Kerron teille pienen vitsin filosofeista. Pidän filosofivitseistä. Etenkin niistä joissa filosofi paljastaa todellisen valtansa. Jossa demonstroidaan konkreettisesti miten filosofiata tutkinnon saanut maisteri voi hallita ties mitä herroja ja Dipoli-Insinöörejä. (Jotka yleensä käsittävät sen tyylisiä lauseita kuin "Jos et maksa tota kaljaasi, niin sitten en anna sulle takkia narikasta.") Seuraava vitsi ei ole tämänlainen filosofin valtaa korostava vitsi. Sen sijaan se on astetta sivistyneempi.
"Platon oli eräänä akatemiassaan, kun hänen oppilaansa Ksenokrates lähestyi häntä. Tämä aloittaa keskustelun:
- "Platon, tiedätkö mitä kuulin eräästä oppilaastasi?"
- "Malttakaa mielenne, ensin haluan että asiasi läpäise kolmiosaisen testin. Jos asiasi selviytyy siitä, saat kertoa sen. Näin selvitämme onko asia ylipäätään sellainen että sitä on viisasta jakaa. Lisäksi testit ovat hierarkisessa järjestyksessä, tärkein ensin ja vähemmän tärkein viimeisenä. Voit myös selvitä testistä joko täyttämällä yhden tai useamman näistä ehdoista. Mitä useampi ja mitä varhaisemmassa vaiheessa, sen parempi." Platon totesi kiireiselle oppilaalleen.
- "Hyvä on", hyväntahtoinen Ksenokrates toteaa.
- "Ensimmäinen testi on Totuus ; Oletko varmistunut että esittämäsi asia on totta?"
- "No en, kuulin siitä itsekin juuri.", Ksenokrates totesi hieman häpeissään.
- "Eli kertomasi asia voi olla epätotta. Siksi on syytä katsoa toista testiä. Hyvyyttä ja kauneutta. Kun puhut toisesta huhuja, esiintyykö juorun kohde siinä edukseen, elähdyttäen mieltämme ihailtavuudella, kauneudella ja totuudella?", Platon jatkoi.
- "Itse asiassa asiani on päin vastoin nolo ja häpeällinen", Ksenokrates totesi punastuen.
- "Eli haluat puhua ihmisestä pahaa, vaikka et ole varmistunut siitä onko asia edes totta? No, vielä sinulla on mahdollisuus oikeuttaa häiritsemiseni. On viimeisen testin aika ; Onko minulle kuulijana hyötyä siitä että tiedän tämän asian. Tulenko onnelliseksi tai rikkaaksi?", Platon toteaa sormeaan heristellen.
- "No, itse asiassa et, uutisen kertomisesta pettyisit ihmisiin, sinulle tulisi paha mieli ja päin vastoin, asiasta saattaa tulla jopa taloudellisia kulueriä."
- "Painu siis, houkka, pois edestäni ja vie akkain juorusi muualle" jyrähti Platon.
Myöhemmin Ksenokrates oli Akatemian johtaja. Hän kertoi tapahtuneesta mielellään anekdootteja ja kertomuksia. Tämä tarina opetti akademikoille miten Platon oli suuri ja arvostettava filosofi ja viisas mies. Tarina oli syytä kertoa koska Ksenokrates tiesi että se oli todella tapahtunut, koska se esitti Platonin hyvän ja kauniin kautta, ja koska kuulijat hyötyisivät koska voisivat ottaa opikseen ja kasvaa ihmisinä ja filosofeina. Toisaalta tämä tarina paljasti myös syyn siihen miksi Platon ei koskaan saanut tietää että Aristoteles oli salassa Platonin vaimon rakastaja."
Ylläoleva kuvitteellinen vitsi ei perustu tositapahtumiin. Mutta siinä opetetaan kuitenkin paljonkin asioita. Se on itse asiassa varsin hyvä eettiseen elämään ohjenuora. Kolmiosainen oikeutus, jossa
Vitsin loppuhuipennus taas on siitä kiinnostava että se voidaan nähdä jonain joka tarjoaa kumoavan vastaesimerkin kuvatulle. Jos viestinnän oikeutus todella syntyy kolmiosaisella testillä, niin tuonlaatuinen tapaus vihjaa että määritelmä on väärä. Se ei olekaan kriteeriattribuutti sille mitä juorupuheita ihmisen kannattaa kuunnella. Tällöin koko kolmiosainen teoria voidaan itse asiassa kumota.
Mutta sitten toisaalta se voi olla demonstraatio siitä että testi itse asiassa on hyvä. Kenties tämänlaisten epämiellyttävien totuuksien paljastuminen ei ole aiheettomista juorupuheista syntyneiden mustasukkaisuuksien arvoinen.
Ja ennen kaikkea se kertoo sen, että jos Platon ja Aristoteles ovat vastakkain, niin vaikka Platon näyttäisi edulliselta niin siitä huolimatta usein Aristoteleellä on etu puolellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti