Koirien pettämisestä ja vähän ihmisenkin.

Olen jonkin verran elämäni aikana leikkinyt koirien kanssa. Yksi yleisistä leikeistä on heittää tikkua tai palloa jota tuo eläin sitten juoksee takaisin. Peli on tietysti aika järjetön, vain liike ratkaisee. Sama tosin sopii lähes kaikkeen urheiluun. Minulla oli tapana myös hämmentää koiria. Eli aina välistä teeskentelin heittämistä mutta käänsinkin tikun piiloon selän taakse. Koira lähtee tästä juoksemaan ja hämmentyy kun ei näe tikkua.

Ihmiset tekevät aivan samaa. Tähän odotukseen liittyy itse asiassa voimakkaita ilmiöitä, joita käytetään lavataikuudessa. Tuoreessa "Tieteen Kuvalehdessä" oli itse asiassa juttua silmien liikkeistä, jotka auttavat havaitsemista, mutta joiden vuoksi jotkut piirretyt illuusiot syntyvät sivutuotteena. Näin on tietysti sen takia että illuusioita ei esiinny luonnossa, eikä niistä ole haittaa. Evoluutio taas huolehtii vain hengissä selviämisestä, ei täydellisestä ja tarkasta havainnoinnista.

Tähän oli liitetty juttu jossa kuvassa oleva taikuri Teller. Kuvatekstissä kerrotaan että jos taikuri heittelee vaikka avaimia, hän voi jossain vaiheessa vain imitoida heiton liikettä ja seurata liikettä silmillään ikään kuin olisi heittänyt. Kun katsoja on nähnyt avaimet, hän odottaa niitä ja siksi hän näkee ne. Olin asiasta melko vakuuttunut, kun "Mentalist" -TV -sarjassa oli tehty sama taikatemppu. Kun en tiennyt että se on tulossa, näin kirjaimellisesti sen kiven jota päähenkilö heitteli. Se vain ikään kuin haihtui ilmaan. Se tuntui ensikatsomalta trikiltä. Näky oli siis vahva. Kun katsoin sen boksista uusintana, näin että koko kiveä ei heitetty eikä se siis voinut haihtua ilmaankaan. Nyt en enää kykene näkemään sitä kiveä siinä ilmassa koska osaan odottaa että se ei ole siinä. Ensimmäisen katsomiskerran ilmiö oli ainutkertainen. (Tässä yksi syy miksi taikurit eivät toista temppuja. Muitakin tietysti on.) Hauskinta on se, että olin juuri lukenut juuri kyseisestä illuusiosta. Se on niin vakuuttava että jos et osaa olla siihen varautunut, se toimii.

Jännittävää onkin miettiä sitä, miten paljon elämämme havainnoista on tämänkaltaisia illuusioita. Kun tähän sekoittaa tunnetun ilmiön, valemuistot, ei elämämme ja kokemuksemme yksilöinä ole niin luotettavia kuin mitä ensiajattelemalla voisi luulla. Tämä yksinkertainen temppu siis opettaa tiettyä nöyryyttä. Samalla korostuu se, että ihmisen havainto on jotain hieman muuta kuin tieteellinen havaitseminen, joka perustuu otoksiin ja mittalaitteisiin. Video tallettaa heitot sinällään. Se ei hämäänny odotuksista vaan mekaanisesti toistaa "Mentalistin" tähden tekemät liikkeet. Katsojan havainnointi vain konstruoi siihen odotuksia ja lopputuloksena on illuusio kivestä joka haihtuu ilmaan.

Tästä ei tietenkään voida sanoa paljoa koiriin sovelluksia. Koska koira voi vain ottaa ennakkoa, jotta saisi tikun kiinni. Kuitenkin tuntui hieman hassulta ajatella että on ihan mahdollista että olen ollut koiralle jonkin sortin taikuri.