"Never was and never will be / You don't know how you've betrayed me / And somehow you've got everybody fooled / Without the mask, where will you hide? / Can't find yourself lost in your lie."
(Evanescence,"Everybody's fool")
Kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa on käytetty 1800 -luvulta lähtien käsitettä alter ego. Se tarkoittaa sitä että henkilöllä on ikään kuin kaksi hahmoa mutta vain yksi ruumis. Eli sama henkilö ikään kuin naamioituu: Etenkin supersankarisarjakuvissa alter egoja on paljon.
1: Yleisin versio on ihmisestä supersankariksi ketjun läpikäynyt hahmo. Bruce Wayne naamioituu batmaniksi, Peter Parker muuttuu hämähäkkimieheksi, Matt Murdock on daredevil. Cristopher "Kit" Walker on mustanaamio. Don Diego de la Vega on Zorro... Näissä sarjakuvissa sankari on alun perin ihminen ja muuttuu sitten jotain kautta muuksi, jonka hän naamioi ja piilottaa. Tyypillinen piirre tässä hahmossa on uhrautuvaisuus: Henkilöillä on arkielämä, jonka laatua sankarius ei paranna.
2: Harvinaisempi supersankarityyppi on supersankarihahmo, joka on aluksi supersankari ja joka naamioituu sopiakseen maan elämään. (Sillä maan päällä supersankarit aika usein kuitenkin seikkailevat.) Tästä luokituksesta malliesimerkki on teräsmies. Sillä teräsmies on ensisijaisesti yliluonnollinen sankari, joka vain adoptoidaan maan päälle. Siinä missä normaalille supersankarille hahmo on naamio, teräsmiehen naamio on nössö reportteri, Clark Kent. Siinä missä muiden inhimilliset hahmot ovat aitoja, Clark Kent on suorastaan korostetun heikko ja heiveröinen. Voidaan siis sanoa, että teräsmies eräällä tavalla pilkkaa ihmiskuntaa esittämällä naamioroolinsa -jonka perimmäinen tarkoitus on salata teräsmiehen tosi minä - näin mahdittomana.
Hieman samanlainen jaottelu löytyy myös teologiasta; Jeesuksesta on erilaisia tulkintoja. Hän on samanaikaisesti Jumala ja ihminen, mutta olennaista onkin se, miten. Keskustelua on käyty siitä onko Jeesus sankari mallia Peter Parker vai mallia teräsmies:
1: Nestorilaisuudessa Jeesuksen inhimillisyyttä korostettiin. Hekin myönsivät että Jeesus on jumala, mutta he korostivat että erityisen tärkeää on se, että Jeesus oli ensisijaisesti ihminen ja suuri opettaja.
2: Monofysitismissä taas ajateltiin että Jeesus oli ensisijaisesti Jumalainen. Jumalallinen ikään kuin imee ihmisyyden sisäänsä, ja tämä on vain yksi juttu johon Jumalaisuus nyt pystyy.
Kenties erikoisinta on kuitenkin se, että alter egon käsitettä kehitettiin psykologisiin tarpeisiin. Tutkimus paljasti viitteitä skitsofrenian, jakomielitaudin, suuntaan. Lievemmissä tapauksissa jokin kirjailijan hahmo voi olla hänen alter egonsa, jos hän sisäistää itsensä siihen jollain lailla. Ja jos ihmisellä on monta eri persoonaa, mielenkiintoinen kysymys ei ole siinä, onko hän sairas ; Se onkin siinä, mitkä persoonat tulisi poistaa ja mitä niistä pitäisi pitää muita aidoimpana.
Kaikista uskonnollissävytteisimmin tulkiten voidaan oikeasti kiinnostuneesti miettiä sitä, kummin päin asia on; Loiko Jumala ihmisen omaksi kuvakseen, vai loiko ihminen Jumalan omaksi kuvakseen. Ja jos vastaa kyllä, niin on hyvä miettiä että vastaako kyllä myös toiseen, jonka jälkeen pääsee miettimään sitä kumpi oli ensin. Sillä siihenhän tämäkin ainakin sarjakuvissa korostetusti liittyy. Alkuperäinen on oikea ja myöhemmin tullut on naamiota. Vaikka Peter Parkerkin muuttuu tieteellisesti käsitellyn hämähäkin puremasta myös geneettisesti erikoislaatuiseksi, hän on silti ensisijaisesti Peter Parker ja hämähäkkimies pukuineen on vain naamio.
Kaikista mielenkiintoisinta on kuitenkin kenties se, että vanhan ajan sankarit ovat usein kokopäiväsankareita. Odysseuksella ei ollut salaminää, hän oli kokopäiväinen seikkailija. Samoin on tietysti Herkuleen kanssa. Hän ei naamioitunut tavalliseksi, vaan oli vauvasta asti super. Ja jos alter ego rinnastuu skitsofreniaan, nämä entiset sankarit ovat yllättävän usein jollain tavoin sellaisia, että heitä kuvaa käsite antisosiaalinen persoonallisuushäiriö:
1: Malliesimerkki tästä on esimerkiksi vahvasti psykopaatin piirteitä omaava Raamatun Samson, joka repii kappaleiksi, polttaa vimmoissaan ja pieksee filistealaisia poikki ja pinoon aasin leukaluulla.
2: Toki sankarit eivät välttämättä ole suorastaan väkivaltaisia, vaan myös sosiopaattiset sankarit, jotka ovelasti ja häikäilemättömästi manipuloivat tilanteita Odysseuksen tapaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti