keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Abortista ja myrkyttämisestä (eli idiootteja näköpiirissä)

Tämän blogauksen omistan Takkiraudan tuoreen blogauksen kommenttiketjussa mainituille erikoisuuksille. Itse blogiteksti on viittaus uutiseen jossa "Norjalaismies nimittäin laittoi aborttipillereitä ex-tyttöystävän juomaan." Nainen ei ollut halunnut aborttia ja mies oli tuomittu. Yllättävän monet TR -blogin fanit, joista ilmeisen moni on erityisen analyysikyvyttömiä, intoutuivat sitten arvokeskustelemaan abortista. Teemoitan asian irtolainauksilla ja kirjoitan varsinaisen jutun suhteessa niihin

Kourallinen sitaatteja

"Tutkitaanko tapausta pahoinpitelynä ("osa naisen ruumista!") vai tappona/murhana? Tässä on nyt varsin hyvä tilaisuus löytää se kaksinaamainen piru, joka lähes jokaisen abortin kohdalla esiintyy."

"Mutta eihän abortti ole mikään rikos."

"Ei tässä ole kysymys myrkyttämisestä vaan abortin tekemisestä. Asian ydin on siinä, että sellainen teko, mikä on jokaisen naisen oikeus, olikin miehen tekemänä törkeä rikos. Mielestäni tämä kaksinaismoralismi on hiukan moraalitonta.
     Abortti on tietysti moraalisessa mielessä aina väärin. Kyse on viattomaan ihmisolennon tappamisesta oman henkilökohtaisen hyödyn vuoksi, siis todellinen ryöstömurha par excellence, eikä mikään ideologinen mystifikaatio voi asiaa muuksi muuttaa.
     Mutta en näe syytä miksi abortti tässä erityistapauksessa olisi jotenkin poikkeuksellisen väärin. Mutta koska naisen oikeudet?"

"mites tämä eroaa moraalisella tasolla siitä kun muija valehtelee pillereiden käytöstä tai tökkii kortsun täyteen reikiä?"

"Mutta eihän sikiöllä ole kuin esinearvo 20 ensimmäisen raskausviikon aikana ja kantajalla on omistussuhde siihen. Eli omaisuusrikos kyseessä.
     Murhaa tai kuolemantuottamusta tuosta ei voida tehdä, koska silloin kaikki abortit olisivat murhia ja sehän ei tietenkään sovi. Eikä se, että isällä olisi jotain sananvaltaa lapsensa olemassaoloon."

Mitä noihin voi edes sanoa?

Kokoelmaa voisi jatkaa, mutta nuo demonstroivat kokonaisuutta. Itse löydän sanottavaa paljonkin. Yleisenä teemana on se, minkä Haidtin ja Kurzbanin kaltaiset ihmiset ovat tiedostaneet varsin hyvin. Nimittäin sen, että iso osa etiikasta on itse asiassa ideologista mystifikaatiota. Tämä näkyy siinä että ihmisillä on enemmänkin tunne siitä miten asioiden tulisi olla kuin argumentteja sille miksi. Ja tämän lisäksi he eivät ole kovin konsistentteja. Abortin kannalta jännittävä seikka on se, että aborttia usein kutsutaan murhaksi, mutta siitä ei haluta antaa murhan rangaistuksia.

Ylläolevia argumentteja yhdistää se, että niissä on enemmän mielipidettä kuin argumenttia. Enemmän tunnetta kuin substanssia. Ne ovat itse asiassa horse laugh -argumentteja, ad hominem -argumentteja ja vastaavia. Eivät ajattelua, perustelua tai edes etiikan analyysiä.

Niissä menetelmänä on lähestyä aborttia kuin se olisi jokin muu näkökulma kuin absoluuttisen ihmisarvon näkökulma. Mutta sitten tämä vaihtoehto olisi vain lähtökohtaisesti väärin. Eli vaihtoehto otetaan ajatusleikiksi mutta ei otetakaan vaan niitä vain kutsutaan absurdeiksi.

Tämän voi huomata jo siitä että huomataan että tässä sekoitetaan rankaisun olemassaolo murhaan. Tosiasiassa monesta muusta annetaan rangaistuksia. Itse asiassa jos otetaan tarjotut lähtökohdat näkökulmiksi voidaan huomata että niissä ei ole mitään kaksoisstandardia tai sisäistä loogista ristiriitaa. Joka tarkoittaa sitä että tämänlaisen olemassaolon väittäjä tekee itse perusteluvirheen eli on tampio ja tahvo. Kun sellaiseen iskee asenteellisen uhmakkaan esiintymismuodon ei kokonaisuus ole millään tavalla ihailtava. Sitä voisi jopa sanoa että näyttää siltä että ne ihmiset jotka eniten vastustavat aborttia tekevät niin kenties siksi että he tietävät että heidänlaisillaan ei ole mitään muuta oikeutusta olla elossa kuin kaikki välineellisyydet ohittava absoluuttinen ihmisarvo.

Demonstroin.


Ei oleteta että sikiö on elossa. Oletetaan se nimenomaan naisen ruumiiseen liittyväksi asiaksi. Jos raskauden hakeminen, raskauden ylläpito ja abortti todella nähdään naisen ruumin itsemääräämisen kautta, voidaan nähdä että sikiö on osa naisen ruumista.
1: Sanavalinnoista voi paistaa se, että ristiriidan kannalta ei ole väliä kannatanko näitä ajatuksia. Argumenttirakenne ei ole mieltymyksistä kiinni. Jos logiikassa on risstiriita, se on yhtä mielipidekysymys kuin 2+2=4. Koherenssi ei ole maailmankuvakysymys vaan argumenttirakennekysymys. Sillä pitääkö pöljä kommentoija tai minä jostain ei ole argumentti ristiriidan tai kaksoisstandardin olemassaolon puolesta.

Tämä lähtökohta johtaa siihen että sikiötä käsitellään, ei erillisenä elävänä olentona, vaan naisessa olevana naisen itsensä kudoksena. Nainen ikään kuin omistaa sikiönsä kuten varpaansa. Tästä voidaan vetää seuraavia ajatuksia.
* Abortin ei tarvitse olla rikos, aivan kuten tatuoinnin ottaminen tai miehen ympärileikkauksen tekemisen ei tarvitse olla rikos. Ihmisen itsemääräämisoikeuden voi säätää niinkin pitkälle että omasta ruumiista elimistön amputointi ei ole rikos. (Sukupuolenkorjausleikkauksissakin amputointeja tehdään laillisesti ihmisen oman suostumuksen kautta.) Näin ollen on selvää että abortti ei ole rikos jos nainen sen halaa.
* Se että itse voi tehdä itselleen abortin ei tarkoita että joku toinen voisi tehdä niitä sinulle. Ihminen voi haluta itselleen tatuoinnin. Mutta jos joku toinen pakottaa häneen tatuoinnin kyseessä on pahoinpitely ja rikos. Siksi se että nainen haluaa itselleen abortin ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa että jonkun toisen hänelle pakottama abortti olisi rikos.
* Samasta syystä on hyvin eri asia haluaako mies abortin vai nainen. Nainen vastaa ruumiillaan, mies lompakollaan. Länsimainen oikeusjärjestelmä arvostaa ruumiin oikeuksia - ei vain sikiön henkeä vaan vaikka tämä olisi vain elävän ihmisen jalkaan verrattavissa oleva solumöykky - omaisuuden yli.
* On pirun vaikeaa myrkyttää sikiö ilman että muutenkin vaikutetaan naiseen jossa sikiö majailee. Aborttipillerit vaikuttavat hormonitoimintaan ja aiheuttavat pahaa oloa myös äidille, tässä tapauksessa ex-äidille tai ex-tulevalle-äidille (tjsp.).

Eli kun sen ajatuskokeen ja vaihtoehdon ottaa oikeasti huomioon, ei lopputulos olekaan ristiriitainen tai absurdi. Ei ole mitään kaksoisstandardia tai ristiriitaista ajattelua. Paitsi idiooteista jotka ilmeisesti eivät edes tiedä mitä ristiriita, logiikka tai koherenssi tarkoittaa. No, heitä onkin paljon. Ja suuri määrä heistä kutsuu itseään kristityiksi. (Suuri osa heistä taas pitää kristinuskoa tieteen kasvun, rationaalisuuden, logiikan ja etiikan kannalta oleellisena ideologiana, niiden kasvualustana. Ei kyllä näy heissä itsessään.)

Se joka osaa perustelusta, logiikasta ja päättelystä tietää että se, että pitää vakaumuksellisesti jotain asiaa epätotena ja jotain näkökantaa absurdina ei tarkoita että sen takana pitäisi olla jokin ristiriita. Kenties premissit vain ovat perseestä. Tämän kun vain saisi perille. Ei tunnu menevän. Monelle tuntuu menevän "yli hilseen" heti jos esillä on logiikan ja tunteella paasaamisen ero. Ihmiset pitävät ratkaisujaan loogisina ja itseään rationaalisina. Mutta eivät edes tiedä mitä implikaatio tarkalleen ottaen tarkoittaa. (Mikä ei valitettavasti estä heitä käyttämästä tätä sanana.) Lisähämmennystä syntyy jos ihmiset joutuvat vertailemaan induktiivisen ja deduktiivisen argumentaation yhteentörmäystä. Ja nämä ovat ihan perusasioita, sitä matalinta ja helpointa osuutta. Jos tästä tasosta ei selvitä niin mistä? Miten himmeillä laseilla ja sammutetuilla valoilla nämä ihmiset kulkevat elämänsä läpi?

Olen menettänyt jälleen pienen osan uskostani tavallisten ihmisten kykyyn tehdä rationaalisia päätelmiä ja niihin pohjautuvia ratkaisuja. Toivottavasti he eivät ole yhtä pahoja kuin mitä ovat tyhmiä ja inkompetentteja. Senkään kanssa en kyllä pidättele hengitystäni.

6 kommenttia:

Korppi on oikeus kirjoitti...

Ottaako oikeus muuten kantaa siihen, katsotaanko sikiö osaksi naisen ruumista vai erilliseksi kokonaisuudeksi? Abortillahan on kuitenkin takaraja, mikä ei olisi loogista, jos sikiö olisi vain osa naisen ruumista. Mutta koska abortti on mahdollista, on jokin mielivaltainen raja, minkä puitteissa katsotaan sikiön muuttuvan "tarpeeksi" ihmiseksi. Eli mitä se on sitä ennen, osa naisen ruumista vai vain solumöykky (oikeuden näkökulmasta siis)?

Rangaistuksen vaatiminen ei tässä tietenkään ole ihmeellistä, jos todella lähdetään siitä, että sikiö on osa naisen ruumista. Mutta jos hyväksytään tämä premissi, tarkoittaa se myös sitä että tupakoivaa ja rankasti ryyppäävää naista ei saa laittaa pakkohoitoon. Se olisi naisen itsemääräämisoikeuteen puuttumista, vaikka tämä haluaisi vahingoittaa sikiötään tieten tahtoen. Koska ihminen saa vapaasti ryypätä ja tupakoida, miksei raskaana olevakin?

Jos sikiötä ei katsota osaksi naisen ruumista, on rangaistus tällöinkin ihan yhtä looginen. Silloinhan abortti olisi murha, mitä se minunkin mielestäni on. Mutta ajattelen, että poikkeustilanteessa tämä murha on naiselle suotava mahdollisuus, annammehan sodassakin luvan tappaa. Mutta tämä oikeus olisi olemassa vain naiselle, mies ei raskauden riskejä kanna, joten ei hänellä ole syytä päättää abortista.

Eettiset säännöt eivät viime kädessä perustu loogiseen koherenssiin, koska ne eivät perustu mihinkään. Ne ovat mielivaltaisia itsestäänselvyyksiä, eli myyttejä. Ne hyväksytään kyseenalaistamatta, tai ne murtuvat järjen myötä. Kaikki mikä voidaan järjellä rakentaa, voidaan myös järjellä purkaaa.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

"Ottaako oikeus muuten kantaa siihen, katsotaanko sikiö osaksi naisen ruumista vai erilliseksi kokonaisuudeksi? Abortillahan on kuitenkin takaraja, mikä ei olisi loogista, jos sikiö olisi vain osa naisen ruumista."

Menee vähän ohi tästä aiheesta. Eli toiseen argumenttiin. Mutta bioetiikassa näitä jaotteluja on tehty kauan ja hartaasti.

Sikiökysymystä on lähestynyt esimerkiksi Bushin eettisenä neuvonantajana toiminut tyyppi. (Ei siis edustane sitä liberaaleinta kantaa asiaan.) Tämä herra, Michael Gazzaniga, on ottanut esiin ajatuksen jossa on turhaa lähestyä syntyvää sikiötä ja hedelmöittynyttä munasolua yhtenä muuttumattomana klimppinä. Sehän muuttuu, solupallo ei ole kovinkaan samanlainen kuin se sikiö.

Hän asettaa rajaksi hermoston toiminnan. Hän on neurotutkija joka on lähestynyt tietoisuuskysymyksiä. Tämän mukaan on nimenomaan järkevää ajatella että tietyn rajan jälkeen sikiö lasketaan erilliseksi yksilöksi.

Itse kannatan tätä teoriaa. Ja sen viesti on karu. Moni hyväksyy abortin melko avarilla ehdoilla. Osa kieltää sen hyvin totaalisti. Minä sallisin abortin, mutta tiukentaisin aikarajaa jolla abortin vielä saa tehdä. Olen siis abortin puolella mutta nykyisen aborttisäädännön tiukentamisen kannalla. Tämä hämmentää monia.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

"Eettiset säännöt eivät viime kädessä perustu loogiseen koherenssiin, koska ne eivät perustu mihinkään. Ne ovat mielivaltaisia itsestäänselvyyksiä, eli myyttejä. Ne hyväksytään kyseenalaistamatta, tai ne murtuvat järjen myötä. Kaikki mikä voidaan järjellä rakentaa, voidaan myös järjellä purkaaa."

Osa näkee että arvokeskustelu olisi jokin rationaalinen projekti. Osa näkee että edistymme etiikassa ja jalostumme vuosisatojen varrella. Kuitenkin lähinnä säädämme oloja sopimaan omaan aikaamme ja omaan kontekstiimme. Niin että olisi mahdollisimman kivaa. Onko tämä etiikkaa. Ei minulla ole tähän harmainta aavistustakaan. Minulla on immersiivinen suhde elämään.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Mutta jos hyväksytään tämä premissi, tarkoittaa se myös sitä että tupakoivaa ja rankasti ryyppäävää naista ei saa laittaa pakkohoitoon. Se olisi naisen itsemääräämisoikeuteen puuttumista, vaikka tämä haluaisi vahingoittaa sikiötään tieten tahtoen. Koska ihminen saa vapaasti ryypätä ja tupakoida, miksei raskaana olevakin?

Periaatteessa kyllä. Selvästi sikiötä ei tässä kohdella lain edessä kovin koherentisti. Tai sitten ei. Ehkä sikiön vammauttaminen on kuitenkin eri riski kuin sikiön tappaminen. Nimittäin jos alkoholivammauttaa sikiön, tämä on tietoinen ja joutuu elämään tälläisenä. Se on hirvittävä kohtalo. Melkein yhtä hirvittävää kuin syntyä geneettisiltä taipumuksiltaan masennukseen sortuvaksi.

Tom Kärnä kirjoitti...

Mietin muutaman tunnin ajan sitä, että kehtaanko sanoa mitään merkinnän aiheesta. Voi olla, että menee minulla vaikeaksi.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Tämä blogi ei ole tunnettu kommenttiystävällisyydestä.