Ajanlaskua.

Ihminen on käyttänyt ajanlaskua kauan. David Ewing Duncanin "Kalenteri" -kirjan mukaan vanhin tunnettu kalenteriksi on Cro-Magnon -ihmisen kaivertama luu, jonka katsotaan olevan kuukalenteri. Tämä on ajoitettu noin vuodelle 28 000eKr. Teoksen mukaan ensimmäinen nykyään varmasti tiedetty vuosiluku on Egyptistä, ja se on ajoitettu vuodelle 4241 eKr. Myös esimerkiksi stonehengeä on tulkittu kalenteriksi, jonka avulla on määritelty päiväntasauksia ja seisauksia. Tätä taas rakennettiin ensimmäisen kerran noin 3000 eKr.

Tämä ei ole sinällään yllättävää, koska on tärkeää ajoittaa maanviljelystoimet, kuten kylvö ja sadonkorjuu tiettyyn aikaan. Siksi ajanlasku ei ole ollut pelkkää luvuilla leikkimistä ja uskonnollista temppuilua ; Tästä kertoo sekin että se on sidottu vuoden kiertoon tai kuun kiertoon ja tätä kautta epäsuorasti planeetan ja kuun liikkeeseen. Koska takana oli käytännöllinen syy, ei voida pitää minkä tahansa laista ajanlaskua ja siksi esimerkiksi Egyptissä piti olla tarkkana niilin tulvien vuoksi ja muissa paikoissa oli tietenkin vastaavia asioita.

Siksi voidaan sanoa että toiset ajanlaskut ovat parempia kuin toiset eivät. Tämä on tärkeää, koska periaatteessa me voisimme kuvitella että voisimme jakaa ajanlaskun vaikka miten. Vuosi voisi teoriassa olla vaikka 400 päivää pitkä uskonnollisista syistä. Silloin se olisi vain epäkäytännöllinen maanviljelyksen kannalta. Uskonnollinen pyhä ei sen sijaan mene vastaavalla tavalla rikki jos sitä pidettäisiin ensin lumessa ja muutaman vuoden päästä keskikesällä.
1: Tosin tässä kohden on hyvä huomata, että itse asiassa pitkin matkaa ollaan noudatettu hieman samanlaista virhettä mitä tässä esimerkissäni on. Esimerkiksi Mayojen kalenterissa kuukaudet eivät mene tasan vuosien kanssa, joten niitä korjailtiin lisäpäivillä jotta vuosi olisi oikean mittainen. Samoin kuukalenterissa ongelmana on se, että kuukaudet eivät jaa vuotta ihan tasan kokonaisluvuin. Ja itse asiassa jopa päiviin jakaminen ei riitä: Tätä varten käytössä on nykyisin karkauspäiväjärjestelyjä ja jopa karkaussekuntia käytetään. Tällä yritetään pitää päivämäärä sidottuna vuodenaikaan myös pitkillä tähtäimillä. Tärkeää on kuitenkin huomata että tätä lisäpäivillä ja karkauspäivillä kikkailu on monimutkaista, ja käytännön tarpeista kalenterin takana kertoo nimen omaan se, että tähän on ryhdytty.
2: Hyvän esimerkin sille miten uskonnollisperäiset ajanlaskujen epäsuhta fysikaaliseen nähden ei ole itse asiassa kovinkaan tärkeää antavat horoskoopit. Horoskoopit rakennettiin astrologian varaan, jota harjoitettiin Eufrat- ja Tigris -jokien välisestä laaksossa, muinaisessa Mesopotamiassa. Iso paikka siellä oli tuohon aikaan Babylonia, jossa astrologia oli osa "valtion uskontoa". Horoskoopit perustuvat astrologiselle kartalle, joka on alun perin sidottu tähtimerkkien nousemiseen ja laskemiseen taivaankannella. Silloin aikanaan. Kun nousujen ja laskujen siirtyminen tähdistöjen poikki ei kestä koko kalenterivuotta, eikä horoskoopeissa ole korjauksia tässä kohden, on parin tuhannen vuoden aikana käynyt niin että merkkien olisi pitänyt siirtyä yhdellä eteenpäin, mutta tätä ei ole tehty. Horoskooppimerkki ei enää vastaakaan sitä mihin se on alun perin sidottu, mutta tämä ei ole suinkaan estänyt horoskooppejen käyttöä nykypäivänä.

Elämme euroopassa, joten käsittelen täällä päin pyörineitä ajanlaskuja. Kalenterisysteemeitä kun on ollut enemmän.

Vaikka vuosi ja päivä on tavallaan aika konkreettinen asia, ihmiset ovat sitoneet aikaan erikoisia jopa mystisiä näkemyksiä. Roomassa oli käytössä vanha kalenteri, joka perustui 10 kuukauteen. Vuodessa oli 340 päivää, joten vuoden alku siirtyi joka ikinen vuosi. Itse asiassa ero oli 24 päivää, joten 15 vuotias lapsi (fysikaalista ajanlaskua) voisi huomata vuoden alkukohdan kiertäneen yli kierroksen verran. Tätä korjailtiin esimerkiksi Numa Pompiliuksen kalenterilla, joka sisälsi 12 kuukautta ja vuodessa oli 354-355 vuorokautta, mikä tarkoitti tarkkuuden lisääntymistä niin että heitto oli enää noin 10 päivää vuodessa, ja vasta noin 36 -vuotiaana (oikeaa fysikaalista ajanlaskua) vuoden alku oli kiertänyt noin suunnilleen ympäri.
1: Tähän tuli kuitenkin merkittävä parannus kun Julius Caesar pisti egyptin retkeltään tuliaisina korjauksia, jonka pohjalta syntyi juliaaninen kalenteri. Tämä pistettiin voimaan vuonna 46eKr. Se oli jo melko tarkka. Myöhemmin muutkin keisarit pyrkivät muuttamaan tai yrittivät muuttaa kalenterin kuukauden nimiä vaihtelevalla menestyksellä. Jännittävä huomio tässä yhteydessä on kuitenkin se, että Caesaria juhlittiin kalenterimuutoksesta, koska siinä yhteydessä päiviä rullattiin taakse päin. Ihmiset juhlivat sitä, että he saivat lisää elinaikaa.
2: Juliaanista kalenteria parannettiin muuttamalla sitä gregoriaaniseksi kalenteriksi. (Ei enää kuitenkaan niitä "muinaisia roomalaisia" tässä muutoksessa.) Muutosta tarvittiin koska uskonnollisesti tärkeää oli pääsiäisen ajan määrittäminen. Pelättiin että virheet johtaisivat tämän siirtymiseen ja pääsiäisen juhlimiseen väärään aikaan. Kalenteriin vaihdettiin eri maissa hieman eri aikaan(ensimmäiset maat vuonna 1582 ja Suomi vuonna 1753) ; Koska tämä ajanlasku oli "katolisten juttu" protestantit ja ortodoksit olivat muita vähemmän halukkaita vaihtamaan siihen. Erikoista vastaväitettä syntyi monissa maissa, kuten englanissa ja suomessa, kun vaihdosaikana kalenteria siirrettiin eteenpäin: Ihmiset kokivat että heiltä ryöstettiin 11 päivää elämää, ja se oli tietysti kauhea asia. Toisin sanoen "Jullen" ajoista ihmiset eivät olleet juurikaan muuttuneet. Gregoriaaninen kalenteri aikaansaa virheen todelliseen vuoteen nähden 1 päivän 3000 vuodessa, joten ihmisen pitäisi elää 1 096 500 vuotiaaksi (fysikaalista aikaa) jotta hänen elinaikanaan vuoden alku ehtisi sellaisenaan kiertää vuodenajat ympäri. Tätä korjaillaan lisäämällä karkaussekunteja.
3: Ranskan vallankumouksen yhteydessä yritettiin uudistaa kalenteria. Syntyi vallankumouskalenteri, joka alkoi syyspäiväntasauksesta. Siinä oli tasaisen kokoiset kuukaudet, jotka jakautuivat kolmeen 10 -päiväiseen työviikkoon. Uskonnollisesta nimeämisestä ei pidetty, ja ajat nimettiin työkalujen mukaan. Ihmiset eivät oppineet uutta kalenteria, ja lepopäivien määrä väheni kun ennen 1/7 oli rokulia, mutta nyt vain 1/10. Siinä huonompikin matikkapää tuppaa kiukustumaan. Napoleon korvasi tämän takaisin gregoriaaniseen kalenteriin.
4: Nykyisin suurin vääntö näyttää keskittyvän lähinnä pienten mittausvirheiden poiskalibrointiin, suurempia kalenterimuutoksia ei ole odotettavissa. Tosin monet ajavat sitä että ennen ajanlaskun alkua tapahtuneita asioita kutsuttaisiin lyhenteellä "eaa" eli "ennen ajanlaskun alkua", ja toiset kannattavat vanhaa "eKr" eli "ennen Kristusta" joka viittaisi siihen mihin ajanlaskun alkua on alun perin yritetty tähdätä. Minä kannatan lyhennettä eKr. Tosin lähinnä siitä syystä, että "eaa" -ta tunnutaan pitävän jotenkin "poliittisesti korrektina", ja että se olisi jotenkin "kohteliaampi" kuin "eKr". Minä taas pidän tälläisiä kielensiivoustalkoita lähinnä organisoituna sensuurina joka vain tehdään hyvien tapojen ja suvaitsevaisuuden nimissä, vaikka oikeasti se nimen omaan rajoittaa ilmaisemista. Tuo lyhenne on niin pieni asia, että jos joku siitä todella ärsyyntyy, suuntaan tai toiseen, ja haluaa rajoittaa joko "eaa" tai "eKr" -lyhenteiden käyttöä. niin sitten on jo aika huonosti tyypin asiat. Minä olen häviäjän puolella tässä kohdassa. Jonkun täytyy.