Tiede on uskomusjärjestelmä. Tätä pidetään monin paikoin jopa ateistisena uskontona. (Moni väittää että tiedemiehet olettavat että yliluonnollista ei ole ja aitoa taikuutta ei ole ja että henkisyyttä ei ole. Toisiasiassa he vain pyrkivät selittämään tapahtumia ilman niitä - ja tämänkin vain sen takia, että ei ole objektiivista tapaa käsitellä yliluonnollisia taikuusasioita. Tämä on hieman eri asia.)
1: Tiede on pääsääntöisesti tiedonetsintä -automaatti. Sillä on tietyt päättelyn peruspremissit, sen piirissä on määritelty sallitut argumentoinnin ja todistamisen tavat ja esitykset kielletyistä päättelytavoista, päättelyvirheistä ja siinä mietitään sitä mikä on mielenkiintoinen kysymys, hyvä tutkimusohjelma. Tieteessä vastauksia etsitään argumentaation ja kokeellisen tutkimuksen kautta. Se, mitä tiede antaa, ei ole valmis vastaus esimerkiksi siihen onko Jumala tai kvarkki olemassa. Se tarjoaa enemmänkin metodeja jotka sanovat voidaako kysymykseen etsiä vastausta ja jos voidaan, se tarjoaa vastauksen siihen kumpi se todennäköisesti on. Tieteessä on aluksi metodi ja tämän jälkeen etsitään vastauksia.
2: Uskonto taas on enemmän vastausautomaatti. Sen piirissä annetaan vastauksia, eikä suinkaan kerrota millä metodein saadaan oikeita vastauksia luonnon kysymyksiin. Uskonnot tarjoavat suoraan vastauksia, eivät niinkään keinoja etsiä vastauksia tekemällä erilaista tutkimusta. Uskonnoille on tyypillistä, että vastaus löytyy jonkinlaisesta Pyhästä Kirjasta tai se muutoin kerrotaan erityisen Tietäjän toimesta; Ja se on automaattisesti oikein. (Eikä oikein millään todennäköisyydellä.) Alussa ovat vastaukset ja tiedonhankintametodia sen sijaan voidaan etsiä ; Uskonnossa selitetäänkin usein havaintojen kautta jälkikäteen se, miten uskonnon teesit ovat mahdollisia ja yhteensopivia havaintojen kanssa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä esimerkiksi oikeaa Raamatun tulkintaa maan muodosta ennen kuin joku tekee oikeat havainnot.
Toisin sanoen tiede ja uskonto ainoastaan näyttävät pinnallisesti tulkiten samanlaisilta. - Kun tämän huomaa, tieteen uskonnollistaminen vaikuttaa suorastaan keinotekoiselta. On vaikeaa ymmärtää että kukaan "ostaa sitä" - Sillä niiden sisteemithän menevät keskenään juuri päin vastoin. Niille yhteistä on ainoastaan pyrkiminen vakuuttamiseen. Siinä missä ensimmäinen kiipeää juuresta latvaan, toinen taas laskeutuu latvasta maahan. Tosin monesti tuntuu että tämä kiipeäminen ja laskeutuminen tapahtuvat peräti aivan eri paikoissa.
Uskonnolla ja tieteellä on toinenkin ero. Ja tämä on oikeastaan aika olennainen:
Uskontotieteilijä Pascal Boyerin "Ja ihminen loi Jumalat" kirjassa korostetaan että uskonto ei ole aivotoiminnan puutetta (kuten joskus tuntuu) vaan itse asiassa sen seurausta. Uskonnoilla on tietynlainen luonne, ja ne vetoavat ihmisten luonnollisiin ajattelutapoihin erittäin säännönmukaisilla tavoilla. Boyerin mukaan uskonnon erottaa muunlaisesta uskomusjärjestelmästä tai ideologiasta tehokkaiten se, että Jumalat ja henget yleensä saavat strategista tietoa vapaasti. Strateginen tieto on tieto, jonka henkilö pitää sosiaalisesti tärkeänä, mutta vaikeasti hankittavana. Sellaista on esimerkiksi se, oletko valehdellut jollekin vai et, tai ajattelitko pahaa anopistasi tai vihaatko veljeäsi. Siksi tieto siitä että "jääkaapissa on lihaa" ei ole strategista tietoa. - Paitsi tietenkin jos olet vegetaristisen uskonnon jäsen tai jos olet varastanut sen lihan joltakulta. Muutoin Jumalat ja henget ja avaruusolennot ovat ihmismäisiä. Ratkaiseva ero Boyerin kirjan mukaan tulee juuri tässä kohden. Avaruusolentojen etsijät lahkoutuvat ja ne muodostavat uskonnollisia piirteitä vasta kun he ajattelevat että UFOjen lentäjät kykenevät lukemaan ihmisten ajatuksia. Sitä ennen heidän käyttäytymisensä ja toimintansa ja ryhmän rakenne ovat erilaisia. Boyerin mukaan ihmismieli miettii strategisen tiedon asioita automaattisesti, ja hengelliset asiat ovat ikään kuin sosiaalisen mietinnän jatke ; Tällöin esimerkiksi jumalien tai esi -isän hengen tekemä valvonta vertautuu ikään kuin natsien gestapon tekemään valvontaan, jossa käytetään hyväksi naapureita ja kaikkea kuunneltiin ja seurattiin. Gestapohan perustettiin jotta saataisiin mahdollisimman paljon strategista tietoa. Henki tekee tämän vain hieman paremmin. Koska ihminen on sosiaalinen eläin, on luonnollista että mietimme mitä muut ajattelevat meistä ja valheiden selvittäminen ja salaaminen on meille tärkeää. Jumalausko on siis tältä kohden vain "paranoian/varovaisuuden" ja "sosiaalisten mietintöjemme" jatkumo.
Tieteestä tämä olennainen uskonnon piirre kuitenkin puuttuu. Siksi on oikeastaan täysin virheellistä väittää että "tiedeusko" olisi "tiedeuskontoa". Jos tiede täyttää uskonnon määritelmän, on ilmeisen vaikeaa löytää mitään ajatteluun ja perusteluun vähänkään liittyvää asiaa, joka ei olisi uskonto. - Jopa matematiikka perustuu matemaatikoiden päättämiin aksioomiin ja päättelysääntöihin ja rakentuu näiden varaan. Nämäkin ovat "dogmaattisia kannanottoja" aivan samaan tapaan kuin tieteenkin valitsemat metodit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti