Hallita ja säilyttää.

"Kun kaadan metsän ja myyn puut edistyksen nimissä, olenko konservatiivi?"

Näitä teemoja olenkin ikään kuin sattumalta käsitellyt jo aiemmin. Tällä kertaa lisätään hieman poliittista väriä mukaan.

1: Konservatiivisuus tarkoittaa poliittista järjestelmää, jossa korostetaan vallitsevien arvojen säilyttämistä ja palauttamaan entisiä arvo- ja yhteiskuntajärjestelmän piirteitä, jolloin se on jopa nostalginen, eli menneisyyttä ikävöivä, näkemys. Konservatiivisessa näkemyksessä ollaan perinteisesti oikeistolaisia, joka tarkoittaa sitä että uskonto, perinteet ja isänmaan kaltaiset määritteet sidotaan yhteen edistymisen kanssa. Tämä johtaa erikoiseen ristiriitaan.
___1.1: Toisaalla se vetoaa siihen että ihminen ilman kristinuskon perinnettä tai muuta vastaavaa muuttuu moraalittomaksi toimijaksi Hobbeslaisessa "jokainen voi tappaa kenet tahansa jos vain haluaa" -asfalttiviidakossa. Tämä korostuu uuskonservativismissa korostetaan sisäistä uudistumista ja esimerkiksi uskontulon merkityksen korostaminen on siellä yleinen elementti. Tällä taas on vahvoja yhteyksiä USA:ssa, ja tämän voi katsoa olevan liiman juudeo-kristillisen fundamentalismin ja politiikan välillä. Tosin on sekä fundamentalisteja, jotka eivöt ole uuskonservativismin kannattaja ja toisin päin, mutta yhteys näiden välillä on melko voimakas.
___1.2: Konservatiivisuus on ennen vedonnutkin pysyvyyteen myös markkinataloudessa, esimerkiksi tullimuurit ja muut vastaavat temput ovat olleet heidän suosimiaan keinoja. Kuitenkin uuskonservatiivisuudessa korostetaan nimen omaan vapaata kaupankäyntiä;
_____1.2.1: utilitaristisin eli yhteenlaskettua hyötyä maksimoivin laskelmin perustelleen että valvonta on paha asia: Vapaan markkinatalouden ideassa esimerkiksi Adam Smithin näkymättömän käden kaltaiset ideat perustuvat siihen että kontrollia ei tarvita: Koska jokainen itsekkäästi haluaa rahaa, käy niin että jokainen haluaa tehdä hyviä ja halpoja tuotteita että ne menisivät kaupaksi: Ahneus pakottaa laatuun, koska muuten asiakas ostaa helpommin toisaalta tai vähintään omaa hintaa täytyy laskea. Smithin ajatuksissa kilpailu estää ylihinnoittelun. Näin vapaa kauppa ajaa hyvyyden asiaa: Saamme teurastajalta lihaa koska teurastaja haluaa rahaa; Teurastajan ei tarvitse olla hyvä, jotta systeemi tuottaisi. Näkymättömässä kädessä palvelunhalusta toimiva teurastaja joka haluaa jatkaa palveluaan mahdollisimman kauan näyttää toimien tasolta samalta kuin rahanahne teurastaja joka haluaa vain mahdollisimman paljon voittoa pitkällä aikavälillä.
_____1.2.2: Toisaalta myös eettiset normistot on yhteensovitettu tiettyyn kulttuuriympäristöön -joko niin, että kulttuuri on pistänyt infrastruktuurin rakenteen tietynlaiseksi kuten silloin kun islamilaisten valloitus johtaa siihen että kirkoista väsätään moskeijoita. Tai sitten kulttuuri on määräytynyt ympäristön mukaan, jolloin esimerkiksi eskimot eivät harjoita taatelinviljelyä vaan sitä harjoitetaan afrikan aavikoilla. Tämä tarkoittaa sitä että jos infrastruktuuri muuttuu joltain tärkeiltä elementeiltään, se vaikuttaa siihen että (1) muutoksen tullessa joko kulttuuria on muutettava, jolloin perinteet ovat rasite tai (2) kulttuuri estää muutoksen infrastruktuurissa, jolloin syntyy esteitä, joita uuskonservatiivit pitävät huonona asiana.
2: Liberaali ja vasemmistolainen ajattelu taas perustuu vapauden pitämiseen keskeisenä arvona.
___2.1: Tähän liittyy kuitenkin usein ajatus siitä, että heikoimpia tarvitsee tukea. Tämä taas tarkoittaa sitä että he kannustavat erilaisiin kauppaestoihin. Siksi he vastustavat alun perin liberaaleja näkemyksiä, joissa osoitettiin että ilman feodaaliajalle tyypillistä säädettyä kauppaa ja kulttuuriakin tullaan toimeen. Toisaalta liberaaleihin liitetään myös aktiivisimmat luonnonsuojelijat. Tämä on ongelmallista jos ja vain jos liberaali kannattaa samalla teknisyyden lisäystä tai uskoo että yhteiskunnan olisi edistyttävä. Toisaalta, kun liberaaliin ajatteluun liitetään myös yhteiskunnallinen vapautuminen, olisi aika luonnollista kehittää myös kauppaa, joka on kulttuurin eräs vaikuttavimmista voimista, samaan suuntaan. Tällöin pitäisi nimen omaan panostaa kaupan vapautumiseen ja teknologiaan.

Tässä kohdassa lienee tarpeetonta muistuttaa mitä mieltä olen näistä asioista. Tässähän käsitellään poliittisia linjauksia, "muotitrendejä" eikä minun käsityksiäni yksilönä. Argumenttini idealle ratkaisevaa on se, onko näkemys koherentti järjestelmä, jolloin se voi olla kokonaisuudessaan oikein ja kokonaisuudessaan väärin - vai onko se sisäisesti ristiriitainen, jolloin siinä on joka tapauksessa jotain väärin, olipa tilanne mikä hyvänsä. Toisaalta syynä voi olla se, että yhteiskunnassa kaupankäynti ja kulttuuri muutoin olisivat jotenkin täysin erilaisilla mekanismeilla toimivia, jolloin tästä ristiriidasta ei tarvitse välittää.

On kuitenkin syytä huomata, että
1: Määrittelystä huolimatta molemmat näkemykset kannattavat vapautta. Eikä kumpikaan näkemyksistä kannata sotaa tai dogmaattista inkvisiitioyhteiskuntaa. Suurimmat ero onkin nimen omaan säilyttämis-muuttamis -linjastolla ja näkemyksissä siinä miten näihin arvoihin päästään.
2: Liberaali näkemys ei ole niinkään yhteisöllistä kuin esimerkiksi kommunismi oli aikanaan: Se on itse asiassa individualistista. Samoin kuin konservatiiviset näkemykset ovat utilitaristisista määritelmistään huolimatta nimen omaan egoistisia: Heidän näkemyksensä yhteisestä hyvästähän rakentuu sille että lähtökohtana on yksilön halu ja tämän tavoittelu; Se itse asiassa muuttuu egoismiksi. Näkymätön käsi on siis oikeastaan todistus jossa perustellaan sitä että yleinen ja yksityinen etu ovat sama asia. Se ei suinkaan sano että ihmiset olisivat välttämättä itsekkäitä, mutta että vaikka näin olisikin, yhteiskunta toimisi aivan yhtä hyvin kuin jos he olisivat koko yhteisöä ajattelevia.

Theodore "Unabomber" Kaczynski edustaa hieman erikoisempaa linjaa, joten otan hänet kommentoitavaksi. Hän oli oikeistolainen, mutta "vihasi systeemiä" koska se hylkäsi vanhan teknologian ja ryntäsi tuhoamaan luontoa. Hänestä vasemmistolainen toiminta on persoonallisuustyyppi, eikä sillä ole logiikan kanssa mitään tekemistä.
1: Hänestä vasemmistolaisuuden halu suojella heikompia johtuu siitä että heillä on "luuseriasenne". He kokevat olevansa häviäjiä. Vasemmistolaiselle yhteiskunta hallitsee ja sen alla yksilö on heikko eikä hän voi juurikaan hallita itseään. Hän voisi toki toivoa että näin ei olisi, mutta kokee silti että se on vallitseva yhteiskunnallinen tila. Siksi hän haluaa tukea heikompia. Hän kokee saavansa hyötyä tästä. Ajattelu perustuu siis itsekkyydelle, yhteiskunnan pelolle ja sille ajatukselle että yksilön tehtävä on vain olla ratas isossa koneistossa.
2: Toisaalta tätä samaa logiikkaa voitaisiin soveltaa oikeistolaisiin, joilla taas tuntuu olevan rajaton usko mahdollisuuksiin. He korostavat kuinka kuka tahansa voi yrittää ja saavuttaa menestystä. Minusta he tuntuvat unohtavan sen, että tämä yrittäminen on toisille paljon vaikeampaa kuin toisille. Esimerkiksi USA:ssa rikkaan on helpompi maksaa hienojen yliopistojen vuosimaksut, mutta köyhille slummilaisille joille hampurilaisbaari on uskottavin tulonlähde, se ei ole läheskään yhtä helppoa. (Koulutus taas hankitaan usein jotta voitaisiin päästä hyväpalkkaisiin töihin. Siksi olisi hieman erikoista olettaa että köyhä ensin yrittäisi itsensä rikkaaksi ja vasta sitten opiskelisi. Etenkin kun rikkaaseen sukuun syntynyt ei joudu käymään välttämättä missään töissä saadakseen maksut suoritetuksi. Pappa betala.)

Toisin sanoen en kannata Kaczynskin tapaa kumota liberaali ajattelu viittaamalla siihen että se on persoonallisuustyyppi. Toki olen sitä mieltä että hyvin pitkälle se on. Ensinnäkin ihan vastaava persoonallisuustyyppiin vetoaminen voidaan tehdä myös oikeistolaiselle linjalle. Ja toisaalta se, että vetoaa että jokin näkemys on väärä koska sen seuraajat "on sellaisia" on pohjimmiltaan ad hominem -argumentaatiota.

Itse uskon, että luultavasti politiikassa, kuten muuallakin, paras systeemi löytyy jostain tuolta väliltä. Epäselvää minulle on tosin se, onko mielipiteeni enemmän Aristoteleen kultainen keskitie vai peliteorian sekastrategiasta peräisin olevaa. En oikein osaa olla puhtaasti vasemmistolainen tai oikeistolainen. Siksi kai olen saanut kohdata muun muassa nimityksen "pseudoliberaali". Pidän tätä nimitystä kuitenkin vääränä, koska en ainakaan koe olevani "eiliberaali joka väittää olevansa liberaali", enkä ole missään sanonut olevani liberaali.