Columbossa on voimakas kontrasti. Tekijät ovat usein ylempää sosiaaliluokkaa, näyttelijöitä, upseereita, ja muita vastaavia. Columbo sen sijaan on suttuisesti pukeutunut. Jän esiintyy epävarman mutta kohteliaan oloisesti. Hän vetoaa usein siihen miten systeemi vaatii tekemään tietyt byrokratiat, ja miten tulee paperitöitä. Hän etsiskelee todisteita taskuistaan pitkällisesti mutisten jotain epämääräistä. Usein Columbo kysyy jotain, poistuu paikalta ja palaa sitten takaisin kysymään sen kuuluisan vielä yhden asian. Tällä syyllinen saadaan lepyteltyä turvallisuuden tunteeseen. Joskus tavat ärsyttävät ja tekijä provosoituu tekemään virheitä.
Columbossa voidaan nähdä julmakin puoli. Jokainen jakso kertoo siitä, miten Columbo ensin etsii syyllisen ja sitten kiusaa tätä kunnes hän tunnustaa. Columbo on kuin purkka tukassa. Hän saapuu, vie henkilökohtaisen tilan, antaa rauhan tunteen vain palatakseen takaisin. Hahmo on siis koominen ja julma samanaikaisesti.
Columbossa mystisintä on kuitenkin hänen vaimonsa. Hän viittaa häneen miltei jokaisessa jaksossa. Vaimoa ei koskaan kuitenkaan nähdä. Sarja jatkuu hyvin pitkään näin, ja katsoja on likimain varma siitä, että tosiasiassa vaimo on fiktiivinen. Columbo vain referoi hypoteesejaan ilmaan käyttäen viatonta perhe -elämää esimerkkinä. Tosiasiassa Columbo vain ajaa samaa turvallisuudentunteeseen ajamista kuin muutoinkin.
"Troubled Waters" -mysteerissä kuitenkin paljastuu että joku muukin on puhunut Columbon vaimon kanssa. Tosin tässä kohden jää auki, onko Columbo silti käynyt kaikkia epäillyille tekemiään keskustelujuttujaan tämän kanssa. Vaimo on kuitenkin olemassa. "An Exercise in Fatality" -jaksossa Columbo puhuu vaimonsa kanssa puhelimessa. Paljon puhuttu vaimo on siis näkymättömissä. Jakso "Rest in Peace, Mrs. Columbo" tekee vaimosta ehdottoman olemassaolevan, koska murhaaja yrittää tappaa hänet. Koko jakson ajan on epäselvää onko vaimo tapettu vai ei. Lopulta näytetään jopa valokuvia. Mutta paljastuu että uhri ei ole "rouva Columbo".
Sarjassa voidaan nähdä tietynlainen sukupuolirooli. Columbo on homssuinen, mutta hän on toiminnan ytimessä. Hänen vaimonsa on referoitava, abstrakti. Voidaan ajatella että Columbo on jopa välineellistänyt vaimonsa. Vaimo on vain objekti, johon viitataan keskusteluissa. Vaimon oivallukset ovat olennaisen tärkeitä, mutta Columbo kuitenkin saa kunnian rikoksen ratkaisusta. Vaimo, jolla ei ole näkyvyyttä, ääntä ja jonka sanomiset kulkevat maailmalle siinä määrin miten aviomiehelle sopii. Mies siis päättää mikä on tärkeää ja mielenkiintoista, naisen tehtävänä on vain sopeutua tähän rooliin. Tämä voi johtaa miettimään sitäkin, onko tässä kyseessä perinteinen sukupuolirooli, jossa nainen on miehen vallan alla. Naista ikään kuin ihaillaan kaukaa mutta naista samalla pidetään vangittuna.
1: Tämä ei voi olla tuomatta mieleen vanhan ajan neitsytkulttia, jossa ihanteena oli rakastaa kaukaa naisen abstraktiota, ja ihailla sitä että suhde pysyi tälläisenä. Naisen siveys oli tärkeää, koska muu olisi miehen aseistariisuvaa ja poistaisi abstraktin kaukorakkaussuhteen.
Toisaalta voi olla, että vaimon oivalluksia ylikorostetaan ja Columbo onkin itse asiassa vaatimaton. Tarinankerronnallisesti molemmat ratkaisut toimivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti