Boyakasha!

Sacha Baron-Coheinin tähdittämää "Ali G USA:ssa" tulee jälleen televisiosta. Tässä sarjassahan on ideana se, että kolme erittäin kliseistä hahmoa haastattelee ikään kuin piilokameran hengessä ihmisiä. Tätä kautta saadaan tietysti nauraa jo sillä kun ihmisiltä kysytään typeriä, ja nämä eivät selvästi huomaa että heitä vedätetään.

Tämän tason lisäksi sarjassa on oikeasti toisiakin asioita. Itse asiassa sen kautta voidaan oppia moniakin asioita. Avainsanana on kommunikaatio. Mielestäni sarja tuo tiettyjä asioita esiin hyvällä tavalla. Eli tekemällä tutuista ilmiöistä absurdeja. Sarja on sävyltään hyvinkin surrealistinen. Osalle sarja on varmasti vain pölhöilyä jota on kiva katsoa sen takia että siinä nolataan haastateltava ja haastattelijan "pokkaa" ihaillaan ja halveksitaan samanaikaisesti.

Mielestäni sarjassa on juttujen takana näiden lisäksi monta fiksua asiaa.

Asenne.

Tärkein kommunikaation taso on asenne.
1: Mielestäni tärkein taso tässä on hyväntahtoisuuden periaate, jossa ideana ei ole niinkään nähdä keskustelukumppania erehtymättömänä, mutta kuitenkin sellaisena että tämän sanomisissa oletetaan olevan takana jokin järki ja että tämä järkevä osa on se osa johon on parasta tarttua. Virheitä voidaan tietysti korjata, mutta pääasiassa ei ole osoittaa että vastakumppani on väärässä oleva typerys, vaan pikemminkin korostaa sitä että molempien kyky tehdä virheitä voi johtaa siihen että yhdessä opitaan jotain uutta. Sarjassahan heitetään usein yllättäviä ja outoja ja irvokkaita sekä alatyylisiä kysymyksiä. Niissä on kuitenkin yleensä jokin ydin. Ehkä helpoin esimerkki on sarjan jakso jossa Brüno -homo kyselee syvästi uskovaiselta jonka mielestä homoseksuaalisuus on syntiä. Kysymyksessä hän kysyy selvästi omaan elämäänsä viittaavalla tavalla kysymyksen siitä voiko olla hetero jos asuu ihmisen kanssa jolta on leikattu munat. Kysymys liittyy sukupuolenvaihdoksen luonteeseen. Kysymys on pohjimmiltaan siitä, onko homoseksuaalisuus ihmisen oma kokemus vai ulkopuolisen kokemus. Itse asiassa kyseinen uskonnollinen auktoriteetti edustaa siitä harvinaista porukkaa, että hän yrittää nähdä sen järjen siellä takana. Tyypillisesti haastateltavat alkavat korjaamaan jotain ilmaisuvirhettä ja nämä takana olevat asiat eivät tule lainkaan esiin. Näin käy esimerkiksi siinä kun Ali G -räppärihahmo haastattelee uutisimogulia. Kun hän kysyy siitä miten "Waterworldissä" presidentti vaihdettiin, keskustelun aiheena oli Watergate -skandaali, joka ajoi Nixonin vallasta. Uutispomo selvästi tajusi tämän, mutta silti keskustelu siirtyi pienellä vaivalla siihen miten Waterworld oli huono elokuva. Olisi ollut ehkä fiksumpaa mainita siitä, miten journalismi tosiaan tekee muutakin kuin pelkästään nostaa esiin tapahtumia ja kertoo niistä. Uutisointi myös muuttaa maailmaa.
2: Kaksoisstandardit ja suvaitsevaisuus ovat sarjassa itse asiassa hyvin lujasti läsnä. Tämä näkyy siinä, miten hahmot ovat itse asiassa hyvin hyökkääviä ja loukkaavia haastatteluissaan. Esimerkiksi Borat -hahmo on hyvin rasistinen, etenkin juutalaisia kohtaan. Ja hän hyppii jatkuvasti yli kulttuuriin sopivien hyvien tapojen rajojen. Tässä kohden on hyvä miettiä että sallittaisiinko samanlaista käyttäytymistä jos normiamerikkalainen tekisi vastaavaa toisin päin. Hyvin luultavasti ei. Tyypillisesti haastateltavat ovat hyvin, jopa äärimmäisen, suvaitsevaisia ja kärsivällisiä. Tässä nostetaan esiin että suvaitsevaisuutta on tavallaan olemassa vain jos on jotain suvaittavaa. Onkin tavallaan kaunista nähdä miten Borat viininmaistelussaan saa aluksi vaikeuksia kun ei suostu pitämään viinilasia oikein. Viininmaistelijoiden etiketti puuttuu ja juomat kaadetaan kerralla kurkkuun. Kuitenkin viinikerholaiset kestävät tätä oikein hyvin, jopa siinä tilanteessa kun Borat näyttää seksuaalisia aktioita sisältäviä kuvia itsestään.

Kielellinen taso

Toinen merkittävä teema on kielenkäyttö.
1: Terminologia ja jargon tulee vahvasti esille etenkin Ali G -hahmon haastatteluissa. Hän kysyy monessakin jaksossa siitä miksi ihmiset käyttävät mutkikkaita sanoja ("konflikti" "keskustelu") joita nuoret eivät ymmärrä. Tässä voidaan nostaa esiin myös "nuorten kieltä", joka taas on sellaista mitä haastateltavat eivät lainkaan osaa. Tämä korostaa sitä että mitään "populaaria kieltä" ei tavallaan ole olemassakaan. Eri alakulttuurit vaativat eräänlaisia tulkkeja.
2: Metaforat ovat sarjassa paljon käytettyjä, mutta tosiasiassa niitä voi olla vaikeaa ymmärtää. Tämä tulee esiin ulkopolitiikan kohdalla, kun "keppiä ja porkkanaa" muuttuu mietinnäksi siitä että miksi porkkanoiden lähettäminen johonkin maahan vaikuttaisivat jotain. Että vaikka porkkana olisi kansallisruokaa, niin miljoonalla tonnilla ei tee mitään. Kun kuvaileva luonne selviää, kysymykseen tulee se voisiko porkkanoista olla hyötyä nälänhätäalueella. Vastaavaa tehdään poliisejen toimintaan tutustuttaessa leikkiaseilla. Poliisikoululaisten harjoittelua seuratessaan Ali G piti pidätetyn hallussa ollutta muovista tehtyä proppia leluaseena, ja kohteli pidätettyä siksi vitsailijana. Tätä kautta korostuu se, miten asiat ovat aika usein kontekstissa ja niitä on hyvä tiedostaa.
3: Homonyymi on sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla mutta jossa on kaksi eri merkitystä. Malliesimerkki tästä on "tiedejakson" keskustelu apinoista. Ali G loukkaantui siitä että ihmisten kerrottiin olevan "homoja". Tämä tuo esiin sen, miten kielessä termin määrittelyllä on erilaisia tasoja ja sisältöjä.
___3.1: Ekvivokaatio on virhe, joka syntyy hyvin helposti huolimattomuusvirheenä. Takana on yksinkertaisesti se, että esimerkiksi termillä "skeptikko" on useita merkityksiä. Antiikin ajan skeptikko oli elämäntavan harjoittaja, jonka mielestä ei voitu tietää yhtään mitään ja että tämän tajuamisesta ja hyväksymisestä seuraa mielenrauha. Skeptikot ovat taas myös ryhmä joka on skientistinen, eli se hyväksyy vain tieteelliset asiat. Arkipuheessa skeptikko voi tarkoittaa sitä että joku on yleis asenteeltaan epäluuloinen. Näiden kolmen määritelmän vaihtuminen lennosta on helppoa ja sitten ihan huomaamattaan puhuu toisaalla aidasta ja toisaalla aidanseipäästä. Kommunikaatiossa käy helposti niin että toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä ja ekvivokaatiota tuottavat lopulta sen tilanteen että ei tiedetä mitä kumpikaan puhuu. Juuri tämän vuoksi filosofit viilaavat sanoja ja niiden vivahteita.
_____3.1.1: Ideana on se, että termillä on merkitys ja mitä rajatumpi, tunnetumpi ja tietympi määritelmä on, sitä selvemmin sitä voidaan käyttää. Samasta termistä on usein erilaisia näkemyksiä (onko sukupuolenvaihdoksen läpikäynyt henkilö nainen vai mies vai jotain muuta riippuu naisen ja miehen määritelmätavasta.) ja on hyvä tietää mikä merkitys kulloinkin on. Jos tässä ollaan huolimattomia, termistä tulee sumuinen ja virheitä syntyy todella helposti. Sivutuotteena on usein/helposti kammottava määrä termejä joita ulkopuolinen ei ymmärrä.

Kaiken kaikkiaan sarjassa kiinnostavaa onkin se, mikä tekee haastattelijoista huonoja, sekä se millä tavalla haastatellut pahentavat tai korjaavat toiminnallaan tilannetta. Sarjassa on paljon epäonnistumisia ja onnistumisia tässä kohden.