Hikisosiologia.

Sosiologiassa tutkitaan ihmisiä ja heidän yhteisöjään. Tätä tutkimusta tehdään usein läheltä, eikä olla luonnontieteiden harjoittajien tapaan ulkopuolisia manipulaattoreita. Tavoitteena on löytää yhteisöstä säännönmukaisuuksia ja sitoa ne johonkin aineistoon, joka voi olla vaikkapa haastattelua. Usein tavoitteena on myös vaikuttaa yhteisöön, tai tutkimuskohteesta ulkopuolisilla olevaan kuvaan. Ja siihen että yhteiskunta muuttuu johonkin suuntaan ... Tätä kautta voinen minäkin mainita pari sanaa hikipedian yhteisöstä. (Vaikka voinkin olla "liian jäsen ollakseni objektiivinen.")

Ensin täytyy tietysti olla tutkimuskohde, joka sisältää jonkinlaisen määritelmän ja rajauksen.

Yhteisön määritteleminen on sinänsä tässä kohden hieman haasteellista. Hikipedialla on nimittäin sekä lukijoita, kirjoittajia, datapuolella puuhaajiin että sensoreita. Usein nämä roolit ovat limittäisiä. Lisäksi voidaan rakentaa erilaisia hierarkioita.

"Hikipedistin" määrittelyssä voitaisiin periaatteessa käyttää kahta tapaa.
1: Ensimmäisen näkemyksen mukaan "kukaan ei kuulu ryhmään johon ei itseään kutsu". Eli hikipedistejä olisivat kaikki jotka kutsuvat itseään sellaiseksi. Laajemmin tätä voidaan katsoa että jäsenet määrittelevät toisensa. Eli tarvitaan jonkinlainen lössi ihmisiä joista jokin määrä on sitä mieltä että "tuo on hikipedisti".
___1.1: Tämä on joskus hieman kummallinen, koska kukaan tuskin kutsuisi itseään vapaaehtoisesti "agitaattoriksi" tai "pseudotieteilijäksi". Moni diktaattorikin on yrittänyt olla määritelmällisesti tasavaltainen, esimerkiksi rooman keisarikunnan syntyvaiheissa tämä oli "se kikka jota käytettiin".
2: Toinen tapa on se, että tutkija vain valitsee näkökulman siitä mitä "hikipedisti" tarkoittaa. Tässä on hyvä tehdä määrittelyt selvästi eikä sekoittaa niitä toisten tutkimusten määritteisiin. Koska jos esimerkiksi lehden lukijat sekoitettaisiin lehden journalisteihin, olisi selvää että tulokset eivät sopisi yhteen. Tämä voi aikaansaada sekaannuksia. Lisäksi hikipediaan liittyvät ihmiset voivat suuttua joko siitä että heidät on otettu väkisin mukaan, tai he olisivat halunenet mukaan mutta eivät ole päässeet. Tai sitten jollekulle on tehty jotain, josta he eivät pidä.

Käytännössä hikipedia voidaan määrittää käyttöliittymään osallistumisena. Eli on nettisivu jota tuottaa, lukee ja editoi ja vandalisoi erilaiset ihmiset. Mielestäni he kaikki ovat jollain tavalla hikipedisteja. Tämä on hyvin laaja määritelmä, ja useimmat muut kattaisivat tästä laajasta määritelmästä jonkun kapeamman sirpaleen. Joku voisi puhua "aidoista hikipedisteistä", joilla olisi vaikka vähintään 5000 muokkausta ja ylläpitäjän status. (Tähän verrattava tapa on esimerkiksi fundamentalistien tapa tulkita uskoaan.) Mutta tämä on mielestäni turhan elitistinen ollakseen tällä kertaa tarkoituksenmukainen.

Tarkastelussa on aina jollakin tavalla ryhmässä olevien ihmisten suhde toisiinsa. Tässä on yleensä epämuodollien ja muodollinen versio.

Hikipedian tutkimus on selvästi mikrososiaalista, jos se otetaan sellaisenaan. Mutta jos se liitetään osaksi isompaa vapaiden vertaisverkkojen linkkiä, eli yhdistetään wikipediaan ja muihin vastaaviin, voi kyseessä olla "isompikin asia".

Tämän jälkeen voidaan tarkastella hierarkiaa sekä ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Ihmisten suhteet voivat olla hyvinkin mutkikkaita: Esimerkiksi "ammatillisesti" arvostan "Käyttäjä:Luomaa" paljon. Hän tekee hyvää duunia. Ihmisenä en hänestä hirveästi pidä, ja luultavasti hän pitää minusta vielä vähemmän. "Käyttäjä:Peelon" kohdalla tilanne oli päinvastainen. Mielestäni hikipedia olisi ollut parempi paikka ilman hänen tekstejään, mutta ihmisenä hän oli mitä mainioin. Tätä kautta voidaan sanoa että ihmisillä voi olla systeemiin liittyviä ja henkilökohtaisia suhteita toisistaan. Tietenkin ne vaikuttavat toisiinsa aina jonkin verran. Lopulta syntyy verkosto, jossa kaikilla on jonkinlainen suhde toisiinsa, jos ei suoraan niin "mutkan kautta". Ja tämä tietysti muuttuu ajan mittaan.

Hikipediassa on myös selvä sosiaalinen rakenne. Niistä ehkä keskeisin on hierarkia. Se on ensivilkaisultaan aika yksinkertainen. On byrokraatteja (vallan ja vastuun huipulla), ylläpitäjiä (vallan huipulla ilman vastuuta) ja normaaleja nimimerkkikäyttäjiä (vapauden ja seurausten huipulla) ja anonyymejä IP -osoitteita (vapaita mutta kaikkien armoilla). Nimimerkin rekisteröinti on vapaaehtoinen, mutta sillä saa jonkinlaista arvostusta. Tämä vastaa itse asiassa tässä kohden uskonnoissa olevia noviiseja. Ylläpitäjäksi pitää sen sijaan olla "ansioita". Tämä vaatii "jotain". Tähän liittyy tietty initioimisprosessi ja ylläpitäjyysäänestys sisältää myös sosiaalisia piirileikkejä. Byrokraatiksi taas pääsee tuntemattomilla syillä. Niiden määrä on minimissä, ja rooli ei vaihdu kovinkaan helposti. Asiaa mutkistaa tietysti jotkut ansioituneet käyttäjät joita ei kiinnosta saada esimerkiksi muiden bannimisoikeuksia. Heillä voi kuitenkin olla hyvin korkea status, vaikka heitä ei ole initioitu. Syy on se, että heidät oltaisiin haluttu initioida.

Lukijat ovat tässä hierarkiassa tavallaan ulkopuolisia, koska heihin hikipedian kirjoittajilla on yllättävän vähän kontaktia. Sen verran tiedetään että usea heistä on (1) kännissä oleva (2)teinipoika jolla on (a) vastustava/toiseuttava (b) itsensä kieltävä / projisoiva (c) utelias/tutustuva tai peräti (d) omassa itsessä huomattu/itsereflektoiva suhde sanaan "homo".

Vandaalit taas ovat puoliksi sisällä olevia ulkopuolisia jotka tulevat ja menevät miten mielivät. Heillä on usein keskustelua ylläpidon ja muiden käyttäjien kanssa. Tässä on mutkikas viha-rakkaussuhde. Lisäksi vandaalin ja vandaalismielisen raja on usein vaikeasti tunnistettava. Käyttäjä:Peelo oli osan mielestä irvokasta huumoria tuottava hahmo, ja toisista hän oli vandaali joka kylvi törkeyksiä.

Tässä on itse asiassa havaittava pienille ryhmille tyypillinen organisoitumisrakenne. (1) Johtaja vaihtuu harvoin ja tämän valtaa ei käytännössä voi kumota. (2) Alkuvaiheessa initioiduksi pääseminen on helpompaa kuin myöhemmin. Koska ylläpitäjillä on tietty työ ja rooli. Niitä ei tarvita määrättömästi ja iso määrä ylläpitäjiä lisää riskiä siitä että joku vandaali saa käteensä ikibannaamiskyvyn. Ja iso määrä vaikeuttaa tietysti ylläpitäjien tilanteen valvomistakin. Mutta jos niitä ei ole yhtään, homma kulkee käsille. Koska vandaalien tuleminen ja meneminen ei ole byrokraattien käsissä. Myöhemmin initioituminen on työn ja tuskan takana.

Ideologioihin.

Hikipediassa on myös sisäisiä ideologioita, niitä voidaan tutkia samaan tapaan kuin voidaan tutkia sitä miten kristityissä on esimerkiksi katolisia ja luterilaisia ja mikä erottaa nämä toisistaan. Tässä tarvitaan "stereotypioita".

Hikipedian ideologioiden tunnistamisessa voi käyttää hyväkseen pedia of hikiä. Siinä luokat esitetään roolipelin hahmonrakennuksen muodossa. On kuitenkin hyvä huomata, että samankaltaisuus on mahdolista sitä kautta että roolipelit tuottavat stereotypioita. Tämä on sosiologiassa yleinen ongelma: Jotkut stereotypiat voivat olla huonosti valittuja ja niiden seuraaminen tuottaa kummallisia tuloksia. Sen sijaan toiset tiivistävät ryhmien välisiä jännitteitä ja mielipide -eroja hyvin ja laajasti. Näiden kahden erottamiseen tarvitaan jotain jota voisi kutsua "näkemykseksi". Ideologioiden sisällön hyvä määrittely tuo ikään kuin "osuvan stereotypian". Muut taas vääristävät, tekevät liiallisia karkeistuksia. Niihin voi liittyä myös leimaamista.
1: Roolipeli on sinällään aika osuva, koska hikipediassa on varsin tavallista "pitää jotain roolia". Eli ihmiset ovat paitsi statukseltaan ylläpitäjiä, ja sosiaalisessa suhteessa toiseen, heillä on normaalien roolien lisäksi jokin "tekorooli". Eli he tavallaan "roolipelaavat hahmoa Käyttäjä:nönnönnöö". Eli henkilöt ovat toistensa päälle rakennettuja illuusioita. Tämä ei ole mikään ongelma, koska "hikipedia on sellainen paikka".

Tässä tärkein on tietysti suhde vandalismiin. On vandaalismielisiä ja sitten on "adminsaarten allianssit", jotka luottavat "jonkinlaiseen järjestykseen". Karkeasti tämä tarkoittaa sitä onko ihmisellä inklusiivinen (sisään ottava) vai eksklusiivinen (poissulkeva) suhde sanaan "homo" . Mutta se on tietysti paljon hienovireisempi.

Lisäksi ryhmät voidaan jakaa suhteessaan hömppään, irrationaaliseen tajunnanvirtaan, sisäpiirinvitseihin, loukkaaviin vitseihin... Ja ehkä hieman yllättäen myös vitsien faktuaalisuus ja poliittisuus jakavat mielipiteitä. Sellaiset asiat kuin bannit herättävät vähemmän jakoja, ehkä siksi että vandalismin yleiset muodot ovat aika yksiselitteisiä. Ja loput on sitten "vahinkoja sattuu" -linjaa, jotka yleensä puretaan. Näistä kaikista muodostuu tiettyjä klikkiytymiä. Yleisesti voidaan sanoa että osa ottaa huumorinteon vakavammin ja toiset rennommin. Tämä ei ole suoraan suhteessa statukseen: Vandaalismielinen anarkisti ja hömpän kannattaja pystyy varsin hyvin olemaan "kukkulan kunkkuna". Tässä ei ole mitään ongelmaa, koska "hikipedia on sellainen paikka."

Toiminta on tietysti suhteessa "yleiseen hyvään toimintatapaan". Käyttäjä:JAT on ehkä vakavimmin paneutunut siihen että saataisiin tarkat säännöt. Takana on pyrkimys organisoitumiseen ja reiluuteen. Mukana tässä on tietysti myös valtapelillisiä pyrintöjä: Kun vaikuttaa paljon sääntöihin saa sellaisia sääntöjä, kuin mistä tykkää. (Nämä kolme mainittua eivät ole toisiaan poissulkevia. Voit olla yhtä, kahta tai kolmea samanaikaisesti.) Itse asiassa on hyvin vaikeaa tunnistaa sitä ohjaavatko säännöt enemmän käytänteitä vai syntyvätkö käytänteet säännöistä. Karkeasti voidaan sanoa että säännöt syntyvät käyttäjistä ja käyttäjät muuttavat niitä mutta säännöt ohjaavat käyttäjiä. Tämä on sosiologiassa yleinen ongelma.

Lisäksi tiedot voidaan yhdistää historiaan. Omien huomioideni mukaan hikipedia syntyi kaaoksesta, eli aluksi siellä pyöri ihmisiä jotka pyörivät siellä. Sittemmin se on järjestäytynyt ja samalla sirpaloitunut. Eli voidaan ryhtyä puhumaan ideologisista järjestäytymisistä ja jopa "koulukunnista". Tämä on nähtävissä myös ulkoasussa siten että on erilaisia alueita. Niissä kaikissa on hieman omanlaisensa tyylisiä juttuja. Hikikirjaston aineisto, hömppäpedia ja muut vastaavat tavallaan auttavat "juuri tuon tyyppisestä tavarasta" kiinnostuneet juuri heille sopivaan paikkaan.

Tässä suhteessa luokittuminen viittaa sekä käyttöliittymän parantamiseen että systeemin sisäiseen organisoitumiseen, ja tietenkin sisäisen organisoitumisen ilmoittamiseen muille. Käyttöliittymä ikään kuin automaattisesti pistää aloittelevatkin käyttäjät kirjoittamaan juttuja "oikealle paikalle". Eli normit onnistutaan ujuttamaan ikään kuin itsestäänselvyyksinä niitä tuntemattomillekin. Tämäkään ei ole ainutlaatuista.