sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Uskon Jumalaan, mutta haluan tehdä syntiä?

Melko usein törmää ihmisiin joiden mukaan ateisteja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on siis pohjimmiltaan homo religiosus, ja ateisti pettää itseään tietäen pettävänsä itseään.

Sen jälkeen kerrotaan että ateistit taistelevat Jumalaa vastaan koska he haluavat tehdä syntiä. Koska ilman Jumalaa ei ole mitään syitä torjua rasismia ja eugeniikkaa ja abortteja muuta mikä liittyy ateistiseen evolutionismiin. Koska ilman Jumalaa ihminen voi elää haureudessa, eli rikkoa avioliittosäädöksiä vastaan olemalla irtosuhteissa, susiparina tai samaa sukupuolta olevien kanssa.
1: Mikä on kiinnostava ajatus, koska sen mukaan jos otamme jonkin vuoden ennen evoluutioteorian suosiota, niin emme löytäisi esimerkiksi kristityistä maista orjuuden kannattamista tai rasismia, emme edes etelävaltioista. Samoin emme törmäisi moniavioisuutta aktiivisesti ajaviin teisteihin suurilla suolajärvillä..

En vain ymmärrä että miten tämä olisi mahdollista. "Uskon että Jumala on olemassa mutta en halua joutua helvettiin, joten teeskentelen että Jumalaa ei ole. Ja sen jälkeen voin tehdä mitä vain." Ei ihminen tällä tavalla ajattele.

Prosessi on itse asiassa niin uskomaton, että en ymmärrä miten järkevä ihminen voi uskoa että tämänlainen esitys olisi argumentti ateismia vastaan. Ehkä nämä ihmiset luulevatkin että kaikki ihmiset ovat yhtä kognitiivisesti rajoittuneita ja tampioita kuin he itse. Josta päästään siihen jännittävään pelkoon siitä että entä jos nämä tampiot ihmiset ovatkin oikeassa?

1 kommentti:

Tom Kärnä kirjoitti...

Ihmiset tapaavat haluta selittää asiat omalta kannaltaan parhain päin. Kuka hitto kuitenkaan voisi haluta teeskennellä itselleen, ettei Jumalaa ole? Ja jos sellainen onnistuisikin, niin ei kovin pitkää aikaa. Voisi onnistua ehkä kahden päivän ajan, jos hyvin kävisi.