Jos katsotaan kristittyjen perusteosta, "Raamattua", sieltä löytyy vahva ympäristöteemainen sävy. Ihminen luotiin viljelemään ja varjelemaan. Siitä huolimatta "enviromentalism" on kirosana esimerkiksi ystävälleni "Dougille", joka on oikeistokristillinen tea -partylainen. Ilmastonmuutoksen vastustamiseen on kenties monia syitä, mutta on selvää että ideologialla on paljonkin tekemistä sen kanssa ; Uskonnollisuus ja ilmastonmuutosdenialismi korreloivat, kulkevat yhdessä.
Ensivilkaisulla tämä on hyvin omituista. Sillä jos uskoo että maa on annettu meille lahjaksi Jumalalta, voisi luulla että ympäristöä saastuttavat olisivat Jeesuksen toisen tulemisen aikana hieman kuin tuhmia tehneet lapset jotka vänkyttävät vanhemmilleen siitä miten tuhmia ollaan oltu. Että vaikka vanhemmat ovat järjestäneet kodin jossa voi nukkua ja syödä niin silti kun iltapäivällä tullaan kotiin niin pihalla on pelattu palloa ja rikottu ikkunat, keksit on syöty ja joku on oksentanut matolle. (En tiedä mitä teidän lapsuudessanne tehtiin mutta minun lapsuuteni oli suunnilleen tuota.)
Mutta syynä ei olekaan se, että "Doug" tai muut vihaisivat ympäristöä. On turhaa kuvitella että tavoitteena olisi halu saastuttaa. Ilmastonmuutoksen vastustajalle ilmastonmuutoksen epätodellisuus on convenient truth. Se oikeuttaa harrastamaan tietyntyyppistä talouspolitiikkaa ilman että siitä tulee syntinen olo. Sillä jos ilmastonmuutos olisi totta, niin tuo analogiani tuhmasta lapsesta olisi relevantti. "Doug" tai muut vastaavat eivät vihaa luontoa. He vain luottavat että ihminen ei voi tehdä luonnolle juuri mitään. "Enviromentalism" onkin tällöin heidän silmissään ylpeyden syntiä. Että ihminen uskoo hallitsevansa elämää, maailmaa ja luontoa. Vaikka vain Jumala pystyy.
Toisaalta tulkintoja painottaa sekin, että ilmastonmuutokseen liittyvät katastrofikuvaelmat ovat uskovaiselle helposti todiste lähinnä pian koittavasta maailmanlopusta. Ja tämä on heille mukava asia. Ja tällöin mekanismi ei ole tärkeä. Ilmastonmuutos voi olla jopa todellinen mutta perimmiltään sen takana ei ole ihmnen vaan Jumalan suunnitelma. "Raamatun" lopun ajan kuvaelmia ei ikään kuin pidä-saa väärinymmärtää. Pitäisi herätä siihen että Jeesus on tulossa eikä siihen että miten muuttaa talouspolitiikkaa. Ilmastonmuutos on siis tässä kulmassa väärinymmärrys. Kun maailmanlopun merkit ovat ilmassa, ne selitetään virheellisillä naturalistisilla oletuksilla.
Tämän vuoksi ilmastonmuutoskriitikoita ei usein voi saada muuttamaan mieltään. Graafit ovat käteviä jos ne todistavat ilmastonmuutoksen epätodeksi tai väliaikaiseksi. Mutta jos merkit ovatkin ilmassa, ne kertovat vain siitä maailmanlopusta jota odotetaan muutenkin. Kun "enviromentalism" nähdään pelkästään vasemmistolais-kommunistisena maailmankuvana jota oikeutetaan virheellisellä tieteellä - joka ei ymmärrä ottaa huomioon "Raamatun" profetioita kaavoissaan - on tietysti hyvin vaikeaa saada näitä ihmisiä vakuuttuneiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti