Ylikultturisoiminen.

Sosiologian avulla voidaan tehdä paljon "hyviä juttuja". Joskus sitä kuitenkin käytetään huolimattomasti. Annan tästä muutaman esimerkin.

Eräänä päivänä kohtasin ihmisen, joka selitti että eurooppalaisen miekan muoto johtuu pelkästään uskonnosta. Hän oli selvästi innoissaan siitä että japanilaisessa miekassa on vain pieni suojarengas. Samoin kiinalaisissa miekoissa on melko pieni väisti. Gladiaattorien miekoissa väistittömyys pistää silmään. Sapeleissa taas on käyrä terä, mutta ei eurooppalaisen miekan isoa väistiä. Tästä hän päätteli että selitys ei voi olla sattumaa. Takana on se, että kristityille risti on tärkeä asia. Asia muuttui hieman huvittavaksi, kun hän selitti aivan tosissaan että väistien ainut tarkoitus on estää miekkakättä liukumasta terälle. Hieman myöhemmin hän selitti että japanilaisten ja kiinalaisten miekkojen pienet väistit ovat riittäviä tekemään kaiken. Hän ei ilmeisesti ollut koskaan koskenutkaan miekkaan ja nähnyt sellaisen käyttöä pelkästään televisiossa. Eurooppalaisessa miekkailussa on paljon collection -tekniikoita, joissa pidempi väisti on keskeinen elementti. Väistillä voidaan myös lyödä ja saada aikaan erilaisia hyökkäystapoja, jotka sopivat eurooppalaiseen taisteluperinteeseen. Japanissahan esimerkiksi miekoissa on kahvat mutta sillä lyömistä pidettiin häpeällisenä. Euroopassa "se mikä toimii, toimii" ja manuaaleissa on paljonkin pommelilla naamaan lyömiseen keskittyviä tekniikoita.

Funktion puute ei ainakaan ole kovin uskottava selitys, ja se kertoi lähinnä kertojan omasta tietämättömyydestä. Henkilön osaaminen heiluttelusta muistutti pikkupoikien taistelumietintöjä, joita sotkevat erilaiset epäolennaiset lillukanvarret, kuten se ampuuko hämähäkkimies laseria vai ei.

Syynä väistien eroon on se, että pitkämiekka on pidempi. Kiinalaiset miekat ovat pitkää miekkaa pienempiä, selkeästi yhden käden aseita. On hyvä huomata että eurooppalaisissakin aseissa armong sword, langes swert ja muut vastaavat puhtaasti yhden käden miekat ovat rakenteeltaan erilaisia. Väistit ovat lyhyitä, ja ne on usein korvattu kättä suojaavalla kuvulla. Pidempien miekkojen vuoksi euroopassa keskityttiin siksi siihen että "miekka on myös kilpi". Toinen käsihän on "sidotummin mukana", joten siihen ei voida laittaa kilpeä.

Tätä kautta ristin muoto on vain korkeintaan spekulaatio siitä mistä muoto on tullut keksijän mieleen, ei syy yleistymiseen ja säilymiseen. Tässä ongelmana on se, että hypoteesinmuodostuksen rakenteen miettiminen on tässä tapauksessa yksilötasolle vietyä, jolloin siinä tehdään eräänlainen ajatuksenlukuteoria jossa käsitellään yhden ihmisen yhden hetken subjektiivista ajatteluprosessia. Tälläinen perustelu ei ole kovin hedelmällinen.

Toki tähän saadaan yhteensopimaan sapelin levinneisyysalue. Käyrän miekan voisi sanoa olevan viittaus islaminuskon puolikuuhun. Ongelmana tässä on se, että valtaosa uskonnoista ei rakenna uskonnon symbolin näköisiä aseita. Juutalaiset eivät käytä heittotähtiä, ja japanilainen katana ei näytä buddhalaisilta symboleilta. Tätä kautta teoria ei ole kovin yleistettäväkään. Yhteensopivuus on sen verran harvinaista, että voidaan kysyä vakavasti onko sen takana mitään muuta kuin sattuma.

Vaihdan aihetta.

Hieman vastaava asia on nimittäin evoluution kohdalla. Tämä vain on mutkikkaampi. Evoluutiota sanotaan usein aikansa kuvaksi, sen synty on ymmärrettävissä kulttuurinsa kautta. Se onkin totta, eikä liene sattumaa että Darwin ja Wallace päätyivät samankaltaisiin ajatuksiin toisistaan riippumatta. Se on syntynyt vahvasti sen ajan talousteorioiden innoittamana. Esimerkiksi muutama ihan fiksukin feministi esittää että evoluutio on tämän, sinällään hyväksyttävän ja hyvän näkemyksen, vuoksi vain ja ainoastaan aikansa heteromiesnarraatio, ja siksi epäuskottava ja väärä. Evoluution kohdalla on syytä muistaa ainakin seuraavat asiat:
1: Innoite näkemykseen voi tulla ajasta, mutta tosiasiassa empiriassa testin lopputulos ei ole kulttuurisidonnaista. Se että jokin kulttuuri innoittaa johonkin teorian testaamiseen tai näkökulmaan ei tarkoita sitä että se olisi väärä. Hypoteesinmuodostusta ei pidä sekoittaa testaamiseen, eli teoriat testataan kokeilla eikä asioita osoiteta vääräksi "keksijän habituksella", ad hominem ei siis riitä. Vaikka idea tulisi huumeissa shamanistisessa sessiossa, niin so what jos se kestää testit? Eikä tämä onnistuminen tekisi siitä "shamanistista huumeteoriaa".

Suurempi ongelma tässä on kuitenkin yleistettävyys. Sillä evoluution naiskuvaa vastustettiin. Eli se, että sen talousteoriasta nostettu kilpailu sopi aikaan ei tarkoittanut että teorian joka ikinen yksityiskohta sopi aikansa henkeen. Vastustusta syntyi seksuaalivalinnan käsitteen kautta. Nimittäin se asettikin naiset valinnan rooliin. Mies, jonka piirteitä on uhoaminen ja seksuaalinen halukkuus, jota varten naisen odotettiin toimivan siveästi, oli kuin riikinkukko pyrstöineen tai urosgorilla lihaksineen. Tässä mies on näyttelijä ja juuri uhoaminen pistää hänet valinnan kohteeksi. Seksuaalivalinnassa valta oli naisella. Tätä kautta evoluution kautta syntyi ajatuksia naiskuvasta jotka eivät olleet kovinkaan perinteisiä.
1: Tosin minun on puolustettava feministejä sillä että syynä on yleiset harhakäsitykset evoluutioteoriasta. On aika hankalaa kommentoida alaa jota ei ole opetellut jos siitä pyörii erilaisia legendoja. Tämä nousi esiin, kun "Pingviinien matka" -nimisestä elokuvasta syntyi puhetta. Sitä nimittäin käytettiin perinteisen perhemallin tukijana, osoituksena siitä että perinteinen miesten ja naisten roolienjako oli luonnollista. Evoluutiossahan erilaiset tilanteet pistävät eri strategiat kannattaviksi, jolloin lajista toiseen yleistäminen ei oikein tule kysymykseen tällä tavalla. Evoluutioteorian termejä lainaavaakin keskustelua kuitenkin käytettiin asian ahkerasti. Siksi ei ole ihme jos tälläisiä käsityksiä syntyy.