Lähiaikoina on uutisoitu kahdesta asiasta, jotka sitovat käyttäytymistä kemiaan.1: Ensimmäinen on ruotsalaistutkimus, joka on löytänyt yhteyden matalaan serotoniiniaktiivisuuteen ja kiihkeään uskonnollisuuteen. Serotoniiniaktiivisuus aivoissa on epänormaalia. Matalalla serotoniinitasolla on myös yhteys masennukseen. Tämä tuo helposti mieleen sen, miten uskovaiset kertovat että elämä ilman uskontoa ei ole riittävän hyvää. Että he ovat onnettomia ilman.
2: Toinen on tutkimus, jossa metyylielohopealle altistuminen sai valkoiibiksissä aikaan taipumuksen pariutumiseen saman sukupuolen kanssa. Metyylielohopea sekoittaa hormonitoimintaa ja umpieritystä ja muuttaa tätä kautta lintujen käytöstä. On tiestysti helppoa ajatella että sama koskisi ihmistäkin, joten homoseksuaalisuuskin olisi perimän ja kasvatuksen lisäksi kemiallista.
Tälläisiin tutkimuksiin on itse asiassa vaikeaa suhtautua täysin neutraalisti tai oikein. Syynä on se, että aiheesta käytävä keskustelukenttä on polarisoitunut.
Karkeasti voisi sanoa että asiassa on suggestiivinen ihmiskuva, eli näkemys jossa ihminen suostutellaan hyvin suurelta osin kaikkeen ja perimällinen ihmiskuva, jossa perimän katsotaan komentavan ihmistä hyvinkin paljon. Molemmissa näistä vastuu piilotetaan. Tämän lisäksi on tietysti vapautta korostava näkemys, jossa kaikki nähdään valintana, jolloin ihminen on "syyllinen" tai "ansainnut" tilansa.
Asiat ovat tietysti hyvin mutkikkaita. Esimerkiksi uskonnollisuuteen on liitetty useita erilaisia asioita, jotka ovat rakenteellisia ja/tai geneettisiä.
1: Dean Hamer liitti uskonnollisuuden geeniin joka lisäsi kokemusta sulautumiseen luonnon ja ympäristön kanssa.
2: Persinger taas aktivoi aivoja "Godhelmet" -laitteellaan ja havaitsi että tietyllä tavalla saadaan aikaan läsnäolokokemuksia.
3: Michael Gazzanigan kirja "Eettiset aivot" yhdistää uskonnollisuuden ohimolohkoepilepsiaan. Sen synnyttämät kohtaukset aikaansaavat poikkeavia aistimuksia, kuten outoja havaintoja ja kuuloaistimuksia. Ohimolohkoepileptikko toimii kohtauksien ulkopuolisessakin elämässään poikkeavasti ; Heidän seksuaalisuutensa on joko korostunutta tai olematonta. He ovat aggressiivisia mutta eivät väkivaltaisia. Ja heillä on moraalikoodisto jota he seuraavat, ja joka ei taivu.
Tosiasiassa uskonnollisuus ei ole yhtä kuin nämä kokemukset. Niiden kokeminen ohjaa luultavasti ihmisiä hakemaan selitystä kokemuksilleen. Siksi uskonnollinen kokemus ei ole yhtä kuin sulautumis- tai läsnäolokokemus, mutta moni tälläinen poikkeava kokemus on uskonnollinen kokemus tai väritetään ihmisen mielessä sellaiseksi. Ne liittyvät vahvasti uskonnolliseen käyttäytymiseen. (Samoin kuin serotoniinin kohdalla, jos tavallinen elämä ei riitä, se johtaa helposti siihen että haetaan jotain erikoisempaa ja ekstreemimpää.)
Uskonnollisuus siis liittyy näihin asioihin, mutta on itse asiassa hieman harhaanjohtavaa sanoa että kyseessä on "uskonnollisuusgeeni". Sellainen tietysti myy hyvin. Aihe on messevä.
Homoseksuaalisuuden kanssa tilanne on tietysti hieman hankalampi, koska kysymys on eläimistä. Ei ole varmaa että se toimii aivan samalla tavalla ihmisissä. Tosin ihmistenkin seksuaalisuuteen liittyy hormonitoiminta - ei ole sattumaa että ihmiset kiinnostuvat tietyistä asioista juuri murrosikään liittyen.
Lehtijulkaisuissa tälläiset uutisoinnit johtavat helposti ylitulkitsemaan. Moni voi ajatella, että homous johtuu kuumemittarin hajoamisesta tai vaikkapa väärän alueen kalojen syömisestä. Tai että homous johtuu täysin kemiasta ja homoseksuaalisuuden syyt ovat kokonaan tässä. Moni voi myös ajatella että uskonnollisuus on masentuneisuutta.
Nämä ovat ylitulkintoja. Molemmat ilmiöt ovat monisyisiä. Mutta ilmiöt eivät ole täysin kasvatuksenkaan tulosta. Ihminen ei ole niin vapaa kuin moni uskottelee. Eikä toisaalta niin manipuloitavissa mihin tahansa kuin toiset pelkäävät. Mutta ei syntyperä ja geenitkään meitä täysin determinoi.
Kuvassa Helsingin keskuspuistosta kuvattu lumienkeli. Lumella on jännittävä korrelaatio uskonnollissävyiseen toimintaan. Kakkoskuvassa samanlainen impulssi on johtanut roskiksen päälle rakentuneeseen noin 30 senttiä korkeaan lumiukkoon joka kuvattiin Korsossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti