keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Samaksi rakennettu.

Myers on huomautellut viime aikoina aika paljon siitä, miten (ID)kreationismi on toistoa. Ideana on se, että toistetaan esimerkiksi sanaa "kompleksisuus" tai "merkitys".

Se, mitä tässä itse asiassa tapahtuu, on eräänlainen synonyymien rakentaminen ;
1: Sana kompleksisuus ei tarkoita mitä tahansa monimutkaisuutta, vaan siinä viitataan yliluonnollisuuteen ja teleologiaan. Kompleksisuus johon viitataan on määritelty Behen tapaan "purposefully arranged parts" . Koska mukana on tarkoitus, se viittaa tarkoitukseen. Määrittelyissä satunnainen voi olla moniosaista ja mutkikasta, mutta se ei ole tarkoituksellisesti järjestettyä.
2: Tarkoitusta taas haetaan helposti Dembskin tapaan viittaamalla siihen, että lopputulos on tietyllä tavalla kompleksinen.
3: Älyllisyys taas on sitä että osaa tuottaa tarkoituksellisesti kompleksisuutta.

Termit on siis määritelty toistensa kautta. Tälläinen lopputulos on siitä erikoinen, että se ei oikeastaan sano paljoa mitään. Tätä aineistoa ei sidota tosiasioihin, vaan asiat määritellään "ilmaan" ja ne liitetään oletuksin toisiinsa. Tätä kautta rakennetaan iso kasa väitteitä, joilla asiat määrittyvät itse asiassa enemmän tai vähemmän toistensa synonyymeiksi ; kompleksisuus=tarkoitus=äly, ja kaikki vastaavat kombinaatiot. Mutta lopputuloksen sisältö jää auki ; Tiedetään että on kasa sanoja jotka ovat synonyymejä, mutta emme tiedä mitä tämä sana itse asiassa tarkoittaa.

Elsberryn ja Shallitin "Information Theory, Evolutionary Computation, and
Dembski's "Complex Specified Information"
":in huomioissa
muistutetaan siitä, miten sanavalinnoissa välittyy asioita, jotka eivät tule suoraan määritelmien sisällöistä vaan määritelmään valitun termin sisältämistä konnotaatioista. Idean voisi kääntää suomeksi niin, että "Suunnitellusta voidaan päätellä suunnittelija" voi tuntua vakuuttavalta mutta toinen muodon määritelmä "muodosta voidaan päätellä muotoilija" tai "järjestyksestä voidaan päätellä järjestäjä" ei tunnu yhtä vakuuttavalta. Englanniksi sama on sanottu sanoin "Furthermore, the description is problematical. In common parlance, "design" can mean "pattern" or "motif", and the relationship between "pattern" and "purpose" is unclear. Intelligent design advocates claim that "design implies a designer", but perhaps this claim owes more to the structure of English than it does to logic. After all, we would not likely say "pattern implies a patterner"

Termit on siis selvästi liimattu yhteen väitteellä, jota ei testata mitenkään. Tämän yhteyden kiistäminen on riittävä keino kaatamaan koko logiikkakorttitalon. Tämä ongelma vaatii ratkaisun ennen kuin voidaan sanoa että käytetty logiikka itse asiassa perustelee mitään.

Toisena päävaikeutena on se, että miten erottaa "funktio" siitä että "tapahtuu jotain". Eliminatiivisessa filtterissä erottamisen perusidea on se, että kaikki mahdollinen luonnollinen syy -keksitty tai keksimättä oleva- eliminoidaan. Tämä ei hevin ole mahdollista. Tämän lisäksi auki jäisi alkutilan oletuksen oikeudellisuus. Dembski olettaa että vaihtoehtoina on käytännössä vain kolme : sattuma, laki ja tarkoitus. Hänen logiikkansa mukaan kun eliminoidaan kaksi, tiedetään mikä jää jäljelle.

Muut ihmettelevät, että mistä tiedetään että nämä ovat todellakin vaihtoehdot. Esimerkiksi Wilkinsin ja Elsberryn "Theft over Toil" esittää että älykkyys sellaisena kun sitä tutkitaan esimerkiksi rikostutkinnassa, arkeologiassa ja muissa vastaavissa asioissa onkin itse asiassa lainomaisuutta. Tämä vastaa vanhaan tietoisuushaasteeseen, jossa on loogisen positivismin sävyjä ; Tietoisuutta ei voida havaita suoraan, mutta sen vaikutukset voidaan havaita. Tässä mielessä se on samanlainen induktio kuin vaikkapa gravitaatioteoria. Eli kyseessä on lainomainen systeemi, jonka piirteitä voidaan lähestyä.

Loppujen lopuksi kaikki näyttää tiivistyvän seuraavaan tilanteeseen, jonka Myers esitti. Kun kreationisti väittää että "kompleksi tarkoituksellinen koneisto" ei voi koskaan rakentaa itseään ilman että joku suunnittelee ja ohjaa toimintaa, ja että tämä tarkoittaa sitä, että evoluutiokaan ei voi pitää paikkaansa. Evoluutikko näkee helposti evoluution tuottamat asiat juuri näinä vastaesimerkkeinä. Koska keskustelun aiheena on se, ovatko nämä piirteet todella suunniteltuja, on kannanotosta jossa kielletään eiälyllinen syy, seurauksena se, että oletetaan mitä halutaan perustella. Toki kreationisti näkee saman tapahtuvan darwinistin kohdalla. Olennaista onkin huomata se, että keskustelun alla on se, onko A vai B vaikuttanut asiaan. Se, että väittää tilannetta - määrittämällä tai suoralla kieltoväitteellä - sellaiseksi että A on mahdoton, olettaa tässä kohden joko suoraan tai epäsuoraan sen mitä haluaa todistaa.
1: Helppo ratkaisu ongelmaan on tietysti se, että tämä anomalia on irrelevantti. Asioita ratkaistaan sitä kautta mitä tiedetään. Anomaliat on muutettava selityksiksi, jotka tiedetään. Moni tietysti lähtee ratkaisemaan asiaa sitä kautta mitä tiedetään, ja vetää tätä kautta väitteet eliminoinnin tapahtumisesta mutaan. Mutta se on liian työläs ja tilaa vievä ratkaisu tähän juttuun. Olen siis itse asiassa hyvin reilu ja kiltti kreationisteille.

Se, mitä tässä itse asiassa tapahtuu, on se, että ei haluta suoraa olettaa että kaiken takana on Jumala. Siksi rakennetaan looginen päättelyketju, jossa oletetaan tarkoituksellinen kompleksisuus. Oikeasti tämä on aivan yhtä perusteltua, kuin olettaa suoraan Jumala, mutta synonymisoimalla termit yhteen saadaan sanottua "Kompleksisuus on suunnitelmallisuutta ja suunnitelma on kompleksisuutta ja kompleksi suunnitelmallisuus on älyä..." joka on eräänlaista loogista pyörittelyä. Näin siitä, mikä halutaan saadaan rakennettua johtopäätös näistä oletuksista.

Ongelmana tässä on tietysti oletusten "ilmiselvyys". Jumala on yhtä kiistanalainen oletuksena kuin tämä paljon puhuttu "älykäs kompleksisuus". Siksi päättelyketju ei tuo asian perusteltua todistamista yhtään lähemmäksi. Mutta tätä ei haetakaan. Pääasia on, että oletuksista syntyy päättelyketju, jonka johtopäätös on mitä halutaan. Se tuntuu lukijalle -ja itsellekin- vakuuttavammalta. Tälläistä menettelyä kutsutaan rationalisoinniksi. Ja se ei ole kaunis tai hyvä asia.

Tiedettä ei tehdä tiedettä puhtaalla määrittelyleikillä. Saivartelu määrittelyleikillä ja tieteenteko on eri asioita.

2 kommenttia:

Paholaisen Asianajaja kirjoitti...

Olen melkein epätoivoinen ID:n suhteen. Reippaan kreationismin korvaajaksi ottamani häiriötekijä ei ole luonut (heh) mitään uutta moneen vuoteen. Samat teemat toistuvat DiscoInstituten uutiskirjeissä. Tiedeuutisia kommentoidaan EvolutionNews.comissa samalla periaatteella vuodesta toiseen (ilman lukijoiden kommentointimahdollisuutta).

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Eipä hätää. Samaa mieltä näyttävät olevan kreationistitkin.

Kun Dembskin vanhan maan kommentit nostivat metelin, eikä monimuotoisuutta puolustettu, oli selvää että "iso teltta" oli tuhottu. Ei enää voida puhua syyttävästi "tiedejuntasta joka sortaa" jossa ID on suvaitsevan moniarvoista. Nyt sorretaan omia linjoja kun on "vääriä mielipiteitä".

Dembskin kommentit siitä että hänen tulee tutustua enemmän eksegetiikkaan, historiaan ja Raamattuun on hyvä huomata, että kannanotto naamioidaan omaksi virheeksi ja tyhmyydeksi. Toisaalta mainitsematta jää geologian opettelu. Sehän olisi sitä kivaa tiedettä, joten mainitsematta jättäminen kertoo että kyseessä on uskontoasia, ei tiede.

"Oikeaoppisuus" on palannut kreationismiin. ID -kannanotto joka ei ole YEC -maailmasta on joko takinkääntelyä tai erehtymistä.