Melko usein hengellisyyteen liitetään onnellisuus. Aiheeseen liittyy vahvoja mielikuvia, ja osa ihmisitä jopa aktivoituu vastarintaan jos joku edes vihjaa siitä, että ateistit voisivat olla onnellisia. Psykologiassa tutkimusta aiheesta on tehty. Niissä on havaittu juuri tämänlaista yhteyttä. Uskonnollisuus liittyy onnellisuuteen.
"Epiphenomissa" tuotiin esiin lisänäkemystä asiasta. Yleinen syy havaitulle trendille onkin se, että tutkimuksia on tehty USA:ssa.
Ihmiset ovat olettaneet että tutkimusten tulokset ovat yleistettävissä muihinkin maihin. Mutta Amerikoissa onkin voimakkaita reaktioita uskonnottomuuteen. Tämä kova ja äänekäs vastustaminen tekee uskonnottomista onnettomia. Uskonto ei tuotakaan onnellisuutta vaan uskonnottomien vainoaminen tekee uskonnottomuudesta ankeampaa.
1: USA:ssa tapahtuva "ei oikein uskovien" ideologinen vastustus ei ole mikään ihmeellinen tai uusi tai edes mielipiteenvarainen asia. Se näkyy vaikkapa Intelligent Designistien suhtautumiseta teistiseen evoluutioon. Larry Moran nosti "Sandwalkissa" esiin sen, miten Denyse O'Leary moitti evoluutiota kannattavia jotka katsoivat olevansa kristittyjä, Sellaisia kuin vaikkapa maailmankuulu evoluutikko Dobzhansky. O'Leary muistuttaa miten monelle amerikkalaiselle on tärkeää olla "True Christian", ja miten erimielisiä leimataan hyvinkin häijysti. Kysymys ei siis ole edes siitä, onko uskovainen vai ei. Vaan siitä onko uskovainen JA pitääkö siihen päälle vielä tietyt mielipiteet, jotka voivat koskea moninaisia aiheita, kuten politiikkaa (oikeisto) ja tiedettä (evoluutio) ja jotain muuta (abortti).
"Epiphenomissa" viitattiin tutkimukseen joka oltiin tehty Englannissa. Siellä uskonnottomuus on hyvin yleistä. Suuri osa on myös sellaisia, että he liittävät itsensä tiettyyn uskontoon tai uskonnäkemykseen, kuten protestantteihin. Mutta heillä ei ole tietoa siitä mitä tämä protestanttisuus tarkoittaa. He ovat ikään kuin mukana "perinteen kautta".
Kovimmat emotionaaliset ongelmat olivat lievästi uskonnollisilla. Onnellisuus ei ollutkaan "lineaarista", eli uskonnollisuus tai uskonnottomuus lisääntyessään kasvattaisi tai vähentäisi onnellisuutta. Sen sijaan syntyi U -mutka. Uskonnollisimmat ja uskonnottomimmat olivat onnellisimpia. Syyksi lievästi uskonnollisten tavallista suurempiin vaikeuksiin johtunevat siitä että he kokevat kovan määrän erilaisia elementtejä ; On uskonnollisuudesta tulevaa syyllisyyttä, mutta kuitenkin myös sitä että ei osaa hyväksyä täysin yhteisön arvoja. Väliinputoajan rooli on raskain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti