sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Pahin vamma on asennevamma

"Paholaisen asianajajan" facebookryhmä jakoi hartaan uskovaisen lausuman euroviisuvoittajasta, Pertti Kurikan Nimipäivästä. "Kehitysvammaisuudessa ei ole mitään vikaa, he ovat Jumalan siunaamia mutta tuo tie millä kyseinen bändi liikkuu, siitä puuttuu siunaus, rienausta se on. Jo Lordi liikkui samalla tiellä vaikka voittikin. Suomen päällä on mustat pilvet, täällä palvotaan vääriä voimia, jopa osa kehitysvammaisista on saatu palvomaan niitä. Olisi monella myllynkiven paikka."

Lausunnossa etenkin myllynkivikohta oli miellyttävä ; Se viittaa Raamattuun, suoraan Raamattuun, kulkematta terveen järjen kautta. "Matteus 18:6" sanoo että "Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen." Siinä että käskee ihmisiä hyppäämään järveen on toki hyvin Punk. Ja siksi tämä kommentti sopii tämän yhtyeen kohdalle.

Yhtyeen kohdalla erikoista on kuitenkin se, miten tässä yhtyettä syytetään jostain saatanallisuudesta ja pimeisiin voimiin sekaantumisesta. Kappaleesta on kuitenkin hyvin vaikeaa löytää mitään teologisesti epäkorrektia. Siksi kyseessä onkin näyte siitä miten kokonaisvaltaista asioiden uskonnollistamista ja tämän kautta muiden ihmisten kontrollia, rajoittamista ja paheksuntaa harras kristillisyys pitää sisällään. Sävy on toki tuttu. Onhan menneinä aikoina tritonus -intervalli ollut kielletty koska siinä on väärä henki. Tosin tässä on syytä tiedostaa että yhtyeellä on vankka kytkös "Kalevi Helvettiin", joka on monitaiteellinen ja nimeään myöten goottielementtejä ahkerammin lainaava. (Mutta jonka taiteilija kuitenkin uskoo Jeesukseen.)

Tämä ei kuitenkaan ole vastuuttominta sanottua. Se toki edustanee syvintä idiotiaa kaikesta siitä mitä aiheesta ons anottu. Mutta se on sentään levitetty jossain muualla kuin valtavirtamediassa ; "Helsingin Sanomien" kulttuurisivuille kirjoitetaan että "Ei. Pertti Kurikan Nimipäivät ei mene Wieniin rakentamaan Suomi-brändiä. He eivät mene sinne mainostamaan Suomea. Jos he jotain mainostavat, niin itseään." Muutoin kirjoitus on toki positiivinen ja siinä kuvataan hyvää asennetta jota bändi levittää. Mutta vahinko on jo tapahtunut. Monella tasolla. Pinnallisimmillaan se on selviö joka voitaisiin tavallaan sanoa joka ikisen euroviisuedustajan kohdalle. He menevät soittamaan musiikkia ja edustamaan uraansa. Kansallistunne ja maaylpeys liimataan päälle varsin keinotekoisesti. Mutta tätä ei sanota muiden bändien kohdalla, joten tässä on sävynä että tässä kyseisessä bändissä tämä asia olisi jotenkin erityistä. - Ja tässä mielessä lausunto on omituinen jo sen vuoksi että brändäys ei ole jotain jota menestyneet jupit harjoittavat. Bändin huonona puolena on tosin se, että se nähdään vammaisbändinä. Tämä ei ole sitä että yhtye tekisi itselleen brändin, se tavallaan luodaan heidän ympärilleen heistä riippumatta. Ja koska tämä varmasti on luomassa bonusääniä, se todellakin tavallaan luo mielikuvaa Suomesta maana jossa vammaisiakin ihmisiä voidaan päästää esiintymään. Muunakin kuin Barnumin sirkukseen luonnonoikkuina.

Muutoin haluan vain sanoa, että se että aikuiset vammaiset laulavat siitä mitä kaikkea he eivät saa tehdä - ja toisaalla laulavat siitä miten vihaavat tätä maailmaa - on jotenkin uskottavampaa ja rehellisempää kuin se, jos joku kaltaiseni nösvä mätisee jotain hiton urbaania juppiangstiaan. Tai perussuomalainen laulamassa siitä miten vihervasemmisto häntä hirveästi kiusaa.

1 kommentti:

Tom Kärnä kirjoitti...

Minähän olen harras kristitty, kuten monet tietävät, ja satuin yhdistykseni levyraadissa juuri soittamaan kyseiseltä yhtyeeltä erään kappaleen. Enkä koe siinä olleen mitään väärää.