selitysten sepittelystä.

Jukka Hankamäki kirjoitti attribuutioteorioista. Kysymys on siitä, miten ihmiset kuvailevat ja selittävät erilaisia ilmiöitä.

Hankamäki otti esimerkiksi Tampereella tapahtuneen ravintolapalon, jolle keksittiin nopeasti erilaisia teorioita ja joista tapeltiin innolla internetin ihmemaailmassa. Faktoja ei ollut riittävästi selityksen saamiseen, mutta ihmiset keksivät tapahtumalle erilaisia selityksiä. Osa epäili että kyseessä oli tuhopoltto, rasistinen terrori -isku. Toiset epäilivät maahanmuuttajien, kuten kurdien, olevan sisäisessä kinassa ja tätä kautta ilmiö selittyy ilman rasisteja. Selitystä voisi hakea myös taloudellisen intressin, vakuutusrahojen puolelta joka viittaisi epämuodikkaaseen ja yleisinhimilliseen ahneuteen. Jälkikäteen, tiedon kartuttua, viimeisin on "se oikea tulkinta".

Helpot selitykset tulevat mielestä. Hankamäellä pohjalla on ajatus siitä, että ihmisten omat ennakkoluulot ja intressit ohjaavat niitä selityksiä. Ihmisillä on ylipäätään monia psykologisia vinoutumia, jotka ajavat meidät tulkitsemaan hätäisesti monenlaisia asioita ja pitämään niitä todistettuina, kun faktat sopivat niihin.
1: Hankamäki tosin moitti niitä jotka korostivat sitä, että olisi syytä "tutkia ensin ja hutkia sitten", hänestä tämä oli hieman epäkohteliasta koska tyhmäkin tietää tämän asian. Toki näin ei ole. Hutkiminen on meissä syvällä. Faktapohjan vaatiminen on usein hyvä valinta. Ja se, että sitä tarvitaan koska ilmassa on hyvinkin lennokkaita teorioita "natseista" ja muista vastaavista, on itsessään hieman absurdia. Sloganin tunteminen ja sisäistäminen ovat tässä kohden kaksi aivan eri asiaa.

Ihmisen sisäiset tulkintamallit ovat iso asia. Niitä kautta syntyy esimerkiksi selvästi outoja kirjantulkintoja. "Crackedin" yleistyneet virheelliset kirjantulkinnat ovat tästä yksi esimerkki. Näin se vaikuttaa viihteeseen ja tarinantulkintoihimme. Mutta mukana on vakavampiakin sävyjä.

Ehkä selviten asia tulee kuitenkin esiin siitä, miten noitavainoja tulkitaan. Sillä tässä aiheessa näkyy selvästi henkilön vakaumus. Esimerkiksi valistushenkinen ihmien selittää vainoista taikauskoa ja tähän liittyvää harhaa ja paniikkia ; Uskontokriitikko näkee uskovaisten tärkeän roolin noituuden määrittelyssä ja aktiivisessa roolissa. Yhteiskuntaa voidaan syyttää koska syyllisten esiinkaivamisessa vaikuttivat poliittisetkin intressit. Myös yksilöiden rooli oli suuri, koska juuri he ilmiantoivat toisia ihmisiä. Uskovaiset yrittävät usein sekastrategiaa jossa heitetään esiin "kaikkea muuta paitsi uskontoa" ja niin edespäin. Itse asiassa histroriallisesti suomessakin on opetettu että katolinen inkvisiitio oli aktiivisessa roolissa noitavainoissa, koska tämä korostaa Lutherin oikeaa ratkaisua ja eroa tuosta "porttokirkosta".

Tämä ei selitä niinkään noitavainoissa oikeasti tapahtui, vaan kertoo enemmänkin kertojasta. Tämä on tietysti astetta eri asia kuin sanoa, että mikään näistä intressien sävyttämistä tapahtumaselityksistä ei olisi totuudenmukainen ja oikea. Mutta me keksimme hyvinkin erilaisia selityksiä tälle aiheelle, joka kehottaa muistamaan että se, että jokin teoria on oikea ei ole sama asia kuin, että on aivan perusteltua rakastaa sitä omaa suosikkinäkemystään.

Noitavainoteemaakin tietysti sotkevat tietysti monet harhaluulot. Pari mainitakseni :
1: Noidat liitetään usein naisiin ja köyhiin. Moni tuomittu oli nainen, mutta myös miehiä tuomittiin noituudesta. Pahamaineisessa ja naisvastaisena pidetyssä "Noitavasarassakin" 30% "noitaa" tarkoittavista termeistä on (alkukielisenä versiona) suvultaan maskuliinisia. Köyhiä tuomittiin, mutta tosiasiassa on vaikeaa sanoa oliko heitä yliedustus, eli oliko köyhyys noidaksi tuomitsemisessa todennäköistävä elementti vai ei. Tälläiset selitykset innostavat taatusti kuitenkin kommunisteja ja feministejä.
2: Seksuaalisuuden rooli teemassa ei ollut niin vahva, pelkoa herätettiin enemmän salaliittoajattelun kautta. Noita oli salaliitossa toisten noitien ja saatanan kanssa. Seksi oli koriste, ja sen nostaminen pääteemaksi on hieman sama kuin nostaisi lapsien syömisen tai lypsyonnen varastamisen ja muut taloudelliset intressit pääteemaksi - niitäkin kun tapahtui noitien toimista kertovissa asioissa.

On selvää, että noitavainot olivat massayhsteria, eikä mikään kuolleiden "yllättävään vähyyteen" vetoaminen poista tätä. Vaikka onkin totta että inkvisiitio oli vähemmän väkivaltainen kuin meille on kerrottu, oli ilmiö sen verran laaja ja epäsatunnainen että kyseessä eivät olleet mitkään "toisiinsa liittymättömät satunnaiset assaultit". Massahysterioita taas tunnetaan monenlaisia. Esimerkiksi natsien juutalaisten joukkomurha oli merkittävä esimerkki, jossa ytimessä ei ollut mikään yliluonnollinen asia, vaan juutalaisilla peloteltiin juutalaisuuden vuoksi. Saatana tai pahat henget eivät ollut tässä kovin isossa roolissa (paitsi joillain yksilöillä)- Kansa provosoitui kun sitä provosoitiin asioilla, jotka olivat kansalle valmiiksi provokaatioherkkiä. Natsi -ideologia provosoi, mutta niin kristillinenkin ideologia oli kasvatuskenttänä monenlaisille ilmiöille. Se yksin on tuskin kuitenkaan riittävä. Myös yksilöt on saatava mukaan.

Noitavainoissa on se hyvä piirre, että ne ovat ajallisesti jo melko kaukana. Tämänlaista tarkkailuasiaa voidaan katsoa, ja ehkä oppia ja ymmärtää siitä jotain. Paljon vaikeampaa tätä on tehdä kun katsotaan nykypäivää. Esimerkiksi Jokelan kouluammuskelija Auvinen on tästä hyvä esimerkki.

Häneen kohdistettiin paljon "demonisoitua ymmärrystä". Eli hänet nähtiin epäinhimillisenä hirviönä, johon pseudosamastuttiin. Eli kehitettiin hänen tunnemaailmaansa heijastava kertomus, jota kauhisteltiin. Keskusteluun syntyi jännite jossa oli toisella puolella "kykenen samastumaan hänen tunne -elämäänsä ja ymmärtämään tätä" ja samalla kauhisteltiin miten "kyseessä oli kauhea hirviö, jossa ei ole mitään inhimillistä". Hänestä rakennettiin hirviö, jonka motiiveita lähestyttiin ties minkä kautta. Esimerkiksi uutisen ollessa tuore, kävi hieman kuten Tampereen tulipalossakin. Selitykset nousivat nopeasti.
1: Fundamentalistit selittivät heti ja välittömästi (saman päivän aikana) että takana oli ateistinen yli -ihmisoppi. Teemana oli se, että tämä selitti miten "järkevä nuori mies" tekee tuollaisen väkivaltaisen murha-itsemurhan. Kaikki olisi ollut torjuttavissa Jeesuksella. Tietoa tulkintaan ei mitenkään voinut olla riittävästi tässä vaiheessa. Tarina on pysynyt sen jälkeen käytännössä ennallaan.
2: Toiset ymmärsivät ja näkivät vain, että Auvinen "oli yksinäinen ja koulukiusattu". Tästä syntyy toisenlainen tarina. Kostotarina. Minunlaisten ihmisten on helppo rakentaa tämänlainen kevytselitys ilmiölle. Ja se, että en näe tässä mitään vikaa kertoo omasta sokeudestani aiheeseen.
3: Kolmannet selittivät miten amerikkalaistuminen ja väkivaltaviihde tekee ihmisistä tälläisiä, riittää kun sensuroidaan televisiota. Tässä on järkeä kouluammuskelujen copycat -luonteen vuoksi.
4: Neljännen mielestä ampuma -aseiden saatavuus oli keskeistä, aseet lisäävät väkivaltaisuutta, mikä ei ole asevaikutus huomioon ottaen aivan typerää.
5: Nuorten psykiatrisen hoidon saamisen rajallisuus ja vaikeus lisäävät nuorten ahdistusta eikä hoitoa saada. Tämäkin tuntuu varsin hyvältä selitykseltä. Se on kenties hieman abstrakti, kunnes osuu itse tilanteeseen. Tavallisen ihmisen on helpompaa samastua vaikkapa kiusaamiseen tai vakaumukseen, koska sitä elämää he viettävät itse (enemmän).

Luultavasti kouluammuskelu oli monen tekijän summa, ilmiönä kompleksi ja vaikeasti ymmärrettävä. Luultavasti mielisairaan mieli on erilainen kuin terveen, joten oikea selitys ei välttämättä tunnu vakuuttavalta terveille, joten vaikka se tulisi esiin, se voitaisiin jopa torjua liian kaukaa haettuna. Oikea vastaus on, että ilmiön syitä ei ole täysin selvitetty. Mutta se tarkoittaisi hallitsematonta ja tuntematonta riskiä, eikä ihminen halua ajatella tämänlaisia asioita, koska se tekee arjesta kammottavaa.

Kaaokselta suojaksi rakennamme tälläisiä selityksiä ; On liian vaikeaa tunnustaa oma tietämättömyytensä ja sen, että tälläistä asiaa ei voida mitenkään totaalisti estää.

Selitykset ovat kuitenkin siitä käteviä, että muut kykenevät tunnistamaan meidät niistä ja laittamaan leireihin, laittaa leireihin joilla on "sosiaalisesti väliä". Saadaan rakennettua esimerkiksi "me" ja "viholliset" -luokat. Attribuutioteoriat ovat - kuten Hankamäki muistutti - vaikkapa markkeri lapsen kyvyttömyydestä nousta oman egon ulkopuolelle. (Kun lapsi selittää että hänen poissaollessaan vastaus on "äiti odottaa häntä kotiin".) Aikuisilla ne ovat myös profiloitumiskeino.

Olemme kaikki tässä suhteessa "lapsellisia" ; Ja lapsellisimpia ovat ne, jotka eivät omaa lapsellisuuttaan tiedosta. Dunning-Kruger -effect on kuin jyrä. Huonoimmat ovat niin inkompetentteja, että eivät tajua edes omaa surkeuttaan. Jopa epäonnistumisen huomaamiseen tarvitaan taitoa. Heille mieleen tulee helppo ja ilmiselvä selitys, jota he vahvistavat esimerkiksi aineiston asenteellisella tarkastelulla jossa itselle epäsopiva hylätään tai väännetään vääräksi. Sääli vain, että ilmiselvä ja helppo on tässä kohden nimen omaan se väärä vastaus. Helppous tekee siitä korkeintaan helposti levitettävän ja mainostettavan.

Toki tästä on jotain positiivistakin ; Joku ihminen voi keksiä ideologisten vaikutustensa takia joitain asioita helpommin kuin joku toinen. Jos vain totuus on ennakkoluulojen mukainen. Tämä vaatii tietysti tuuria. Jos itse ei kykene tarkastelemaan asiaa, joku erimielinen voi helpommin nähdä virheitä näissä keksityissä asioissa. Kriittisyyttä syntyy tätä kautta sosiaalisuuden ja erimielisyyden kautta.