Vaikka usein näin on, ja tätä voi pitää karkeista karkeimpana nyrkkisääntönä.) Tämän vuoksi useita rannelukkoja tehdään hartiaetäisyydeltä, ja yksi yleisimmistä ranne -etäisyydeltä tehdyistä asioista on pommelilla naamaan lyöminen.
3: Tekniikat voivat myös muutella etäisyyksiä. Kun askellus yhdistetään, tekniikka ei välttämättä vie yhtään enempää aikaa kuin muutenkaan, mutta se onkin "etäisyyden muuttaminen+siihen sopiva hyökkäys". Tämä tekee etäisyysasioista melko mutkikkaita, etäisyyttä kun voi muuttaa kumpaankin suuntaan: Etäisyyttä voi lisätä ja sitä voi vähentää. Tämän vuoksi etäisyys on itse asiassa aina sidottava sekä omaan että toisen toimintaan. Tämä vaatii "tiettyä pelisilmää".