lauantai 28. maaliskuuta 2015

Teach the controversy?

Ylläoleva lausunto on tunnettu ID -iskulause. Se oli siitä kiinnostava että erimielisyyden olemassaolo nähtiin samana kuin erimielisyyden relevanssi. Ja tässä mielessä se oli melko huvittavaa. Huvittavuutta asiaan tuo tietenkin se, että monesti kiistaa rakennettiin varsin iskevillä tavoilla. Sellaisilla jotka olivat enemmän "aseet eivät tapa ihmisiä, darwinismi tappaa" -viestin levittämistä kuin tieteellistä keskustelua. Joka on tietenkin johtanut myös huvittaviin tilanteisiin silloin kun retoriikka on purrut takaisin, kuten tuoreesti kävi, kun ISIS joukot olivatkin kovia evoluutionvastustajia ja pitivät tätä osana levityspuhettaan. (Kun ID hyväksyy isoon telttaan kaiken on varsin hauskaa nähdä miten ISIS ei voisi olla sen kannattajakuntaa...)

Mutta mitä jos väittäisin että ID:n menestysstrategia perustui trollaamiseen?


Itse asiassa asia ei jää pelkästään ID:seen. Se koskee valtavaa määrää asioita joita tapahtuu ympärillämme. Nykyään menestys ja suosio saavutetaan kun muistetaan kaksi asiaa. (1) Ei ole huonoa julkisuutta ja kiista lisää ihmisten kiinnostusta ja näkyvyyttä. (2) Streisand efekti johtaa siihen että tosiasiassa vastustus lisää näkyvyyttä.

Tämä tuli mieleeni kun seurasin suosittua tietokonepelikanavaa. Siellä oli teksti jossa tarjolla oli mainoskampanjoita joiden henkenä oli se, että luodaan paheksuntaa. Esimerkiksi Max Clifford on kuuluisa ja taitava mainosmies joka loi erikoisia mainoksia. Hän livautteli moraalipaniikkipuheita konservatiivisiin lehtiin. Näin hän lietsoi vastustusta joka lisäsi näkyvyyttä peleille. Eikä se edes näytä mainokselta. Ja myynti kasvoi valtavaksi.

Ja tämä ei ollut arvailua, vaan osana tunnustettuja mainoskampanjoita joissa strategia on "kirjoissa ja kansissa". Tietokonepelien ympärillä on valtavasti kohuja. Ja niissä usein vaaditaan pelien sensurointia, niiden yksityiskohtia poistellaan ja vastaavaa. Nämä johtavat usein

Pelaajat sitten puolustavat asiaa. Puolustajat ovat tässä mielessä ilmaisia mainostajia, jotka sekä puolustavat peliä autenttisuudella jota mikään raha ei osta. Ja nykymaailmassa ei toimi klassinen sensurointikulttuuri jossa kirjarovio ratkaisee ikävän asian lopullisesti. Ei. Nykymaailmassa kirjarovio on hyvä. Sillä kirjanmyyjää ei kiinnosta mitä kirjalla tehdään, kun joka tapauksessa tulee rahaa kassaan. Ja tietokonepelien polttaminen on vaikeaa. Paitsi jos niitä poltetaan CD:lle.

Miksi tällä on väliä?

Ihmisillä on identiteetti. Ja tätä uhkaavat asiat saadaan nopeasti ja kannattavasti keskustelunkohteiksi. Jos nykyään "ei puhuta jostain asiasta", tätä ei pidä kysyä suunnilleen keneltäkään. Koska olipa kyse "Mitä Vittua??!!" -lehdestä, perussuomalaisesta tai ID -kreationistista, he kaikki esittävät esittävänsä jotain joka on sensuurin kohteeena. Että maahanmuuttajista ei puhuta. Että evoluutioteorian kritiikkiä ei käsitellä. Että Saksan mellakoista ei puhuta valtamediassa. On äärimmäisen omituista kuulla että miten ihmeessä media, tiedemaailma tai ihmiset eivät lainkaan puhu asioista joista se puhuu lähes häiritsevän paljon ja koko ajan kaikissa blogeissa ja runsaissa lehtiuutisissa.

Kuitenkin tosiasiassa ne ovat kiistan keskiössä. Paskamyrsky tarkoittaa sitä että kaikki tietävät mitä nämä tahot sanovat. Tämä ei ole sensuuria, tämä on sensuroiduksi tulleeksi väittämistä. Kritiikki, eli perimmiltään sananvapauden ilmeneminen, nähdään vastustuksena ja sensuurina. ; Syynä tietenkin on se, että kritisoitu kokee olonsa uhatuksi. Tämä uhatuksi tuleminen ei kuitenkaan ole sensurointia. Se on sitä että ei kestä eriäviä mielipiteitä ja niiden määrää. Tämänlaisen uhattunaolemisen seuraus on päin vastoin antisensuuri.

Ei. Itse asiassa tilanne menee enemmänkin niin että näillä sensuroiduksi tulemisilla tehdään red herringejä. Niillä keskustelu ohjataan tiettyihin asioihin. Ja tehokkain tapa sensuroida asia nykyään onkin nimenomaan olla paheksumatta sitä. Olla huomaamatta sitä lainkaan. Kehittämällä jokin joka uhkaa ihmisten identiteettiä ja pelata tällä. Ja tässä ei käytetä aiheita jotka yhdistävät kaikkia vaan nimenomaan niitä jotka toimivat erottavina tunnusmerkkeinä. (Uskonto on kenties joskus yhdistänyt, nykyään se on tärkeä identiteettimarkkeri jolla erotetaan meidät muista.) Ja tämä kaikki onkin hyvin viekottelevaa. Sillä identiteetti on osa itseämme ja pidämme itseämme tärkeinä ja kiinnostavina.

Kenties olisi viisainta opettaa jotain muuta kuin controversya. Tosin on kaunista huomata että minä en ole ainut joka trollaa. (ABCBCD) Kenties koko ajatukseni nykymediasta voidaan tiivistää varsin lyhyeen. Totuus ei ole relevanttia, paras tarina voittaa. Ja nykyään paras tarina on aina häijy ja repivä. Sillä prosessissa joku tekee rahaa. Esimerkiksi Discovery Institute.

Ei kommentteja: