perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kuin Gandalf, yksi harvoista - eli Forer -efektiä Jungin tapaan

Olen liittänyt oheen kuvan, joka on melko levinnyt meemi. Siitä tekee vitsin oivallus että persoonallisuustesti johon sillä viitataan ei luokittele tuloksia onnistuminen-epäonnistuminen -asteikolla. MBTI:n ideana on juuri ollut se, että erilaisia "profiileja" tarvitaan erilaisissa tehtävissä. Näin työkalu on enemmän ajattelutavan ja sosiaalisuuden analyysiä jota voi käyttää itsereflektion apuvälineenä ja suunnitellessa uraa ja vastaavaa.

Jatkovitsi on sitten siinä, että jokainen joka tekee MBTI -testin ja ottaa tämän vakavasti todellakin fail. Jos jokin asia vie minun silmissä uskottavuutta on se, että henkilö paitsi tekee MBTI -testin, niin myös tekee tuloksesta jotenkin relevantin, tärkeän ja suuren ja kuvaavana asian. Ilkeästi voisi sanoa että MBTI -testin kohdalla on MBTI -kulttilaisia jotka ovat, kuten aikaisemmin argumentoin, "hσlmσläisiä".

Kritiikin diagnosoiminen sen kumoamisen sijaan.

MBTI -teeman kritisointi on tietyssä määrin ärsyttävää. Syynä on se, että testi toimii .. siis siinä mielessä että se toimii hieman paremmin kuin horoskoopit. Se ei kuitenkaan ole erityislaatuisen hyvä. Mutta se on erityisen suosittu. Ja tämä tekee siitä "yliarvostetun". Joka on minun silmissäni hyvin paha asia. Asia joka menestyy muodikkuuden eikä asiasisältönsä avulla. Kritisoijan rooli tässä kohden on ärsyttävää

Eräs toistuva temppu nimittäin on se, että MBTI -kritiikissä luokittelua puolustava ei vastaa kritiikkiin vaan sen sijaan käsittelee kriitikkoa MBTI -luokittelulla ja tästä tehdään ikään kuin argumentinkorvike. Esimerkiksi minun on kerrottu olevan INTJ. Ja että tämä kertoo että olen ajatteleva ihminen joka menee tieteen pariin ja on sieltä tuleva tuomitsemaan. Ja sitten tämä profiili kertoo, että testi kertoo jotain todellista ja oleellista ihmisistä. Temppu muistuttaa sitä mitä Hamilo "Älkää säätäkö päätänne" -kirjassaan kuvasi psykoanalyysin kritiikin kohdalla ; Siinäkin tyypillistä on että kritiikki nihiloidaan siten että ennustetaan että kriitikoita tulee ja selitetään heille jokin psykoanalyyttinen ongelma.

Soveltaminen esim. työasioissa

Asiaa ei tietysti auta se, että MBTI:tä käytetään usein apuna jossain jossa nähdäkseni pitäisi mitata saavutuksia ja osaamista. Nimittäin työpaikan haussa ja suunnittelussa. Tällöin henkenä on itse asiassa sama mistä valittelin lahjakkuusfiksaatioitumisen kohdalla. ; Ihmiset arvostavat lahjakkuutta ja sekoittavat tämän helposti osaamiseen. Lahjakkuus on kuitenkin lähinnä potentiaalia hankkia taito ja siksi itse osaamisen korrelaatti, jos sekään. Osaaminen on sitten ihan toinen asia.

Mutta ainakin itse haluan mieluummin osaavan ihmisen kuin älykkään ihmisen. Sillä en minä oikeasti olisi palkkaamassa potentiaalia vaan tyyppiä joka aktualisoi tiettyjä piirteitä. Itse asiassa tilanne on enemmänkin niin että jos joku on älykäs ja lahjaton, se olisi minulle työhönpalkkaajana varoitusmerkki. Sillä eihän ihminen ole kiinnostunut asiasta jos hänellä olisi kykyjä hankkia taitoja mutta ei ole kuitenkaan tullut hankkineeksi niitä. Noin karkeasti : Haluan osaajan enkä jotakuta jolla on älykkyysosamäärä jolla kenties voisi joskus hankkia sen taidon. Ja uskon että aika moni muukin.

Näin MBTI -testissä on elementti soveltamispuolella joka ei ole välttämättä puute itse testin huonoudessa. Ja ne pitäisi käsitellä erikseen. Testin hyvyys ei ole vielä tae siitä että mikä tahansa sovellus olisi erinomainen. (Tai kuten asian tiivistäisin "MBTI measures preferences, not personality traits.") Ja tämä ongelma menee vielä pahemmaksi jos kouluttajien sijasta kysymys on tavallisista ihmisistä jotka tavallaan vain käyttävät MBTI -termejä.

MBTI joka ei ole edes MBTI:tä, kunhan käyttää samoja sanoja.

MBTI -kritiikissä on hyvä huomata että usein metodin lisäksi on syytä katsoa sitä muoti-ilmiönä. Tällöin on puhuttava MBTI -kulttilaisista. Ihmisistä jotka käyttävät sen termistöä ja intoilevat sillä ikään kuin arkijärjen voimalla. Jos MBTI kouluttaja olisikin hyvä spesialisti ei se takaa että tämä kohkaaminen olisi mitenkään laadukasta tai pätevää. Ja nähdäkseni iso tarve koko MBTI -kuplassa on juuri se, minkälainen lieveilmiöpiiri aiheen reunamilla pyörii.

Ottaisin tästä esimerkiksi Takkiraudan  tuoreen listauksen jossa saa testata sadan kysymyksen kautta sitä onko INTJ.

Tämä on siitä erikoinen, että se ei ole kovin neutraali. "Sinulla on hyvin vahvat ja perusteelliset periaatteet, jotka juontuvat laajasta maailmankuvastasi." kuvaa että vaihtoehto on jotenkin huono. Samoin "Bulls*itin-sietokykysi on hyvin alhainen" Ihmisiä ja heidän valintojaan ohjataan tunnetusti käsitteiden konnotaatioilla. Takkiraudan listaus onkin itse asiassa Forer -efektin maksimoivaa. Forer -efektissä ihmiset tunnistavat itsensä satunnaisista kuvailujonoista. Ja tässä on huomattu että jos kuvaukset ovat positiivisia, yhteyksiä huomataan enemmän kuin muutoin. Takkiraudan tekemä listaus ei siis itse asiassa ole enää edes MBTI -testin mukainen vaan se kuvastaa pikemminkin sitä miten sen ideasta on itse asiassa luovuttu ja miten mahdollisimman monen tuloksia ohjataan kohti sitä että he kokevat olevansa INTJ -profiilia. Itse MBTI -testissä ei ole voittajia ja häviäjiä samalla tavalla. Mutta Takkiraudalla konnotaatiot värittävät että vaihtoehtoina on "helposti huijattava hölmö" ja "suppeamaailmankuvallinen ääliö".

Ja vaikka tämä olisi tottakin, niin ihmiset eivät tunnista itseään tämänlaisista. Jokainen psykologiaan tutustunut tietää että Lake wobegon effect on todellinen. Nyrkkisääntönä on että 80% kokee olevansa keskivertoa parempi. Ja tämän vuoksi mielipidetutkimuksissa - tai markkinatutkimuksessa jolla alalla itse satun työskentelemään - otetaan kysymysten sanavalinnat huomioon. Tutkimuksen tuloksia kun voi ohjailla sanavalinnoilla.

Annie Murphy Paul on kuvastanut teoksessaan "The Cult of Personality Testing" että persoonallisuustestien kohdalla ongelmana on se, että MBTI on sitonut itseensä muodikkuutensa vuoksi uskottavuutta. Behavioral economicsista tunnettu ns. Sunk Cost -effect vaikuttaa ; Kun ihminen on panostanut johonkin hän ei luovu siitä vaan luottaa siihen. Siksi se, että joku on kouluttanut itsensä MBTI -kouluttajaksi johtaa siihen että hänen on vaikea pitää sitä epäluotettavana. Ja pahin ongelma ei ole testaajissa vaan asiakkaissa. Moni käy testissä ja maksaa siitä. Ja sen lisäksi ongelmaa lisää juuri se mitä Takkirauta itse asiassa toiminnassaan demonstroi. Heillä persoonallisyystyyppeihin liittyy jotain jota MBTI -testiin itseensä ei liity. Se, että joku tietty persoonallisuustyyppi nostetaan ihanteeksi. Voi olla että se on joku taiteellinen tai jokin älyllinen tai tieteelliseksi koettu. "Those who love type have been seduced by an image of their own ideal self." Ja kun testi sitten rapsuttaa tätä - testihän nojaa itsetuntemukseen joka on lake wobegon effectin kautta herkkä siihen että itse aletaan heijastamaan tätä ihannetyyppiä.

Ja sitten sitä eletään jo sellaisessa maaillmassa jossa MBTI -testi tarjoaa keinon nostaa omaa häntää ja tarjota testituloksena failia ihannemallista poikkeaville. Esittämässä jotain sellaista upeaa että ilman meitä INTJ -ihmisiä maailma olisi hieman vähemmän organisoitunut, hieman tehottomampi, hieman tärkeilevämpi ja pöyhkeämpi - ja siinä olisi paljon enemmän pahuutta. Ja me INTJ- tyypit tiedämme sen. Me todella, todella tiedämme sen. Olemme kuin Gandalf eli yksi harvoista. Emmekä mieti sitä miksi 50% ihmisistä saa testistä eri tuloksen jos he tekevät sen viikon välein. Emme vaikka kriittinen epäily ja epäilyn epäily ja syvä ajattelu ja varmistaminen ovatkin huoellisen INTJ:n sankaripiirteitä. Testin reliabiliteettiongelmat voivat mennä hiiteen sillä tässä ollaan erityislaatuisia superhienoja lumihiutaleita jotka eivät kestä p**kanjauhantaa.

Hieman asiallisempi kohta.


Olen itsekin maininnut siitä että MBTI -luokittelun suurin ongelma on siinä että se on dikotominen ja luokitteleva. Tämä on ehdottomasti hyvä mainita. Mutta se myös johtaa helposti väärinkäsitykseen. Osa nimittäin ajattelee että kaikki luokitukset olisivat jotenkin huonoja. Että ei saa pistää kaksiarvoiseen maailmaan. Minä heitän tuollaisella postmodernismilla vesilintua.

Takkiraudan sadan listauksen kohdalla kommentoinut "Jaska Brown" on tässä kohden hyvällä linjalla sanoessaan että "Jos joku väittää, että Myers-Briggs on kuraa joko-tai -luokittelun takia, hän ei ole ymmärtänyt luokittelusta yhtään mitään." Nähdäkseni luokittelu voi olla kahteen suuntaan luokittelevaa. Ja MBTI on jotain joka esitetään prosentteina. Näin ollen voisi olla aivan perusteltua vaikka esimerkiksi intuitiivisuus noudattaisi kellokäyrää. Toki luokittelu tällä tavalla toimisi erityisen hyvin jos jakaumat olisivat "kapeita keskeltä" eli ihmiset ajautuisivat helposti kauas muista lokeroista. Mutta kun tulos koostuu useista kysymyksistä niistä voitaisiin tehdä jatkumo. Ja näin ollen kellokäyrämäinen jakauma ei ole kumous. Se on hidaste.

Sen sijaan se on virheellinen siksi että sen käsittelemät asiat eivät ole jatkumoita. Intuitiivisesti ne luultavasti ovat jatkumoita. Joku ajattelee että ihminen joko on ulospäinsuuntautunut tai sisäänpäinsuuntautunut. Ja että näiden välillä olisi nollasummapeli. Eli kun yhtä ottaa lisää joutuu vastaparia ottamaan pois. Ja MBTI toimii juuri ajatuksella että "introvert is not extravert" ja "if you are intuiting you are not sensing". Ja kenties näkyvin on ajatus siitä että tunteet ja järki olisivat yhteensopimattomia. "thinking vs. feeling". MBTI -luokittelu nojaa siihen että kaikki näkemykset ovat vastinpareja joiden välillä on nollasummapeli. ; Ja tottakai Takkiraudan blogi kuvastaa tätä hienosti. Esimerkiksi järjen ja tunteen välinen kaava toiimii "Jos olet nainen, sinua luullaan usein mieheksi. Jos olet mies, sinua luullaan usein robotiksi."

Tämä asenne on jotain jota voisi kutsua "skeptikon kiroukseksi". Eli ajatellaan että skeptikko olisi jotenkin klassinen tunteitaan kurissa pitävä. Ja toisaalta jos sitten räyhää skeptikkona moni ajattelee että nyt ei skientisti ole skientisti kun on väärä reaktiotapa. Syynä on se, että tunteet ja järki nähdään jatkumoksi. Eli toista lisää on toista pois. Monen intuition mukaan näin on. Mutta sitten onkin hyvä huomata että se, mitä tutkimukset nimenomaan näyttävät aiheesta onkin se, että tosiasiassa tunteet ja järki eivät ole ristiriidassa. Ne korreloivat keskenään ; Ihmiset joilla on kyky ajatella rationaalisesti ovat usein parempia myös tunteiden tunnistamisessa ja kontrolloimisessa. Jos järki ja tunteet olisivat toisistaan riippumattomia, MBTI olisi ongelmissa. Mutta tämä on vielä pahempi. Sillä "Jos A ja B korreloivat" ja sitten kysytään "A vai B" saadaan aikaan syviä ongelmia. Tutkimukset näyttävät että jos pidät datasta, voit pitää myös ihmisistä. Ja jos kyseessä ei ole jatkumo, nollasummaista luokittelusuhdetta ei ole perusteltua käyttää.

On kuitenkin ymmärrettävää miksi "Jaska Brown" esittää asiaa näin. Sillä teoriassa se voisi olla jatkumo. Ongelma ei ole siinä että metodi ei jossain todellisuudessa voisi tehdä. - "Jaska Brown" itse asiassa tietämäni mukaan hallitsee kyllä tilastollisten yhteyksien matematiikan hyvin. - Ongelma on se, että tietomme psykologiasta kertoo että tuota tapaa ei voi käyttää tässä tilanteessa joka maailmassamme vallitsee. Metodi toimii muualla ja se toimisi toisin reunaehdoin tässä kysymyksessä. Mutta reunaehdot vain eivät ole toisenlaisia.

Lisäksi testissä on asia joka on tavallaan tyystin ohitettu. Se on nimittäin se, että ihmiset voivat toimia erikoisilla tavoilla stressiprofiilinsa vuoksi. Esimerkiksi itselläni on taipumuksia ylilyönteihin jotka vaikuttavat olevan vahvasti ristiriidassa yleisen persoonani kanssa. Ja tämä ylilyöntitaipumus pakottaa minua vastaamaan MBTI -testin kysymyksiin spontaaniutta lisäten. Sillä se on hyvin rajatussa tietyssä kontekstissa kenties leimallisin piirre. Se kuitenkin kertoo melko vähän siitä muusta tilanteesta. Tämä asia tuli vahvasti tarpeeseen armeijassa. Siellä kun tarvitaan ylianalysoijia. Mutta ei minunlaisiani jotka stressitilanteissa vetävät PTSD -putikan kaakkoon ja lähtevät tekemään spontaaneita paniikkiratkaisuja emootiopäissään. Tämä tarkoittaa sitä että vähintään yhden lisäelementin lisääminen MBTI -testiin olisi hyvin tarpeen jotta omalla kohdallani saataisiin irti tärkeitä oikeanlaisia tuloksia jotka ovat tärkeitä nimenomaan työnvalintaratkaisuiden kanssa.

Loppukaneetti:

Jos ajattelet, että "Olet tutkijaluonne. Haluat löytää ja keksiä uusia asioita ja tuoda tietoa esiin." Ja jos olet sitä mieltä että "Kyseenalaistat viralliset totuudet. Osaat epäillä, ja osaat epäillä myös epäilyä itseään." ja näet että "Asia, joka saa sinut pahimmin suuttumaan, on p*skantärkeys yhdistyneenä epäpätevyyteen." mutta sitten kuitenkin 100 -kohtaisen vahvasti väritetyillä kohdilla väritetyn MBTI -luokittelu listan viimeisellä kohdalla tunnustat myös, että "Jaksoit lukea tänne saakka, ja nyökkäilit joka kohdassa salaa hymyillen." olet (a) joko kusettanut itseäsi tai muita ja sen vuoksi rastinut keskenään ristiriitaisia kohtia (b) tai et ymmärrä juuri mitään psykologiasta eikä sinulla tätä kautta ole ollut tutkijanasennetta ja sen kautta tietoa jolla tehdä päätelmiä aiheesta, joka kyllä indikoi että sinun luultavasti pitäisi olla kohdassa (a).

4 kommenttia:

Puskistahuutelija kirjoitti...

Kritiikkisi perusteella et ilmeisesti ole hirveästi perehtynyt MBTI-teoriaan. Vaikuttaa, että olet jonkun muutaman testin perusteella päättänyt kyseisen persoonallisuusteorian olevan kuraa. Todista, että olen väärässä.

Esimerkiksi tuo, että kuvittelet tunne vs. järki -kategorisoinnin olevan toinen toisensa poissulkeva, osoittaisi, ettet ole viitsinyt yhtään syvällisemmin perehtyä asiaan. Takkiraudan listauksen nyt voi jättää omaan arvoonsa itse teorian kannalta – listaus on itsekorostusta, huumoria, tietämättömyyttä, turhautumista tai jokin noiden lineaarikombinaatio.

Postaustasi lukiessa minulle tulee vaikutelma, että haluat kritisoida vain kritiikin itsensä vuoksi. Kriitikkona oleminen on hirveän helppo ratkaisu: vaikuttaa älykkäältä ilman, että tarvitsee kunnolla edes ymmärtää kritisoimaansa asiaa (poikkeuksena evoluutioteoria ja ilmastonlämpenemisteoria, koska niiden kritisoiminen saa vaikuttamaan tyhmältä). Itse asiassa saan postauksestasi vaikutelman, että sinulla on jonkinlaisia pahansuopia tunteita (kateutta, vihaa, tms.) Takkirauta-blogin kirjoittajaa kohtaan ja haluat vain näpäyttää häntä halveksumalla hänen ihailemaansa asiaa. Tämä on tietysti vain vaikutelma yhden tekstin perusteella, joten toivottavasti vastaat tähän MINUN kritiikkiini.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Nähdäkseni vastasin tuohon jo siinä että "diagnosoidaan puhuja". On toki että tässä oli kohtuu löyhä tieteellinen argumentointi koska tämä on ns. jatkoa. Siinä aikaisemmassa MBTI -kritiikissä on esimerkiksi viitteet professoritasoisiin toimijoihin joiden analyysin perustalla on ihan tilastomatikka.

Haluaisin nähdä mikä tässä sinun kritiikissäni oli ylipäätään väärin. Mitkä psykologiset kokeet todistavat päinvastaisen. Keveydestäni huolimatta tässäkin nimittäin oli lähdeviitteet psykologiaan.

Toki voisit vaikka listata konkreettiset statementit että mitkä väitelauseeni olivat vääriä ja mitkä psykologiset tutkimukset osoittavat päinvastaiseen. Sitten sinulla olisi ns. kritiikki. Nyt sinulla ei ollut muuta kuin se, että heitit minulle diagnoosia. Että "on erimielinen eli on kaunainen joten on motivoitu ja siksi väärässä".

Kun minä, toisin kuin sinä, käytän lähdeviittauksia ja esittelen argumenttirakenteen statement statementilta niin näyttää siltä että sinä olet se puskistahuutelija tästä. (Ja itse blogitekstissä on suoraan linkki siihen joka roimii MBTI -teorian lujemmin ja ilmoitus sen olemassaolosta. En vittu rupea jonkun puskistahuutelijan vuoksi toistamaan itseäni. Kumoa se matsku minkä olen jo tuottanut. Kunnolla. Katsotaan sitten uudestaan. Jos olen väärässä, niin minulla on iloinen historia mielenmuuttamisesta ja virheen tunnustamisesta. Asia joka lienee Takkiraudassa vieras ilmiö.)

PS. Jotain hyvääkin. Ymmärrän toki että Takkiraudan listaus on hyvinkin huumorikeskeinen eikä niin vakavastiotettava. Se lähinnä demonstroi että MBTI on jotain johon tartutaan selvästi ei ammattilaisten MBTI -terapeuttien toimesta. Ja sen konmmenttiflood taas näyttää että asia otetaan siellä hyvinkin vakavasti. Ja kun aikaisempi kritiikkini iski lujemmin itse MBTI -teorian ytimeen - tämä keskittyi luonnollisesti jatkosoveltamiseen. Eli siihen miten MBTI -teoriaa kannatellaan ns. sosiologisessa metelöinnissä jota voi hyvin kutsua kulttitoiminnaksi. Tuleehan siitä rageamista blogiin asti vain välittömästi. (Yleensä vaan fundamentalistikristityt vaivautuu kommentoimaan innolla blogiin jota eivät muuten lue ja muuten kommentoi jne.)

PS PS. Takkiraudalle en ole myöskään erityisen kaunainen tai mitään. Jos huomannet, olen aikaisemmin blogissani kommentoinut hänen tekstejään ja sävyni vaihtelee hyvinkin paljon. Takkirauta kirjoittaa jostain asioista hyvin. Joistain ei. Psykologiassa hän ei loista. Joissain jutuissa kyllä.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Itse asiassa olen hämmästynyt miten "kritiikkisi" ei huomannut että tässäkin tulin maininneeksi esimerkiksi reliabiliteetin. Persoonallisuustesteillä kun on niiden tieteen perusteella yleensä ottaen kaksi tärkeintä kriteeriä. Validiteetti ja reliabiliteetti. Se, että ne mittaavat mitä ne mittaavat ja se, että satunnaisvaihtelua ja tulosten muuttumista on hyvin vähän.

Nämä taas tiedetään MBTI:ssä heikoiksi. Ja nämä väitteet ovat oleellista kritiikkiä. Se on toki helppoa jos ja vain jos MBTI ei ole tiedettä. Sillä jos MBTI on supertieteellisesti varmistettu löytyy vertaisarvioinneista tutkimuksia joissa MBTI saa kovan reliabiliteetin ja jossa sen validiteetti todetaan korkeaksi. Sellaisen linkittäminen sulkee helposti tämänlaisen kritiikin asiavirheilyksi. Osaava testejen kanssa työtä tehnyt osaisi tunnistaa sanan ja käyttää niitä hyväkseen. Mistä päättelen että Sinulla tuskin on omaa kokemusta alasta. Tai sitten et jaksanut lukea koko juttuani läpi ja siksi et tajunnut mistä siinä on kysymys. Ja siksi kaikki mitä sinulle jäi oli syytös. On helppoa kritisoida sanomalla "paska kritiikki" kun se ei tosiasiassa pidä sisällään mitään argumenttia jota vastaan hyökätä. Eli moite ampui itseäsi tältä osin jalkaan. Turha syyttää toista paskasta kritiikistä jos itse ei tunnista alan keskeisiä termejä eikä osaa ennen kaikkea argumentoida aiheesta.

Kyllä tässäkin riitti väitelauseita enemmän kuin kritiikkisi sisältöön ylsi. (Joka jäi vähäksi. Väitit että en osaa, et perustellut tätä mitenkään, ja sitten heitit väitteen kaunasta. Joka - vaikka olisi tottakin, mitä se ei tietääkseni ole, mutta jos joku psykoanalyysin ystävä sitten luulee että kauna on sillai alitajuista - olisi irrelevanttia, koska nähdäkseni näissä asioissa ratkaisee tutkimuksissa havaittu psykologinen korrelaatio ja niiden soveltaminen eikä se, että "Kun sä oot sellainen". Argumenttisi pohjalta on pakko todeta että INTJ tuskin ainakaan olet, koska tuollainen sosiaalinen argumentti ei toimi jos ei siedä bullshittiä. Reps.)

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Olet varmasti iloinen siitä että täsmensin argumenttiani.

Amatööripäissäni törmäilin asioihin jotka selvästi demonstroivat syvät metodiset puutteeni siitä millä mittareilla persoonallisuustestejen tieteellisyys arvioidaan ja ei arvioida.

Ihan vahingossa livahti sattumalta muutama lähdeviite mukaan kuvioon. Toivottavasti sinulta livahtaa. Sillä kun se on kaltaiselleni kädettömälle amatöörille helppoa, niin tottakai se kaltaisellesi syvän tason ammattilaiselle niitä lopsahtaa helposti argumentteihin asti.

Mutta kiitos kiinnostuksesta. Ota seuraavalla kerralla argumentit mukaan! (Olet amatööri KOSKA väität A vaikka tutkijat sanovat B. Ja myös psykologia todistaa että B koska lähdeviite johonkin vertaisarvioituun joka ei ole leimallinen MBTI -lobbauslaitos.)